Pomeranian kokemuksia

Olen TODELLA pitkään harkinnut pommipennun hankkimista, ja paljon täällä on ollutkin jo puhetta siitä miten hyvin tai huonosti ne sopeutuvat kerrostaloon, mutta jos joku haluaa vielä jakaa kokemuksia niin tottakai olisi hyvä juttu.

Mutta siitä olisi lähinnä kiva kuulla, että 'minkälaista' se oli kun pentu tuli kotiin? Olisi hauska kuulla mm miten sopeutui, reagoiko jokaiseen uuteen ääneen, oliko arka uudessa ympäristössä, missä tykkäsi nukkua, kehen kiintyi 'eniten', halusiko pihalle useasti ja oliko lenkit pitkiä, viihtyykö sylissä, miten tottui yksinolemiseen ym ym.. Eli tämmöisiä pieniä arkipäivän kokemuksia :)

Nuista äänistä sen verran että itse asun vielä toistaiseksi kerrostaloasunnossa, en aivan keskustassa mutten missään kovin syrjässäkään että on kivat lenkkipolut vieressä mutta silti kuuluu paljon autojen ääniä ympäri vuorokauden.. Pidän tuuletusikkunaa auki 24/7 (en tietenkään talvisin) että luulisi että pentu todennäköisesti tottuisi kaikenlaisiin PIENIIN liikenteen ääniin jos jatkan tuota ikkunan auki pitämistä silloinkin kun se muuttaa meille. Jos joku jo järkyttyi niin sen verran siitä vielä että pidän kyllä tukevaa ötökkäverkkoa tuossa ikkunassa ettei se ainakaan saa päähänsä yrittää tuota kautta ulos, vaikka tuskin se yltäisi hyppätäkkään nuinKAAN korkealle :)

Tuleepa tästä romaani mutta siitäkin vielä, kun paljon lukee tuosta että ihmiset tuomitsee jyrkästi sellaiset ihmiset jotka hankkii koiran vaikka käy töissä/opiskelee, mutta aion nyt itse kysellä ihan samaa. Minulla on kesäloma lopuillaan ja työt alkaa taas, joten pentu saisi melko nopeaa totutella myös siihen yksin olemiseen.. Työpaikkani on noin 100 metrin päässä kotoani mutta taidan silti odottaa ainakin siihen saakka että kerkeän ainakin rauhassa tutustella pentuun ja sitten pikkuhiljaa totutella sen myös siihen yksinolemiseen.. Maalaisjärkeä siinä pennun kasvattamisessa käyttäen tottakai, mutta olisi valtava plussa kuulla kokemuksia kyseisen rodun omistajilta! :) Kaikki tieto olis nyt plussaa!