Tiedote 31.5.2010 http://www.lapsiasia.fi/nyt/tiedotteet/tiedote/view/1510658
Yhteistyötahot arvioivat myönteisesti lapsiasiavaltuutetun toimiston ensimmäisen viisivuotiskauden vaikutuksia. Lapsen oikeudet ovat nousseet kansalliselle esityslistalle. Lasten ja nuorten oma ääni on vahvistunut yhteiskunnallisessa keskustelussa ja hallinnossa lapsinäkökulma tunnistetaan paremmin. Myös lapsen etua edistävien toimijoiden yhteistyön tiivistymistä pidetään hyvänä tuloksena. Eri järjestöjen ja ministeriöiden edustajat arvioivat toimintaa lapsiasiavaltuutetun tuoreessa vuosikirjassa.
Suhteessa voimavaroihin työ on onnistunut kohtuullisesti, arvioi myös ensimmäisen virkakautensa pian päättävä Maria Kaisa Aula.
- Lapsiasiavaltuutettu vaikuttaa asenteisiin ja arvoihin sekä tuo esille lasten mielipiteitä. Lasten asioissa on Suomessa paljon hyvää tahtoa. Hyvästä tahdosta arkiseen toimintaan siirtymisen ratkaisevat päättäjät ja aikuiset, hän muistuttaa.
Tehtävän yhteiskunnallisesta tilauksesta kertovat sadat vuotuiset yhteydenotot suoraan kansalaisilta. Ne ovat antaneet aineksia valtuutetun vaikuttamistyöhön, aloitteisiin ja lausuntoihin. Toinen tärkeä tietolähde ovat olleet kyselyt lapsille. Koululaisille sekä romani- ja saamelaislapsille tehtyjen kyselyiden raportit ovat avanneet päättäjille lapsinäkökulmaa.
Kuntien päätökset ratkaisevat paljon laman haittojen torjunnassa. Lapsiasiavaltuutettu patistaa palveluiden kehittäjiä ottamaan lapset ja nuoret mukaan suunnitteluun ja antamaan palautetta.
- Palveluista saadaan parempia kun otetaan selvää lasten tärkeysjärjestyksestä. Tähän ei tarvita niinkään suuria rahoja kuin aikuisten asenteiden muutoksia, Maria Kaisa Aula muistuttaa.
Lasten, nuorten ja perheiden palveluita pitäisi niin kunnissa kuin valtiollakin johtaa ja suunnitella entistä enemmän kokonaisuutena. Lapsen ja perheen arki sopii huonosti nykyisten hallinnonalojen rajoihin. Koulu, nuorisotyö, sosiaali- ja terveyspalvelut pitää saada paremmin toimimaan yhdessä lapsen hyväksi.
- Palvelut ja rahat ovat lasten näkökulmasta ihmissuhteita eli parhaassa tapauksessa pysyviä, luotettavia aikuisia. Niitä tarvitaan lisää, Maria Kaisa Aula korostaa.
Lapsiasiavaltuutetun tulee antaa vuosittain valtioneuvostolle kertomus omasta toiminnastaan sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien tilasta Suomessa. Uusin vuosikirja "Lapsen oikeudet Suomen esityslistalle" julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi yhtenä niteenä. Lapsiasiavaltuutetun verkkosivulta www.lapsiasia.fi löytyvän kirjan aiheina ovat viisivuotisarvion lisäksi talouslaman lapsiin kohdistuvien haittojen lievittäminen sekä romanilasten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten arjen haasteet.
Lapsiasiavaltuutetun viisivuotista kautta juhlitaan 1.9.2010 Jyväskylässä järjestettävässä seminaarissa, jonka aiheena on lapsen oikeus kasvatukseen.
**
Lapsen oikeudet Suomen esityslistalle. Barns rättigheter upp på agendan i Finland. Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2010. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2010:3.
Painetun vuosikirjan tilaukset: [email protected] tai (09) 160 73986 osastosihteeri Pirkko-Liisa Rautio.
Lisätietoja:
Lapsiasiavaltuutettu
Maria Kaisa Aula
puh. 050 530 9697
[email protected]
Yhteistyötahot arvioivat myönteisesti lapsiasiavaltuutetun toimiston ensimmäisen viisivuotiskauden vaikutuksia. Lapsen oikeudet ovat nousseet kansalliselle esityslistalle. Lasten ja nuorten oma ääni on vahvistunut yhteiskunnallisessa keskustelussa ja hallinnossa lapsinäkökulma tunnistetaan paremmin. Myös lapsen etua edistävien toimijoiden yhteistyön tiivistymistä pidetään hyvänä tuloksena. Eri järjestöjen ja ministeriöiden edustajat arvioivat toimintaa lapsiasiavaltuutetun tuoreessa vuosikirjassa.
Suhteessa voimavaroihin työ on onnistunut kohtuullisesti, arvioi myös ensimmäisen virkakautensa pian päättävä Maria Kaisa Aula.
- Lapsiasiavaltuutettu vaikuttaa asenteisiin ja arvoihin sekä tuo esille lasten mielipiteitä. Lasten asioissa on Suomessa paljon hyvää tahtoa. Hyvästä tahdosta arkiseen toimintaan siirtymisen ratkaisevat päättäjät ja aikuiset, hän muistuttaa.
Tehtävän yhteiskunnallisesta tilauksesta kertovat sadat vuotuiset yhteydenotot suoraan kansalaisilta. Ne ovat antaneet aineksia valtuutetun vaikuttamistyöhön, aloitteisiin ja lausuntoihin. Toinen tärkeä tietolähde ovat olleet kyselyt lapsille. Koululaisille sekä romani- ja saamelaislapsille tehtyjen kyselyiden raportit ovat avanneet päättäjille lapsinäkökulmaa.
Kuntien päätökset ratkaisevat paljon laman haittojen torjunnassa. Lapsiasiavaltuutettu patistaa palveluiden kehittäjiä ottamaan lapset ja nuoret mukaan suunnitteluun ja antamaan palautetta.
- Palveluista saadaan parempia kun otetaan selvää lasten tärkeysjärjestyksestä. Tähän ei tarvita niinkään suuria rahoja kuin aikuisten asenteiden muutoksia, Maria Kaisa Aula muistuttaa.
Lasten, nuorten ja perheiden palveluita pitäisi niin kunnissa kuin valtiollakin johtaa ja suunnitella entistä enemmän kokonaisuutena. Lapsen ja perheen arki sopii huonosti nykyisten hallinnonalojen rajoihin. Koulu, nuorisotyö, sosiaali- ja terveyspalvelut pitää saada paremmin toimimaan yhdessä lapsen hyväksi.
- Palvelut ja rahat ovat lasten näkökulmasta ihmissuhteita eli parhaassa tapauksessa pysyviä, luotettavia aikuisia. Niitä tarvitaan lisää, Maria Kaisa Aula korostaa.
Lapsiasiavaltuutetun tulee antaa vuosittain valtioneuvostolle kertomus omasta toiminnastaan sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien tilasta Suomessa. Uusin vuosikirja "Lapsen oikeudet Suomen esityslistalle" julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi yhtenä niteenä. Lapsiasiavaltuutetun verkkosivulta www.lapsiasia.fi löytyvän kirjan aiheina ovat viisivuotisarvion lisäksi talouslaman lapsiin kohdistuvien haittojen lievittäminen sekä romanilasten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten arjen haasteet.
Lapsiasiavaltuutetun viisivuotista kautta juhlitaan 1.9.2010 Jyväskylässä järjestettävässä seminaarissa, jonka aiheena on lapsen oikeus kasvatukseen.
**
Lapsen oikeudet Suomen esityslistalle. Barns rättigheter upp på agendan i Finland. Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2010. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2010:3.
Painetun vuosikirjan tilaukset: [email protected] tai (09) 160 73986 osastosihteeri Pirkko-Liisa Rautio.
Lisätietoja:
Lapsiasiavaltuutettu
Maria Kaisa Aula
puh. 050 530 9697
[email protected]
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Lasten ja nuorten oma ääni on vahvistunut yhteiskunnallisessa keskustelussa ja hallinnossa lapsinäkökulma tunnistetaan paremmin. Myös lapsen etua edistävien toimijoiden yhteistyön tiivistymistä pidetään hyvänä tuloksena. Eri järjestöjen ja ministeriöiden edustajat arvioivat toimintaa lapsiasiavaltuutetun tuoreessa vuosikirjassa. "
Miettikääpä, mitä edelliset väitteet tarkoittavat. Miten jonkun ääni vahvistuu? Miten lapsinäkökulma tunnistetaan paremmin? Ovelan tuntuista mielikuvavaikuttamista. Ei ole antaa mitään konkreettista näyttöä siitä, että lasta ihan oikeasti kuultaisiin enemmän tai huomioitaisiin yhtään enemmän hänen mielipidettään kuin ennenkään, mutta sekavalla tekstillä ja abstrakteilla väitteillä annetaan MIELIKUVA, että lasten asiat muka olisivat edistyneet ja lapsiasiavaltuutetun vaikutuksesta vieläpä. Heh, heh!
Vai sekö tukee edellisiä väitteitä, että yhä sitkeämmin julkisuudessa valehdellaan, miten lasta muka kuunnellaan lastensuojeluprosesseissa?
Ketä ovat lapsen etua edistävät toimijat?
Ensimmäinen valhe sisältyy siihen, että lasten puolestapuhujiksi väitetään sellaisiakin tahoja, jotka todellisuudessa ajavat vain sijaishuollon ja huostaanotettujen lasten etuja, kuten suomalaiset lastensuojelujärjestöt. Ls-työntekijät toimivat lasten parhaaksi niillä taloudellisilla resursseilla, jotka kuntapoliitikot heille sallivat eli jos rahaa ei myönnetä riittävästi lakien noudattamiseen, niin silloin lasten etuja ajavia lakeja ei noudateta, eikä silloin lasten etuakaan.
Ministeriöiden saamat tiedot perustuvat kunnista saatuihin tietoihin, joiden toimittajina ovat sossut ja kuntapoliitikot. Erittäin tärkeänä tekijänä ovat myös ls-työn suunnittelijat, joiden suunnitelmia pidetään toteutettuina tuloksina, vaikka todellisuus olisi kaikkea muuta.
Lainauksessa väitetään " Eri järjestöjen ja ministeriöiden edustajat arvioivat toimintaa lapsiasiavaltuutetun tuoreessa vuosikirjassa. " Omia ja sijaishuollon etuja ajavat järjestöt eivät siis arvioi lasten etua muuta kuin siitä näkökulmasta, paljonko uusia lapsia on saatu sijaishuoltoon, miten heitä sinne siirtäville ja kalastaville järjestöille on tullut voittoa omasta toiminnastaan ja miten tehokkaaksi heidän toimintansa voidaan mielikuvilla arvioida.
Mielikuvat eivät monessakaan mielessä ole LAPSEN etu! Ovatko järjestöjen edustajat vaatineet poliitikoilta tarkkaa selvitystä, paljonko kunnassa on uhrattu huostaanottoja estäviin tukiin? Ei varmasti, koska muutenhan tietoja voitaisiin antaa julkisuuteenkin. Miksi niitä ei julkisteta? Yksinkertainen vastaus on todennäköisesti, että sellaisia tietoja ei ole, kukaan ei ole lapsen todellisesta edusta niin kiinnostunut, että siitä olisi otettu selvää tarkasti ja euromääräisesti. Tämäkö on demokratiaa, että noin tärkeitä tietoja ei julkisteta edes vanhempien vaatimuksesta?
"- Palveluista saadaan parempia kun otetaan selvää lasten tärkeysjärjestyksestä. Tähän ei tarvita niinkään suuria rahoja kuin aikuisten asenteiden muutoksia, Maria Kaisa Aula muistuttaa."
Toinen juttu on taas se että ryhdytäänkö muuttamaan noita aikuisten asenteita eli lastensuojeluviranomaisten ja sij.huollon? Johon ei juurikaan tarvittaisi "suuria rahoja".