Eli olen leskimies jolla yksi poika, ja hänellä tällä hetkellä yksi tytär. Poikani on hyvät koulut käynnyt ja pärjää hyvin elämässä omillaan, siksi haluaisin siirtää perintöni suoraan hänen lapsilleen. Valitettavasti minun aikani on vähissä, eli lääkärit ovat antaneet peliaikaa maksimissaan vuoden verran. Tämän takia en siis välttämättä tule muita lapsenlapsia näkemään, mutta haluisin tasapuolisuuden vuoksi jättää osansa perintöä heillekkin. Tiedän että poikani ja hänen vaimonsa yrittävät toista lasta parhaillaan, eli toinen voisi hyvin olla tulossa sillä hetkellä kun minusta aika jättää. Voiko jättää perintöä tälläiselle syntymättömälle lapselle? Entä onnistuisiko koko perinnön jättämisen lykkääminen vaikkapa kymmenellä vuodella, ja jakaa se vasta silloin kaikille sillä hetkellä eläville lapsenlapsille? Yksi vaihtoehto olisi tietysti se että jättäisin kolmanneksen nyt olemassa olevalle lapsenlapselle, loput pojalle sellaisen toiveen kera että siirtää ne aikanaan jos lopuille lapsenlapsille jos sellaisia lisää tulee. Tässä vaihtoehdossa tietysti menisi verot toiseen kertaan kun omaisuus siirtyy pojaltani hänen lapsille.
Perintö syntymättömille lapsenlapsille?
Vaihtoehtoja pohtiva
61540
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sinut voi periä vain henkilö, joka elää sillä hetkellä, kun sinä kuolet. Kuitenkin lapsi, joka on siitetty kuolinhetkellä, voi mysö periä sinut, jos hän syntyy myöhemmin elävänä.
Eli vastauksen: voit jättää perintöä syntymättömälle lapselle, joka kuitenkin on siitetty kuolinhetkelläsi ja syntyy elävänä.
Perintö sinun jälkeesi syntyy kuolinhetkelläsi. Eli kun kuolet, niin perillisiäsi ovat ne, jotka silloin elävät tai ovat siitettynä (onpa hieno ilmaus).
Jos poikasi peii oamisuutesi tai osan siitä, niin sitä kautta perintöä voi siirtää esim. niille lapsenlapsille, jotka syntyvät paljon kuolemasi jälkeen.
Tuo kertomasi on ihan oikein kun puhutaan perillisestä mutta testamentata voi vaikka mustalaisten orpokodille eikä ne ole perillisiä.
Kysyjän tilanteessa voipi olla viisasta neuvotella asianajajan kanssa voiko esim testamentin jälkisäädöksellä testamentata esim siten että nyt perintö menisi olemassa olevalle lapsenlapselle ja jos heitä ilmestyy lisää tietyn ajan sisällä hän luopuu osasta perintöä uuden lapsenlapsen hyväksi.
Käsittääkseni tuo kertomani tilanne on ongelmallinen verottajan kannalta kun perintöverot tulee maksaa heti mutta ei tiedetä kuinka monta alaikäisvähennystä käytetään (tietenkin nyt vain yksi), eli verotusta olisi mahdotonta suorittaa oikein.
En todellakaan tiedä onnistuuko tällainen mutta lakia tunteva voi ainakin selvittää onko tuollainen edes mahdollista.
Mutta syntymätön saisi varmaan osuutensa jos mitään testamenttia ei ole, ja aloittajan oma poika sitten kieltäytyy perinnöstä. Silloinhan perintö siirtyy sellaisille jotka olisivat hänen rintaperillisiä, jos hän olisi kuollut. Eli elävä ja ennen kuolemaa siitetty lapsenlapsi olisi perijöitä. Tämän jälkeen tehdyille lapsille ei varmaan saa perintöä mitenkään siirrettyä.
Jos nyt luetaan Perintökaaren (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040) 9 luvun 2 §, niin siellä aivan selvästi sanotaan "Testamentilla voidaan kuitenkin määrätä, että sellaisen henkilön vastaisuudessa syntyvät lapset, jolla 1 momentin mukaan on oikeus saada testamentti, täysin omistusoikeuksin saavat omaisuuden viimeistään tämän kuollessa tai sen oikeuden lakatessa, mikä muulla henkilöllä saattaa olla omaisuuteen."
Tämähän ratkaisee kysyjän ongelman.
Käsittääkseni alaikäisyysvähennysrä voidaan käyttää vain silloin jos alaikäinen on perimysjärjestyksessä seuraava, eli lapsenlapsiin, jo elossa oleviinkaan se ei auta jos heidän isänsä on elossa.
>>voiko esim testamentin jälkisäädöksellä testamentata esim siten ...