V***n tuulimuna

Joopa joo, kauan odotettu plussa muuttuikin tuulimunaksi, vituttaa niin.. Ja jännintä tässä on se etten ole yhtään masentunut, ainoastaan vituttaa ajan ja rahan hukkaanheitto (hoidot). Ehkä nää vihan fiilikset johtuu siitä että mitään vauvaa ei ollut edes tulossa, jos ois ollu oikea sikiö niin varmasti olisin surullinen. On vaan pelkästään huijattu olo. Nyt ahistaa että pitää ties kuinka kauan ootella ennen kun voi taas yrittää, (tässä tilassa kuukausi tai kaksi tuntuu ikuisuudelta) ja tiedän jo nyt että mahd. uusi raskaus tulee stressaamaan tasan siihen asti että vauva on sylissä, en enää uskalla toivoa tai luottaa mihinkään :(

Millaisia tuntemuksia teillä muilla tuulimunan kokeneilla on? Kuinka nopeasti on uusi raskaus alkanut? Me ainakin aletaan heti yrittää uutta kun se on mahdollista. Mitään suruaikaa en tarvitse, mutta kieltämättä tämä tapaus heittää varjon jokaiselle uudelle raskaudelle, en ole enää sama ihminen kuin ennen.

Tsemppiä kaikille tuulimunan kokeneille ja onnistuneita plussatuulia!