Mites teillä on ruvenneet raskaudesta kuulleet täpisemään ja miten aikasin itse olette ruvenneet täpisemään tulokkaasta?
Itse muistan kun muutama vuosi sitten ensimmäinen ystäväni sai lapsen ja siitä täpistiin valtavasti, osteltiin koko ajan jo ennen syntymää jotain pientä ja syntymän jälkeenkin vaikka mitä. Toisen vaavin kun se sai ei oltu enää niin täpinöissään. Näistä tulokkaista johtuen myös me muut lapsettomat olemme joutuneet yhteiset menomme sopimaan pääosin tämän lapsellisen ehdoilla, mikä on tietyissä määrin ymmärrettävää. Olen vain itse miettinyt sitä, että nyt kun näyttäis omaa vauvaa olevan tuloillaa niin saako se samanlaista huomiota ja joustetaanko sen takia niin paljon? Haluan myös kokea sen täpinän mikä tulee ystäviltä kun vauvaa pukkaa ja, että myös mun vauvaa muistetaan niin kuin itse olen toisen vauvaa muistanut.
Itse olen jo näin alussakin (n. rv6 menossa) muutaman vaatteen vaaville ommellut ja yhden kirpparilöydön tein. Ehkä se on osittain sitä, että pitää edes itsekseen päästä jotain vauvaan liittyvää häsäämään kun ei siitä voi vielä muille iloita. Pelottaa vaan, että liian aikaisin olen ruvennut ja se "kostautuu". Paljon huvittaisi kaupassakin edes katsella jotain suloista, mutta pitää vain harmissaan kävellä vauvapuolen ohitse jos vaikka joku sattuisi näkemään minut siellä luurailemassa... parin viikon päästä reissuun olen lähdössä ja aion kyllä siellä vähän katsella jotain pientä. Ihan vain, että saisi hypistellä ja ehkä ostaa jonkun pienen suloisen jutun vaaville.
Mites isovanhemmat on täpisseet varsinkin ensimmäisen vaavin kohdalla? Entäs teidän sisarukset ja miehen sisarukset? Onko naisen sisarukset pahempia kuin miehen sisarukset?
Itse muistan kun muutama vuosi sitten ensimmäinen ystäväni sai lapsen ja siitä täpistiin valtavasti, osteltiin koko ajan jo ennen syntymää jotain pientä ja syntymän jälkeenkin vaikka mitä. Toisen vaavin kun se sai ei oltu enää niin täpinöissään. Näistä tulokkaista johtuen myös me muut lapsettomat olemme joutuneet yhteiset menomme sopimaan pääosin tämän lapsellisen ehdoilla, mikä on tietyissä määrin ymmärrettävää. Olen vain itse miettinyt sitä, että nyt kun näyttäis omaa vauvaa olevan tuloillaa niin saako se samanlaista huomiota ja joustetaanko sen takia niin paljon? Haluan myös kokea sen täpinän mikä tulee ystäviltä kun vauvaa pukkaa ja, että myös mun vauvaa muistetaan niin kuin itse olen toisen vauvaa muistanut.
Itse olen jo näin alussakin (n. rv6 menossa) muutaman vaatteen vaaville ommellut ja yhden kirpparilöydön tein. Ehkä se on osittain sitä, että pitää edes itsekseen päästä jotain vauvaan liittyvää häsäämään kun ei siitä voi vielä muille iloita. Pelottaa vaan, että liian aikaisin olen ruvennut ja se "kostautuu". Paljon huvittaisi kaupassakin edes katsella jotain suloista, mutta pitää vain harmissaan kävellä vauvapuolen ohitse jos vaikka joku sattuisi näkemään minut siellä luurailemassa... parin viikon päästä reissuun olen lähdössä ja aion kyllä siellä vähän katsella jotain pientä. Ihan vain, että saisi hypistellä ja ehkä ostaa jonkun pienen suloisen jutun vaaville.
Mites isovanhemmat on täpisseet varsinkin ensimmäisen vaavin kohdalla? Entäs teidän sisarukset ja miehen sisarukset? Onko naisen sisarukset pahempia kuin miehen sisarukset?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Täpiseminen??!! En ees ymmärrä....
Minkä ikäinen olet? kuulostaa lähinnä lapelliselta touhulta. Ja mitä täpiseminen tarkoittaa edes??
Mistähän päin maailmaa olette kun ette ymmärrä sanaa täpistä, täpinä, täpiseminen. Se tarkoittaa sitä, että on innoissaan ja hössöttää. Ikäähän minulla on jopa jo 26, että ei nyt aivan teini-ikäinen ole täällä. Mielestäni tuollainen hössöttäminen on asia joka tulee monella tällaisen asian tiimoilla esille ja mietin sitä, miten muut ovat sen kokeneet. Kauheen agressiivista porukkaa tänään liikenteessä. Asialinjalla oikein!
Näillä suomi 24:n palstoilla 80% porukasta ei juuri muuta osaakaan viljellä kuin asiattomuuksia, valitettavasti :P
Mutta vastaus tähän täpinäkysymykseen, varmaankin sen nt-ultran jälkeen uskalti sen verran iloita että teki jo parit vaateostokset :) Nyt viikkoja 24 ja vielä ei kuitenkaan sitten juuri muuta hankittuna kuin niitä vaatteita. Kaipa ne täpinät tulee ja menee vähän puuskittain.
no en minäkään tätä "täpistä"-termiä ole ikinä kuullut. ei se ainakaan suomea ole, ja sori vaan, kuulostaa tosi ärsyttävältä.
heh :D eihän ne nuo etelästä olevat ymmärrä nuita sanoja :)
meillä porukat ainakin olleet täpinöissään ku saivat kuulla vauvan tulosta ja olen saanut kyllä paljon huomiota. nyt raskaus menossa viimeisillä viikoilla ja päivä päivältä enemmän vaan INNOISSAAN (niin kaikki ymmärtää)
hyvää loppuodotusta sinulle :)
..olen että etelästä olevat ei vaan ymmärrä.. itse olen täpinöissään vaikka olenki vasta 5 4. Tein kyllä jo heti päätöksen, kun huomasin, että olen raskaana, etten osta mitään vielä näin alussa.. ainakin odotan sen ultran ja katotaan sitten, kun ollaan muille kerrottu. Olemme mieheni kanssa molemmat perheittemme nuorimmasta päästä ja vanhemmilla sisaruksillamme on jo useampi lapsi, etten sinänsä odota isovanhempien olevan mitään älyttömän täpinöissään meidän vauvasta. Johan heillä on toisilla 6 lastenlasta ja toisilla 7. Mutta toivon kuitenki, että edes vähän olisivat meidän puolestaan. :) Olen kuullut heidän sanovan, että 'eivätkö ne ikinä tee lapsia'.. :) uskoisin myös siskojemme olevan iloisia asiasta, kun heille kerromme! :)
Meillä miehen sekä oma äitini oli jo pitkään odottaneet vauvauutista. Oma äitini ei koskaan kysellyt mitään, miehen äiti useammankin kerran. Kommentit oli tyyliin "vihdoinkin" ja "luulin, että ette ikinä saa lasta". Oma äitini odottaa, että vatsani kasvaa, kyselee onko kasvanut ja koska se lapsi nyt syntyikään... Miehen äiti oli onnessaan uutisesta myös, mutta ei ole ainakaan meillä juuri puhunut sen jälkeen mitään kun kerroimme asiasta. Alkuun antoi "ärsyttäviä" neuvoja... On miehen äidin ensimmäinen lapsenlapsi.
Mieheni veljellä kesti jonkin aikaa, ennen kuin edes tajusi uutisen. Varovaisen innostunut on. Ei juuri ole asiasta puhuttu. Siskoni onnitteli, sen jälkeen ei ole kuulunut mitään. Ei kyllä kauheasti pidetä muutenkaan yhteyksiä. Eikä hänenkään raskauksien aikana juuri raskaudesta puhuttu. Minä kyllä innolla änkesi sairaalaan heti katsomaan lapsia. Silloin vielä sisaruksetkin sinne pääsi.
Ultran jälkeen sitä vähän uskalsi innostua. Mutta vielä jännittää rakenneultra. Olen tämmöinen hermoilija!
P.s. itse olen aika etelästä ja tiedän kyllä mitä täpinöissään tarkoittaa! Harvoin kyllä sitä iste käytän. Ja aina voi kysyä, jos ei ymmärrä! Ihme kommentteja ollut täällä.
Mulla itselläni on yksi alkuraskauden keskenmeno takana, joten en oikein uskaltanut iloita tulevasta vauvasta ennen sitä ekaa np ultraa. Sen jälkeen kerroimme isovanhemmille ja tutuille. Isovanhemmat ovat aika "täpinöissään", kaverit ei ehkä niinkään. Ostoksia en osannut (tai uskaltanut) tehdä kuin vasta raskauden puolivälin jälkeen kun sukupuolikin selvisi rakenne ultrassa :-). Me aloitimme isommista hankinnoista, eli vaunut, pinnasänky ja hoitopöytä on nyt ostettu. Hankittiin ne raskausviikolla 25. Joitakin vaatteita sekä vanhoja vauva lehtiä olen saanut tutuilta. Nyt keräilin juuri listaa hankinnoista, että mitä tulee äitiyspakkauksessa ja mitä on jo kaapissa ja alan kiertelemään kirppareita ja etsimään talvivauvalle vaatteita. Näyttäisi tuo äitiyspakkauksen talvihaalari olevan niin isoa kokoa, että menee vauvalle ehkä ensi kesänä ;-)
Olen varonut liiallista "täpinöissään" oloa. Itseäni lapsettomana hiukan häiritsi kun ystäväni sai ensimmäisen lapsen ja ei osannut muusta puhua kuin raskauteen liittyvistä asioista (joista puolesta en ymmärtänyt hölkkäsen pöläystäkään silloin, mikä niskaturvotus...?). Myös sähköpostia tuli usein ja koko pitkä teksti raskausjuttuja/lapsiaiheista.Tunsin myös itseni ulkopuoliseksi raskauden kokeneiden ja lapsen saaneiden ystävien jutustellessa. Myös vauvan kakan koostumuksesta yms. jatkuvasti höpöttäminen ei kiinnosta. Toisen vauvan tullessa ystäväni ei ollut niin täpinöissään. Muut ystäväni eivät olleet ensimmäisestäkään tai sitten eivät puhuneet minulle vaan muille asian kokeneille ystäville.
Noh yksi uudempi lapseton ystäväpariskunta innostui lapsiuutisestamme alkuun hirmuisesti, nyt ovat jo rauhoittuneet. Kyselivät pääseekö kummiksi ja lasta hoitamaan jne. Hössöttivät.
Siskoni onnitteli, eipä muuta. Hänellä on jo kolme lasta itsellään. En muista hänen mitenkään olleen hirmu täpinöissään aikanaan. Itse innostuin siskon lapsista vasta enemmn sitten kuin syntyivät. Vanhempanne oli onnessaan uutisesta, mutta ei vielä "täpissyt" ainakaan mitenkään erityisesti. Miehen äiti sanoi kutovansa sitten jotain.
Olemme olleet ystävien vauvauutisista tosi iloisia ja onnen tippa linssissä, mutta ei nyt olla kauhean täpinöissään oltu. Kun lapsi syntyi niin silloin ostettiin jotain vauvalle tietty, mutta eipä muutoin oikeastaan. Itselläni ei ole ollut edes koskaan varsinaista vauvakuumetta ja en ole sellainen "hössö".
En ole ostanut vielä mitään vauvajuttuja (rv 17 menossa). Sivusilmällä olen vaatteita ja tavaroita kaupassa vilassut. Ainoa jota olen jo tarkemmin katsonut/miettinyt on sänky. Ehkä olen vähän pelännyt innostumista. Raskaaksi tuleminen kesti kauan ja sitten pelkäsi keskenmenoa. Joita ystävilläni on ollut.
Ja olen ollut huonovointinenkin, ei jaksa innostua. Onnellinen olen kyllä raskaudesta.
Miksi tuollainen murresana, käyttäisit selkeää yleiskieltä! Tuo ehkä tunnetaan susirajalla.
Missä on susiraja?? En olekkaan koskaan kuullut sellaisesta paikkakunnasta..
Itse olen kotoisin hämeestä ja nyt asun länsirannikolla. Kyllä ainakin minä tunnistin tuon "täpinöissään" sanan, mutta minun tuttavapiirii on aina kuulunut ihmisiä ympäri suomen. Minusta tuo ei ole mikään murresana.
Suomenkieli on rikas kieli ja murresanojen käyttö on ihan sallittua vapaamuotoisissa teksteissä. Virallisiin dokumentteihin voidaan sitten käyttää sitä yleiskieltä/kirjakieltä.
Itseäni häiritsee enemmänkin ne kirjoitukset, jotka on kirjoitettu kokonaan isoilla kirjaimilla (huutaen) tai sitten kaikki välimerkit puuttuu. En väitä, että minun pilkut on oikeilla kohdillaan, mutta ainakin yritän ;-)
Ihan kuule täällä pohjanmaalla rantakaupungissa täpinä sana on ihan oikea sana :)
Lienee niin, että "olla täpinöissään" on vähän yleisempi kuin täpinä-sanan käyttäminen verbinä. :) Varmaan sitä niinkin voi käyttää, mutta ainakaan Etelä-Suomessa en ole kuullut kenenkään "täpisevän". Todennäköisesti tuossa on vaan ilmaisusta jatkettu sanan luovaa käyttöä ja se ei ole ympäri Suomen ihan tuttu juttu. No, nythän mentiin ihan aiheen viereen, mutta tulipa vaan mieleeni.
No joo, totta. "Olla täpinöissään" on tuttu, mutta ei, että joku täpisee. Mutta kyllähän tuon silti hoksasi. Hämeestä olen, ehkä se on sitten susirajalla!
;-)
Mutta ei takerreuta pikkuseikkoihin!