Kuinka moni lukee joka ilta oman pikku iltarukouksensa?Mulla on ollut jo kauan tapana aina illan lopuksi käydä läpi päivän tapahtumat ja sitten lurittelen mielessäni pitkän luettelon toivomuksia sekä nöyriä pyyntöjä.Jotenkin se on mennyt veriin eikä mieli rauhoitu ennen kuin totuttu rupattelu Herra Iso-Herran kanssa on suoritettu.Se ikään kuin nollaa ajatukset ja saa itsensä tuntemaan levolliseksi.Mutta jos joku ilta ei tulekaan rukousta luettua niin Jumankekkala ei meinaa sitten uni tulla millään!Jotenkin alitajunta jumittaa puuttuvasta rituaalista eikä anna armoa ennen kuin on se höpötys-seremonia käyty läpi.Eikä toi Iltarukous ole mikään pikkulapsille suunnattu ajankulu vaan se on varmasti monelle hyvä terapiakeino.Ei muuta kuin kädet ristiin ja mielikuvitus valloilleen.Ei siinä mitään menetä jos ei voitakaan...
Eipäs nyt valehdella!
Luotain-56
42443
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
kädet ristissä tästä päivästä joka ilta.
että mummo kuoli, talo paloi, muija lähti talonmiehen kanssa, tein konkurssin, veli joutui vankilaan ja sisko jäi kiinni prostituutiosta.
vähän kyllä sun omakin vika
on oma vikani?
ihmettelin minäkin. Ihmeellinen vastaus.
heittää epäuskottavan täysin hatusta vedetyn jutun palstalle, niin joihinkin se vain ei uppoa.
olisikin totta, niin ainoa mihin olisit syyllinen, on itseesi kohdistuneet tapahtumat. konkurssi, eukko jätti..mutta et muihin. :)
en ollut syyllinen lamaan ja, että eukko oli jo valmiiksi sen luontoinen, että yksi ei riittänyt. En katso olevani syyllinen niihinkään tuossa hypoteettisessa tapauksessa.:-D)))))))))))))))
kunhan nyt vaan heitin mielipiteeni, sitä tarvii ottaa niin kirjaimellisesti. :)
kun sitä huumorintajua_vaan ei ole.
En mä kirjoittele joulupukillekkaan enää kirjeitä. Enkä ikinä ole lotonnutkaan.
Muistui vain mieleen kun pentuna pakotettiin lukemaan iltarukouksia. ".... jos sialtain en nousisi..." Mua aina vaivas, mikä vitun sika, ei meillä ole sikaa.
=DW=
rukoilin penskana, ...anna meille enkeleitä, siiviläsi meitä peitä..
Ei selitetty, että tarkoitettiin enkelin siipiä, eikä maitosiivilää.. sitä vähän ihmettelin, että miten se liittyy.
Huomenta vaan.
Nauratti vähän tuo "maitosiivilä" :)
Minä puolestani ihmettelin, mitä tarkoittaa "Levollelaske", Ajattelin ne yhtenä sanana ja pitkään sitä ihmettelin, kunnes sitten keran kysyin sitä äidiltäni. En tiedä, miten tuo sana tuntui NI-IN kummallisen vieraalta.
Minulla meni aika monta tovia, kun rukoilin Levolle laske luojani ja Isämeidän rukouksen ensin itseni puolesta ja sitten Kaikkien nukkieni ja kahden nallen puolesta. Ja nukkeja minulla oli monen monituista. En voinut koskaan jättää kesken, koska ajattelin, että jollekin nukelle tai nallelle tulee paha mieli, jos en heidän puolestaan olisi lausunut näitä kahta rukousta.
Hehän eivät itse kyenneet puhumaan :) Lausuin rukoukset ääneen ja ennen rukouksen alkua mainitsin nuken nimen, että nämä sitten tietävät kenelle kulloinkin rukoilen. :)
sitten, ensi yönä: Levolle LASKEN Luojani...
Koska ainaa saa käydä levolle, on ihan pakkokin, mutta jumalille on muistitettava että: Katos nyt tänne, MINÄ laskeudun nyt lepäämään...
Ja minäkin höpäjän, satunnaisesti jumalille, varsinkin Lauantai-iltaisin, koska nukahdan aina ennen Lottoarvontaa.
He-hee, olet oikeassa: MINÄ tälläytän itteni nyt vaakatasoon..... Mutta, mutta, olen pakotettu sanomaan, että MINÄ oon kuitenkin pienenä tyttösenä lausunut, että Levollelaske, syystä, että Minä En ole tiennyt, että olisi pitänyt laskeskella ittensä levolle. Tässä nyt sitten syy, että kirjoitit tuossa toisessa vastauksessa, että Levolle laske luojani.
Kyllä mä nyt tästä lähtien yritän muistaa ohjeesi, jonka täten kirjaan vastaanotetuksi.
Kyllä minäkin oon nyt muutamana päivänä höpiskellyt ja pyydellyt lisää käsiä ja lisää jalkoja, että ehtisin ryntäilemään nopiampaan useampiin paikkoihin. Puoli kuudelta Nostin itteni levolta ja tunnin kuluttua jo olin juoksemas asioilla. Ne on nää äitini 90-vuotis juhlat, jotka teettävät aikamoisia hommeleita. Kohta taas tarttee lähteä. Huh, huh.
ja onnitellen äitiäsi hienosta saavutuksista, sinusta ja vuosista, kysyn, ostitteko ja jos, niin mitä, lahjaksi hänelle? On tyttönen , kuitenkin, jo 90v. joten taitaa olla sitä pannua ja kattilaakin, ja Heikun kutomia Patalappuja, tarpeeksi.
H.
Eiku se on niin päin, että minulla on Valtava määrä äitini virkkaamia patalappuja ja hänellä itsellään on myös aimo kasa itsevirkkaamiaan lappusia. Minä teen monia asioita ja virkata ja kutoa osaan, mutta en mitenkään jaksa ruveta istumaan kudin kourassa. Ei ole minun heiniäni.
Juuri parasta-aikaa veljeni on erikoisliikkeessä hakemassa äidilleni kokeiltavaksi semmosen puhelimen, jossa voi säätää äänen voimakkuutta oikein kovalle. Jos se on sopiva, niin minä maksan sen sitten ja se on hänelle synttärilahjani. Plus teen tyrnimarja-rahka-täytekakun ja piirakoita. (veljeni oli vain avukseni sitä hakemas, kun itselläni on niin monta asiaa).
Tänään äitini on jo ehtinyt soittamaan minulle kolme kertaa, hän kysyy jotakin ja kun vastaan, niin hän sanoo, että ei kuule mitään ja voisinko soittaa hänelle. Sitten paiskaa puhelimen kiinni ja jää odottamaan, että minä soittaisin hänelle. :) Jos en soita, niin hän soittaa hetken kuluttua ja kysyy, miksen ole soittanut ja kun vastaan, niin hän sanoo vihaisesti puhelimeen, että "mitä sä sielä oikein iniset, ku ei mitään kuulu. Tuu HETI tänne, mulla on ASIAA."
Heh, eli tälleen se menee. Kuulo heikentynyt parissa kuukaudessa kovasti. Vireillä kuulolaitteen tälläilyt.
Muuten äitini voi hyvin. Eilen tilasin inva-taksin ja olimme vähän humputtelemassa. Puoli väkisin aluksi :)
Kaupassa tunnin ja sitten inva-taksi vei meidät poikani luo, siellä hän nautti, kun poika lykkäsi pyörätuolia ympäri puutarhaa ja metsän "reunaa". Oli ilo katsoa äitini iloa.
Sitten taas invataksi haki ja vein hänet palvelutaloon. Väsynyt muori, mutta tuntui kuitenkin, että olisi ollut innostunut vaihtelusta.
Voi-voi, sori taas piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkä vastaus.:(
Minä juon Tyrnimehua, pullollisen, parissa viikossa. On se vaan "ihanan" kirpeätä!
Saan inhon väristyksiä ennen ja jälkeen lasillisen.
Pitääkö sillä kakkukin pilata?
Epäilen että sen happamuus leikkaa Kerman lautaselle, alta aikayksikön?
Aistien heikkuneminen rassaa kaikkia, niin vanhempia kun lapsiakin ja sukulaisia.
Kuulolaite on hyvä, ja tuonlainen känny on erinomainen. Hyvä on lahjanne.
H.
Hyvä-hyvä, jos noin paljon tyrnimehua juot. Auttaa kuulemma mainiosti hmmmm..... tai sanotaan nyt kuitenki vain, että se on terveellistä:)
Minun mielestä se ei ole yhtään väkevää. Olen laittanut puristettua tyrnimehua jääpalapusseihin ja sieltä on sitten helppo pöllähyttää 2-3 palaa lasiin ja juoda se sitten. Tyrnimarjamehua minulla on aina Paljon, koska saareni on näitä pensaita pullollaan.
Tuo tyrnimarjakakku on minun bravuurini. Se on hyvin kauniin näköinen myös päältä. Erittäin tyylikkään näköinen. Ja maku on taivaallinen. Alustana vain hyvin ohut (pari senttiä) kakkulevy, jonka päällä noin 6-7 sentin paksuinen rahkakermavaahto hyytelö ja sen päällä eli päällimmäisenä ihastuttavan värinen tyrnihyytelö, joka on parin sentin paksuinen. Jotkut tuttavani ovat tilanneet minulta sellaisia kakkuja omille juhlilleen.
toistan, melkein, sait minut tilaamaan, jos niiden keskellä asuu niin voi olettaa että niistä saa hyvääkin aikaan.
Ja kyllä se mehu hmmmmm mutta se nostaa, yleensä vain kananlihalle ja perskarvat.
Olo on kuin kauhistuneella Kissalla, seisoo varpaillaan, karvat pystyssä, mutta häntä ei ihan.
:)
H.
Jeps, voin kuvitella kauhistunutta, varpaillaan olevaa kissaa. Tiedän, että monet pitävät tyrnimehua liian väkevänä. Voihan siihen sekottaa vettä ja sokeria, jos tahtoo. Itse en semmosesta vesilitkusta tykkää, mutta jotkut kyllä.
Tuohon tyrnikakkuun kyllä sitten sitä vettä lisätään ja myös sokeria, plus liivatetta. Sopivassa suhteessa, niin hyvää tulee. Raaka mehu olisi liian vahvaa.
Kerran tein tyrnimarjaviiniä. Ajattelin, että se olisi semmonen oikein Juhla-juhla-erikoisuus. Tyrnimehua meni (kului) paljon ja harmitti, koska viinistä ei tullut sellaista, kuin olin odottanut. Se kaunis oranssinen väri hävisi ihan kokonaan. Kumma. Viini näytti vesiviiniltä tai hyvin laihalta omenaviiniltä. Harmitti tietysti, koska et voi uskoa, kuin KOVA TYÖ on tyrnejä puristaa. Yhdestä marjasta, kun tulee heh heh kovin pieni määrä mehua. Viiniin käytin ainakin 15-20 litraa tyrnimehua, ellen enemmänkin, en muista enää tarkalleen.
Paskaks meni se viini. :(
suloinen tarina :)
Tuossa luin sinun kakkureseptiä myös, vaikuttaa tosi hyvältä. Rahka ja tyrni, se varmaan aika paljon sokeria
vaatii :))
Oikeastaan ei tarvitse paljon sokeria. Tuohon kakkuun (iso) laitetaan kaksi semmosta isoa rahkapurkkia ja litra vispikermaa, himpun verran puristetaan sitruunan mehua, sitten sokeria ja vähäsen vaniljasokeria. Rahkaseos ei saa tulla liian makeaksi, on muuten äitelää. Tyrnimehua ja vettä ja siihen sokeria kiehautetaan ja sitten laitetaan liivatelehtiä.
Monivaiheinen, koska ensteks täytyy se tyrnimehu hyytyä ja sen hyydyttyä laitetaan se rahkaseos(jossa myös liivatetta) sen hyytyneen tyrnin päälle ja sen päälle sitten se ohut kakkuplätyskä. Seuraavana päivänä kastetaan se formun pohja kuumaan veteen, että irtoaa ja kumotaan lautaselle. Pursotetaan kermavaahtoa lautasen reunalle, että se kakkuosa peittyy ja siinäpäs se sitten onkin. Oikeesti se on hyvää.
(ja ettei nyt muut immeiset surkuttele, että voi-voi ku äiteemuorille laitetaan synttäreille niin muikiaa kakkua, niin tiedoksi, että leipomosta on tilattu kaksi ihan oikeaakin täytekakkua :))
Teininä tehtiin: Vettä, Sokeria, Hiivaa, Perunoita.
Tuli viemäriveden väristä, harmaata litkua, maistuikin samalta.
Ei selkeytetty saati siilattu, eikä Saunanämpäreitä pahemmin pesty.
Viikonlopun jälkeen olivat ämpärit tyhjiä, ja maahan ei kaadettu, usko vaan.
H.
YÄK, hyi kauhiaa, olipa yököttävää luettavaa.
Minä kyllä tein oman tyrniviinini ihan kaikella "rakkaudella", mitä sen tekemiseen tarvitaan.
Hyvin kirkasta tuli ja prosentteja paljon, mutta kukaan ei ikinä olisi uskonut, jos olisin sanonut, että kyseessä on tyrnimarjamehu. Juhla-juhla-erikoisuus siis ei tullunna.
Perunaviiniä :)))))))))))) En ole kuunaan kuullut.
Tais teillä pruiskahtaa aamulla pepunposkien välistä, keskikohdalta, sukkelaa plaatua olevaa ainetta, jonka nimeä en nyt viitsi mainita, koska tulin justiin tähän kahvikupposen kera ja aijon sen nyt nautinnollisesti nauttia. :)
Tärkkelystä ja muuttuu sokereiksi käydessään, ja Maksassa nopeasti, joten sitä ei pitäisi syödä ollenkaan, korkea GI ja Diabetes-2 lähde, kuten Vehnäkakkusikin.
Perunassa on hyviä Vitamiinejä ja Hivenaineita, mutta vain kuorineen syötyinä.
Huom! Uudessa Perunassa ei ole kuoria.
H.
on pottuviinatehdas, joka tekee tasokkaita liköörejä, vodkaa ym.makoisaa juotavaa...perunasta.
http://www.shamanspirits.com/
http://eduksi.pkky.fi/maaseutu/paivan_juttu_katso_yksi.cfm?pjID=639
lähipiirissä.
http://www.youtube.com/watch?v=C_uxewmG6hk
nousta sijaltaan heidän, jotka siitä lohtua saavat.
Kannattaako niitä pilkata, jos niistä jotkut lohdun saavat? Monilla pn paljon omituisempia tapoja, joista moni ei kehtaa edes ääneen puhua.
Onko pilkka noin kovin helppoa?
tullut rukoiltua ku joskus kakarana ja silloinkin, että älä anna äidin taas hakata minua. Niillä rukouksilla mitään hyötyä ollut.
Minä muistan rukouksessani kaikkia kilttejä ihmisiä ja manaan niitä ilkeimpiä.
Maat ja kansat järjestelen uusiksi ja maksupolitiikan ja elinkeinorakenteen.Oion ihmisten tekemiä mokia ja selittelen monet asiat uusiksi. Pistän niiden rukoukset suuruus ja paremmuusjärjestykseen arkistoon jotta se oikea jumala niitä sieltä helpommin lukee.Jos lukee.
Yleensä se nakkelee ne vaan Helvetin puolelle sytyiksi..
Eläimiäkin muistan ja peltoja ja niittyjä ja siunaan ne.Napsin huonot pois. Ja piimitän maidot jos vatuttaa.....
Kuuta siirrän taivaalla, jos se meinaa olla kallellaan ja auringon hinaan aamuksi taas horisonttiin.
On siinä kuulkaa tällasella jumalan tuuraajalla hommia.
Siinä se yö vierähtää ja just ko saa silmät kiinni, ni pitää nousta taas!
Olisit ollut, aikalailla, seksuaalisesti virittynyt, jos olisit ollut rallissa.
Paljon nahkaa, Kromia ja paksuja putkia, kaikki db-laittomia.
Olisit joutunut rukoilemaan paljon, jumalani, missä tuon pyörän kuski on?
:)
olet tutustunut mun normaalielämään;)
Enkä mä olis mitään rukoillut vaan sanonut että, moi! Taas tavattiin...
Joka ehtoo on iltarukouksen vuoro. Äitee sen optetti "Kiitä ja rukoile ja pyyrä ittelles varjelusta" ja muillekin.
Omille lapsilleni opetin myös lasten oman kauniin iltarukouksen "Minä lapsi pienoin" ja äitimme meille "Pikku Leenan iltarukouksen".
terveisin lomalainen :)
pakkopulla ei ole ihmiselle hyväksi. Miusta rukous rukoillaan, huokaistaan hymyillään tai kyynelöidään just silloin kun tuntee siihen tarvetta. Miul ei oo ees kotialttaria eikä kynttilää jne. .
Rukoukseen ei tarvita, kadotukseen joutuvan, valtionkirkon ulkoisia merkkejä.
Kun Estonia upposi, itkivät "Kirkkomme" miehetkin vaikka olivat Helvetin ja Taivaan asiantuntijoita.
Isiemme pahat teot kestävät pitkään, vaikka anteeksiantaja kuoli jo parituhatta vuotta sitten.
R.
H.
oli just anteeksiantajan pointti, jos sitä ei olisi tapahtunut niin eelleenkin uhrattaisiin esikoisia ja ylläpidettäisiin mitä kummallisimpia riittejä milloin minkäkin oletusjumaluuden lepyttelemiseksi. Kristinusko on ainut uskonto, jossa Jumala ojensi armahduksen ihmiselle ja kunkin meistä tarvitsee vain kerran ottaa se vastaan ja se on ikuista riippumatta siitä minkälaisista aineksista myö koostutaan, mitä kohtalo laittaa meiät läpikäymään ja mitä kuka tahansa muu uskonnoton tai uskonnollinen tai kenties jopa enkeliolento väittää. Ihmisen on vain hyväksyttävä että on raadollinen kaikkine eläimillisine vietteineen ja se että meillä on kyky ajatella ja määritellä asioita saattaa meidät usein eettisen-giljotiinin pelon valtaan huolimatta siitä mikä titteli meillä on. Tunteet ovat aitoja ja ne meitä ohjaavat, ellemme niitä ala kontrolloimmaan ja liikaa järkeistämään. Pyrkimys hyvään, rakkauteen ja iloon ovat kantavampia päämääriä ja hyvä päivittää elo-olossaan riittävän usein ja tuskan ja vihan kautta kun löytää surunpoluille ei muidenkaan kyyneleet peloita. Asiat vain on ja joskus jokainen eletty hetki on osa eilistä, tästäkin suurinosa katoa jonnekin olemattomuuteen.
Eipä ole vielä tähän ikään mennessä tullut koskaan mieleen rukoilla. Mun iltarituaalini on antihistamiinin ottaminen ja juomavesipullo yöksi sängyn viereen.
kunnes Välimeren Pujo rantautuu tänne.
että Välimeren pujo on niin paha, että epätoivoissani kokeilen rukoustakin?
että sen Valkuaisainekoostumus on erilainen.
Saatat joutua rukoilemaan vasta-aineita, valkeita Enkeleiltä.
Joko taivaalta tai palstalta, täällä on kipusiskoja paljon.
Ja jokunen on "sairaanhoitajakin", saatto-osastolta.
H.
Minä juttelen pikkuminäni kanssa päivänmittaan useinkin ja pyydän ohjeita ja opastuksia johonkin ko asiaan. Aika hyviä neuvoja tuo antaa kun maltan kuunnella. Joskus mä otan sen kanssa yhteen, mutta joudun myöhemmin katumaan ja myöntämään sen olleen oikeassa. Päivän päätteeksi haluaisin, että kaikki asiat olisivat päivän mittaan jo käsitelty ja pikkuminäni ymmärtäisi pitää päänsä kiini.