Ilman opiskelupaikkaa. Ei tietoa tulevaisuudesta.

Kaikki muu on vain sijaistoimintaa. Elämä alkaa vasta ammatin saamisen jälkeen, joten se on tärkeintä. Jätä myös koirahaaveet ellet ole säännöllisessä työssä.
Kun koulut alkavat kysy oppilaitoksesta, joka oli unelmavalintasi, olisiko vapaita paikkoja. Yleensä syksyllä niitä on ja hyvällä onnella voit päästäkin sinne. Mene jokatapauksessa ensisijaisesti opsikelemaan.
Kaikki muu järjestyy aikanaan.

missään nimessä ota koiraa noin epävarmassa elämäntilanteessa. Opiskelija-asunnoissa ei yleeensä edes saa pitää koiraa.

Jos saat opiskelupaikan nyt syksyllä, ota se ihmeessä vastaan. Kauko- ja muut suhteet ovat nyt toisarvoisia.

Keskity olennaiseen eli opintoihin.

Pahoitelen tilannettasi, mutta ÄLÄ MISSÄÄN TAPAUKSESSA OTA KOIRAA tai mitään muutakaan eläintä ennenkuin elämäsi muut asiat ovat reilassa!

Koiran ottamalla tekisit pahimman ratkaisun mitä voit tehdä. Koira ei ole heittopussi ja siihen on sitouduttava noin 16 vuodeksi!!! Ottamalla koiran nyt tulet hlposti tilanteeseen missä joudut luopumaan siitä ja se on rankka paikka koiralle.

Ehdit kyllä hakkia koiran myöhemmin ja kun mietit sitä sitten kun tilanteesi on tasaantunut ja tiedät miten opiskelusi ja työsi sujuu, niin ÄLÄ OSTA koiraa, vaan ADOPTOI sellainen.
Esimerkiksi Espanjankoirien kautta löytyy lukematon määrä aivan uskomattoman kivoja ja hyviä koiria, jotka ovat vailla hyvää kotia.

mullakin tulevaisuus epävarma olen joskus ajatellut jättää asiat Jumalalle koska hän päättää elämästäni loppujen lopuksi sitten toisaalta ajattelin vähän olla aktiivinen elämässäni kska kyse on musta eikä kenstäkään muusta. Olen töissä seurella lastenhoitajana eikä löydy ammatia siitä huolimatta.
Kirjoitin viime syksyllä ja reputin matikan kokeessa ja uusin sen k2011 ja toivon pääseväni ees ylioppilaaksi. Haluaisin opiskella biologiaa ja siiten toissalta lääkis on ollut päässäni en osaa päättää joskus tuntuu siltä että ei löydy mitään kiinostavaa. Nyt päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja päätin opiskella lääketiedettä englanniksi Romaniassa. Olen ollut yhteydessä tiedekuntaan ja mulla olisi mahdollisuus päästä sinne kun hallitsen enkua hyvin. Säästän rahaa lukukausimaksuun tekemällä töitä seuren kautta ja sitten ensi vuonna hakea sinne.
En tiedä mitä haluan elämältäni joskus on semmoinen fiilis ettei enää tunne itseensä on tää kummalinen maailma kun kukaan ei kerro mitä pitää tehdä lukion jälkeen ja millaisia mahiksi mulla vois olla.

Joo oon samaa mieltä kuin edeltävä kirjottaja että ÄLÄ OTA SITÄ KOIRAA. Itellä tosi huonot kokemukset, jouduin luopumaan koirasta ja kaiken lisäksi nykyään seinän takana ulisee ja räksyttää naapurin kaksi yksinäistä labbista. Ihmiset ottaa ylipäätään eläimiä liian kevyin peruisten ja seuraukset ovat haitalliset sekä eläimille että naapureille. Älkää nyt ymmärtäkö etten pitäisi eläimistä, päin vastoin.

Ootko muuten koskaan ajatellu opistoo vaihtoehdoks? Mun kaveri haki lääkikseen, muttei päässy ja meni Länsi-Suomen opiston lääkiksen valmennuskurssille vuodeks. Siellä siis prepataan koko vuoden ajan lääkiksen pääsykokeita varten, joten sen "välivuosi" ei ainakaan oo menny hukkaan. Ite oon niin onnellinen, et pääsin pääsin opiskelemaan medianomiks :)

Lukion jälkeen menin opiskelee kokiksi, kunnes huomasin ettei se ole mun juttu ja jätin koulun kesken. Sen jälkeen menin avoimen yliopiston kursseille ja nyt koitan tsempata yliopistoon lukee psykologiaa. En tiiä miten käy, huuhailin ensin amk:n ja yliopiston kanssa, kunnes huomasin että yliopiston kautta saatava työ on enempi sitä, mitä haluan tehdä.

Olen varautunut siihen, että jos en vielä tänä keväänä pääse yliopistoon, lähtisin au pair:ksi ja luen vapaapäivinäni uudelleen pääsykokeisiin!

Ja mulla jo ikää 23..