AVIOEHTO JA TESTAMENTTI

Olemme uusioperhe. Itselläni on 2 lasta ja tulevalla aviomiehellä 3 lasta edellisistä liitoista.
Menemme naimisiin tämän vuoden lopulla.

Aikomuksena olisi turvata omaisuutemme siten että avioehdolla rajattaisiin ennen avioliittoa oleva omaisuus (omakotitaloni) sekä tulevaisuudessa perintönä tuleva omaisuus avio-oikeuden ulkopuoliseksi omaisuudeksi.

Mutta millainen testamentti meidän kannattaa aviopuolisoiden välillä tehdä jos ajatuksena olisi että kuoleman sattuessa leski jäisi hallitsemaan yhteistä omaisuutta ja vasta lesken kuoltua omaisuus jaettaisiin rintaperillisten kesken? Tästä testamentistahan jäisi ulkopuolelle omakotitalo ja perintönä tuleva omaisuus.

Voiko molemmat tehdä yhtäaikaa, avioehdon ja testamentin. Vaikka siis vielä ei naimisissa ollakaan niin voiko testamentin tehdä etukäteen tuota avioliittoa silmällä pitäen vai täytyykö testamenttia tehdessä odottaa että olemme naimisissa?

Ja eikö tuo avioehto rajaa myös minun kuoleman tapauksessa ennen avioliittoa kuuluvan ja perintönä tulevan omaisuudeni vain omien rintaperillisteni hyväksi?
Käytännössä tahtoisin siis turvata omille lapsilleni nykyisen / perintönä tulevan omaisuuteni siten että miehelläni ja hänen lapsillaan ei ole siihen mitään oikeutta.
Toisaalta haluaisin myös turvata itselleni ja/tai miehelleni oikeuden yhdessä hankkimaamme omaisuuteen toisen meistä kuollessa. Ts. kummankaan rintaperilliset eivät voisi tätä yhdessä hankkimaamme omaisuutta vaatia itselleen vaan se osa omaisuudesta jäisi lesken hallintaan/omistukseen.

Mutta kuinka tämä kaikki käytännössä tapahtuu??
9774
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

>>Ja eikö tuo avioehto rajaa myös minun kuoleman tapauksessa ennen avioliittoa kuuluvan ja perintönä tulevan omaisuudeni vain omien rintaperillisteni hyväksi? Käytännössä tahtoisin siis turvata omille lapsilleni nykyisen / perintönä tulevan omaisuuteni siten että miehelläni ja hänen lapsillaan ei ole siihen mitään oikeutta.>Mutta millainen testamentti meidän kannattaa aviopuolisoiden välillä tehdä jos ajatuksena olisi että kuoleman sattuessa leski jäisi hallitsemaan yhteistä omaisuutta ja vasta lesken kuoltua omaisuus jaettaisiin rintaperillisten kesken? Tästä testamentistahan jäisi ulkopuolelle omakotitalo ja perintönä tuleva omaisuus.>Ja eikö tuo avioehto rajaa myös minun kuoleman tapauksessa ennen avioliittoa kuuluvan ja perintönä tulevan omaisuudeni vain omien rintaperillisteni hyväksi?>Toisaalta haluaisin myös turvata itselleni ja/tai miehelleni oikeuden yhdessä hankkimaamme omaisuuteen toisen meistä kuollessa. Ts. kummankaan rintaperilliset eivät voisi tätä yhdessä hankkimaamme omaisuutta vaatia itselleen vaan se osa omaisuudesta jäisi lesken hallintaan/omistukseen.

Äänestä
  • Mieheni voisi siis kuoltuani jäädä asumaan talooni xxx ajaksi? Entäpä asuinkustannukset, kenen vastuulle ne jäisivät? Ja voisiko mieheni edelleen asua talossa esim. uuden avopuolisonsa kanssa kun minusta on aika jättänyt? Onko leskellä kuitenkin velvollisuus pitää hallitsemastaan asunnosta huolta siten ettei sen arvo laske? Näitä mietin, koska tuo talo on tällähetkellä suurin omaisuus joka lapsilleni olisi tulevaisuuden turvaksi mikäli kuolen. Ja näinollen hehän eivät omaisuuteensa pääsisi käsiksi jos mieheni kuolemani jälkeen siitä päättäisi kiinni pitää..

    Vastaisitko siltikin, vaikka järkevin vaihtoehto taitaa olla tuo kuvailemasi "vippaskonsti". :)

    Meillä on yhteistä omaisuutta kulkuneuvot, vene ja joitain osakkeita. Näistä tahtoisimme testamentissa sopia siten että ne jäävät lesken omistukseen / hallintaan, eikä lesken tarvitsisi niitä myydä eläessään vaan hän voisi niistä nauttia. Ja tietysti tulevaisuudessa lisää hankkimamme omaisuus.

    Tälläistä testamenttiako ei pysty tekemään, jos rintaperilliset päättävätkin vaatia lakiosaansa heti?
    Entäpä jos tekee sen hallintaoikeustestamentin puolisonsa hyväksi? Eli leski hallitsee koko omaisuutta (pl. ennen avioliittoa / perintönä tuleva omaisuus) omaan kuolemaansa saakka ja sen jälkeen vasta suoritetaan pesän jako. Onnistuuko sellainen?

    Minun lapsillenihan tuo lakimääräinen perintöosa tulisi täyteen tuosta talosta sekä mahdollisesta peritystä omaisuudesta. Mutta miehelläni ei ole (vielä) muuta omaisuutta kuin tuo yhteinen omaisuutemme, joten hänen kuollessaan ja hänen rintaperillisten vaatiessa minä joutuisin nuo hänen osuutensa maksamaan hänen rintaperillisille..

    Äänestä

  • Kerrotko Nix_Nax mitä toimenpiteitä tuo "vippaskonsti" vaatii?
    Lainhuudatus varmaankin, mutta onko jotain muitakin asioita?

    Nyt lapset ovat vielä alaikäisiä, mutta voivatko he täysi-ikäisinä vaatia esim. talon myymistä tuohon omistusoikeuteensa vedoten?

    Entäpä voiko aviopuolison kanssa laatia esim. kirjallisen sopimuksen missä hän ei tuota hallintaoikeuttaan käyttäisi kuoltuani? Olisiko sellaisella lainvoima pesänjaossa?

    Mielelläni en tuota osuutta lapsilleni laittaisi, koska se olisi tavallaan "epäluottamuslause" puolisolleni.
    Olemme aiheesta puhuneet, ja hän on kertonut tottakai muuttavansa pois talosta jos lapseni rahaa johonkin tarvitsisivat jos kuolisin ensin... Mutta mutta, elämä opettaa ja en haluaisi olla jälkiviisas tai saattaa lapsiani ahdinkoon sinisilmäisyyteni vuoksi. Mutta en myöskään halua toiminnallani kertoa miehelleni etten häneen tai hänen sanaan luottaisi...

    Äänestä

  • ap.. kirjoitti:

    Mieheni voisi siis kuoltuani jäädä asumaan talooni xxx ajaksi? Entäpä asuinkustannukset, kenen vastuulle ne jäisivät? Ja voisiko mieheni edelleen asua talossa esim. uuden avopuolisonsa kanssa kun minusta on aika jättänyt? Onko leskellä kuitenkin velvollisuus pitää hallitsemastaan asunnosta huolta siten ettei sen arvo laske? Näitä mietin, koska tuo talo on tällähetkellä suurin omaisuus joka lapsilleni olisi tulevaisuuden turvaksi mikäli kuolen. Ja näinollen hehän eivät omaisuuteensa pääsisi käsiksi jos mieheni kuolemani jälkeen siitä päättäisi kiinni pitää..

    Vastaisitko siltikin, vaikka järkevin vaihtoehto taitaa olla tuo kuvailemasi "vippaskonsti". :)

    Meillä on yhteistä omaisuutta kulkuneuvot, vene ja joitain osakkeita. Näistä tahtoisimme testamentissa sopia siten että ne jäävät lesken omistukseen / hallintaan, eikä lesken tarvitsisi niitä myydä eläessään vaan hän voisi niistä nauttia. Ja tietysti tulevaisuudessa lisää hankkimamme omaisuus.

    Tälläistä testamenttiako ei pysty tekemään, jos rintaperilliset päättävätkin vaatia lakiosaansa heti?
    Entäpä jos tekee sen hallintaoikeustestamentin puolisonsa hyväksi? Eli leski hallitsee koko omaisuutta (pl. ennen avioliittoa / perintönä tuleva omaisuus) omaan kuolemaansa saakka ja sen jälkeen vasta suoritetaan pesän jako. Onnistuuko sellainen?

    Minun lapsillenihan tuo lakimääräinen perintöosa tulisi täyteen tuosta talosta sekä mahdollisesta peritystä omaisuudesta. Mutta miehelläni ei ole (vielä) muuta omaisuutta kuin tuo yhteinen omaisuutemme, joten hänen kuollessaan ja hänen rintaperillisten vaatiessa minä joutuisin nuo hänen osuutensa maksamaan hänen rintaperillisille..

    >>Entäpä asuinkustannukset, kenen vastuulle ne jäisivät?>Onko leskellä kuitenkin velvollisuus pitää hallitsemastaan asunnosta huolta siten ettei sen arvo laske?>Ja voisiko mieheni edelleen asua talossa esim. uuden avopuolisonsa kanssa kun minusta on aika jättänyt?>Meillä on yhteistä omaisuutta kulkuneuvot, vene ja joitain osakkeita. Näistä tahtoisimme testamentissa sopia siten että ne jäävät lesken omistukseen / hallintaan>Mutta miehelläni ei ole (vielä) muuta omaisuutta kuin tuo yhteinen omaisuutemme, joten hänen kuollessaan ja hänen rintaperillisten vaatiessa minä joutuisin nuo hänen osuutensa maksamaan hänen rintaperillisille..

    Äänestä

  • ap.. kirjoitti:

    Kerrotko Nix_Nax mitä toimenpiteitä tuo "vippaskonsti" vaatii?
    Lainhuudatus varmaankin, mutta onko jotain muitakin asioita?

    Nyt lapset ovat vielä alaikäisiä, mutta voivatko he täysi-ikäisinä vaatia esim. talon myymistä tuohon omistusoikeuteensa vedoten?

    Entäpä voiko aviopuolison kanssa laatia esim. kirjallisen sopimuksen missä hän ei tuota hallintaoikeuttaan käyttäisi kuoltuani? Olisiko sellaisella lainvoima pesänjaossa?

    Mielelläni en tuota osuutta lapsilleni laittaisi, koska se olisi tavallaan "epäluottamuslause" puolisolleni.
    Olemme aiheesta puhuneet, ja hän on kertonut tottakai muuttavansa pois talosta jos lapseni rahaa johonkin tarvitsisivat jos kuolisin ensin... Mutta mutta, elämä opettaa ja en haluaisi olla jälkiviisas tai saattaa lapsiani ahdinkoon sinisilmäisyyteni vuoksi. Mutta en myöskään halua toiminnallani kertoa miehelleni etten häneen tai hänen sanaan luottaisi...

    Lahjoittaminen edellyttää lahjakirjan tekemistä, jonka julkinen kaupanvahvistaja vahvistaa. Alaikäisten lasten puolesta lahjan ottaa vastaan ja lahjakirjan allekirjoittaa heidän edunvalvojansa. Jos olet yksinhuoltaja, lapsille tulee lahjoitusta varten hakea edunvalvojan sijainen.

    Lainhuuto lapsille tulee luonnollisesti hakea. Samoin tulee tehdä lahjaveroilmoitus, jos lahjan arvo on vähintään 4000 euroa/lapsi. Lahjan antaja voi sisällyttää lahjaan ehdon, jonka mukaan hänellä säilyy lahjan kohteen eliaikainen hallintaoikeus. Se alentaa lahjaveroa huomattavasti.

    >>Nyt lapset ovat vielä alaikäisiä, mutta voivatko he täysi-ikäisinä vaatia esim. talon myymistä tuohon omistusoikeuteensa vedoten?>Entäpä voiko aviopuolison kanssa laatia esim. kirjallisen sopimuksen missä hän ei tuota hallintaoikeuttaan käyttäisi kuoltuani? Olisiko sellaisella lainvoima pesänjaossa?>en haluaisi olla jälkiviisas tai saattaa lapsiani ahdinkoon sinisilmäisyyteni vuoksi.

    Äänestä

  • old_profile_45359 kirjoitti:

    Lahjoittaminen edellyttää lahjakirjan tekemistä, jonka julkinen kaupanvahvistaja vahvistaa. Alaikäisten lasten puolesta lahjan ottaa vastaan ja lahjakirjan allekirjoittaa heidän edunvalvojansa. Jos olet yksinhuoltaja, lapsille tulee lahjoitusta varten hakea edunvalvojan sijainen.

    Lainhuuto lapsille tulee luonnollisesti hakea. Samoin tulee tehdä lahjaveroilmoitus, jos lahjan arvo on vähintään 4000 euroa/lapsi. Lahjan antaja voi sisällyttää lahjaan ehdon, jonka mukaan hänellä säilyy lahjan kohteen eliaikainen hallintaoikeus. Se alentaa lahjaveroa huomattavasti.

    >>Nyt lapset ovat vielä alaikäisiä, mutta voivatko he täysi-ikäisinä vaatia esim. talon myymistä tuohon omistusoikeuteensa vedoten?>Entäpä voiko aviopuolison kanssa laatia esim. kirjallisen sopimuksen missä hän ei tuota hallintaoikeuttaan käyttäisi kuoltuani? Olisiko sellaisella lainvoima pesänjaossa?>en haluaisi olla jälkiviisas tai saattaa lapsiani ahdinkoon sinisilmäisyyteni vuoksi.

    Kiitos Nix_Nax neuvoista!
    Täytyy ruveta tosissaan miettimään eri ratkaisuja.

    Avioehto ja testamentti tuli selväksi, enää mietityttää miten talon kohtalon hoidan..

    Hyvää kesän jatkoa!

    Äänestä

  • old_profile_45359 kirjoitti:

    Lahjoittaminen edellyttää lahjakirjan tekemistä, jonka julkinen kaupanvahvistaja vahvistaa. Alaikäisten lasten puolesta lahjan ottaa vastaan ja lahjakirjan allekirjoittaa heidän edunvalvojansa. Jos olet yksinhuoltaja, lapsille tulee lahjoitusta varten hakea edunvalvojan sijainen.

    Lainhuuto lapsille tulee luonnollisesti hakea. Samoin tulee tehdä lahjaveroilmoitus, jos lahjan arvo on vähintään 4000 euroa/lapsi. Lahjan antaja voi sisällyttää lahjaan ehdon, jonka mukaan hänellä säilyy lahjan kohteen eliaikainen hallintaoikeus. Se alentaa lahjaveroa huomattavasti.

    >>Nyt lapset ovat vielä alaikäisiä, mutta voivatko he täysi-ikäisinä vaatia esim. talon myymistä tuohon omistusoikeuteensa vedoten?>Entäpä voiko aviopuolison kanssa laatia esim. kirjallisen sopimuksen missä hän ei tuota hallintaoikeuttaan käyttäisi kuoltuani? Olisiko sellaisella lainvoima pesänjaossa?>en haluaisi olla jälkiviisas tai saattaa lapsiani ahdinkoon sinisilmäisyyteni vuoksi.

    Olemme keväällä avioitunut uusiopari.Meillä on avioehto ettei kummallakaan ole avio-oikeutta toistemme omaisuuteen.Minulla on lisänä testamentti,jossa olen määrännyt kaiken omaisuuteni menevän lapsilleni kuolemani jälkeen.En ymmärtänyt ja tiennyt tälläisesta elinikäisestä hallintaoikeudesta mitään.Minulla on iso talo,esim leskelle vastaavan hankkiminen kuolemani jälkeen on mahdoton.Mieheni ei omista kuin pienen tontin.Voiko tälläisen vippaskonstin tehdä avioliiton solmisen jälkeen eli lahjakirjalla vaikka 1/10 siirtyisi
    talosta lasteni omistukseen.Täytyyko puolisolta saada nyt kirjallinen lupa tälläiseen toimenpiteeseen.Riittääkö,jos testamenttiin sisältyy puolison hyväksyntä testamentista ja hänen ilmoitus hallintaoikeudenläyttämättä jättämisestä myöskin kirjattuna testamenttiin.Pitäisikö minun antaa jotain korvausta tai vastiketta siitä,jos luopuminen tapahtuu ja että se olisi pätevä jos kuolen.Nyt tuntuu,että olen aika vaikean asian edessä loukkaamatta puolisoani.

    Äänestä

  • Eräs uusiorouva kirjoitti:

    Olemme keväällä avioitunut uusiopari.Meillä on avioehto ettei kummallakaan ole avio-oikeutta toistemme omaisuuteen.Minulla on lisänä testamentti,jossa olen määrännyt kaiken omaisuuteni menevän lapsilleni kuolemani jälkeen.En ymmärtänyt ja tiennyt tälläisesta elinikäisestä hallintaoikeudesta mitään.Minulla on iso talo,esim leskelle vastaavan hankkiminen kuolemani jälkeen on mahdoton.Mieheni ei omista kuin pienen tontin.Voiko tälläisen vippaskonstin tehdä avioliiton solmisen jälkeen eli lahjakirjalla vaikka 1/10 siirtyisi
    talosta lasteni omistukseen.Täytyyko puolisolta saada nyt kirjallinen lupa tälläiseen toimenpiteeseen.Riittääkö,jos testamenttiin sisältyy puolison hyväksyntä testamentista ja hänen ilmoitus hallintaoikeudenläyttämättä jättämisestä myöskin kirjattuna testamenttiin.Pitäisikö minun antaa jotain korvausta tai vastiketta siitä,jos luopuminen tapahtuu ja että se olisi pätevä jos kuolen.Nyt tuntuu,että olen aika vaikean asian edessä loukkaamatta puolisoani.

    >>Voiko tälläisen vippaskonstin tehdä avioliiton solmisen jälkeen eli lahjakirjalla vaikka 1/10 siirtyisi
    talosta lasteni omistukseen.Täytyyko puolisolta saada nyt kirjallinen lupa tälläiseen toimenpiteeseen.

    Äänestä

  • old_profile_45359 kirjoitti:

    >>Voiko tälläisen vippaskonstin tehdä avioliiton solmisen jälkeen eli lahjakirjalla vaikka 1/10 siirtyisi
    talosta lasteni omistukseen.Täytyyko puolisolta saada nyt kirjallinen lupa tälläiseen toimenpiteeseen.

    Kiitos vastauksestasi.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kaukaa viisas? kirjoitti:

Olemme uusioperhe. Itselläni on 2 lasta ja tulevalla aviomiehellä 3 lasta edellisistä liitoista.
Menemme naimisiin tämän vuoden lopulla.

Aikomuksena olisi turvata omaisuutemme siten että avioehdolla rajattaisiin ennen avioliittoa oleva omaisuus (omakotitaloni) sekä tulevaisuudessa perintönä tuleva omaisuus avio-oikeuden ulkopuoliseksi omaisuudeksi.

Mutta millainen testamentti meidän kannattaa aviopuolisoiden välillä tehdä jos ajatuksena olisi että kuoleman sattuessa leski jäisi hallitsemaan yhteistä omaisuutta ja vasta lesken kuoltua omaisuus jaettaisiin rintaperillisten kesken? Tästä testamentistahan jäisi ulkopuolelle omakotitalo ja perintönä tuleva omaisuus.

Voiko molemmat tehdä yhtäaikaa, avioehdon ja testamentin. Vaikka siis vielä ei naimisissa ollakaan niin voiko testamentin tehdä etukäteen tuota avioliittoa silmällä pitäen vai täytyykö testamenttia tehdessä odottaa että olemme naimisissa?

Ja eikö tuo avioehto rajaa myös minun kuoleman tapauksessa ennen avioliittoa kuuluvan ja perintönä tulevan omaisuudeni vain omien rintaperillisteni hyväksi?
Käytännössä tahtoisin siis turvata omille lapsilleni nykyisen / perintönä tulevan omaisuuteni siten että miehelläni ja hänen lapsillaan ei ole siihen mitään oikeutta.
Toisaalta haluaisin myös turvata itselleni ja/tai miehelleni oikeuden yhdessä hankkimaamme omaisuuteen toisen meistä kuollessa. Ts. kummankaan rintaperilliset eivät voisi tätä yhdessä hankkimaamme omaisuutta vaatia itselleen vaan se osa omaisuudesta jäisi lesken hallintaan/omistukseen.

Mutta kuinka tämä kaikki käytännössä tapahtuu??

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu