Epätiivis kiinteistö kerskakuluttaa viilennykseen sekä lämmitykseen käytettyä energiaa.
Käytetään lämmöntuottoon maalampöä, ilmapumppua tai vaikka pellettejä. Lämmöntuottotavasta riippumatta liitosrakenteistaan epätiivis talo kerskuluttaa tuotettua lämpöä.
Lämmöntuottaminen edullisemmalla tavalla ei vähennä epätiiviin talon lämmön suhteellista ja turhaa kulutusta.
Vedontunteen vähentämiseksi tarvitaan huoneessa aina korkeampia lämpötiloja.
Tiiviistämällä rakennuksen liitosrakenteet sekä ikkunat ja ovet voidaan huoneen lämpötiloja laskea 2-3 astetta oleskeluviihtyvyyden siitä kärsimättä.
Tiivistämisen hyötyjä: vedontunteen vähentyessä sisätilojen oleskeluviihtyvyys paranee, ilmanvaihto toimii suunnitelmien mukaisesti, sisäilman laatu paranee, siivoustarve vähenee ja lisäksi energialasku pienenee 10 - 15%. Tiiveystöiden jälkeen sisätilojen oleskeluviihtyvyys paranee sekä energiakulutus vähenee. Oleskeluviihtyvyys paranee niin paljon, että kalliita laitehankintoja ei välttämättä tarvita.
Käytetään lämmöntuottoon maalampöä, ilmapumppua tai vaikka pellettejä. Lämmöntuottotavasta riippumatta liitosrakenteistaan epätiivis talo kerskuluttaa tuotettua lämpöä.
Lämmöntuottaminen edullisemmalla tavalla ei vähennä epätiiviin talon lämmön suhteellista ja turhaa kulutusta.
Vedontunteen vähentämiseksi tarvitaan huoneessa aina korkeampia lämpötiloja.
Tiiviistämällä rakennuksen liitosrakenteet sekä ikkunat ja ovet voidaan huoneen lämpötiloja laskea 2-3 astetta oleskeluviihtyvyyden siitä kärsimättä.
Tiivistämisen hyötyjä: vedontunteen vähentyessä sisätilojen oleskeluviihtyvyys paranee, ilmanvaihto toimii suunnitelmien mukaisesti, sisäilman laatu paranee, siivoustarve vähenee ja lisäksi energialasku pienenee 10 - 15%. Tiiveystöiden jälkeen sisätilojen oleskeluviihtyvyys paranee sekä energiakulutus vähenee. Oleskeluviihtyvyys paranee niin paljon, että kalliita laitehankintoja ei välttämättä tarvita.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ja onneksi asumuksena on täystiilitalo,niin ei tarvitse nurkkia kierrellä teippirullien ja uretaanipurnukoitten kanssa tilkkeitä rakosiin tekemässä,kuten pitäisi jossakin lankku-kuttaperkkalevyhökkelissä! :D
Mitä sulla on tiilivuorauksen alla?
Siis heti tiilen takana ulkoseinissä?
Vai on sinulla etelänmalliin rakennettu talo--ei lämpöeristeitä.
Entä mikä liitosrakenne sinulla on läpivientien, ovien ikkunoiden kohdalla.
Lienet näitä nykypäivän rakennusalan "ammattimiehiä".
Tiiliseinähän on lähtökohtaisesti ihan horo. Ja niin on koko talo, ellei niitä seiniä ole rapattu.
Betonista tulee varmemmin tiivistä, mutta sekin voi toki kämmätä puuttuvilla läpivientien tiivistyksillä. Toisaalta, huolellisella työllä saa puurunkoisestakin talosta tiiviin (n50 < 1).
Jos talossa neliöitä esim 150m2 ja huonekorkeus on 2,5m niin kuutioita on 375. Ilmaa pitäisi vaihtaa siis 187,5 m3/h eli 52litraa sekunnissa. Ja tämän ilmamäärän vaihdosta menee energiaa hukkaan todella paljon vaikka talteenottojärjestelmä olisikin.
Kun ilma vaihtuu "horon"ilmastoinnin kautta 52 litraa sekunnissa niin on aivan turha puhua pikkurakojen haitoista päinvastoin ne saattavat vain parantaa ilman "homogeenisuutta". Energiansäästön kannalta pikkurakojen virtausmäärät ovat tuohon pääilmanvaihdon 52 litran/sek energiahäviöihin verrattuna niin pieniä, ettei niistä edes kannata puhua.
Ja muuten, lämpöpumppu on erittäin hyvä laite ostoenergian määrän vähentämiseen.
mitä pienetkin liitosrakenteiden huono tiiveys voi aiheuttaa. Nykypäivän rakentaminen sekä tavat ovat käsittämättömiä. Liitosrakenteiden heikko ilmaeristävyys voi aiheuttaa että rakenteiden saasteet pääsevät huoneilmaan. Lisäksi lämmin sekä kostea sisäilma pääsee esteettä rakenteita vaurioittamaan. Eli home siellä home täällä. Huomioi myös että vain pienellä osalla kiinteistökannastamme on toimiva ilmanvaihto.
lämmitysjärjestelmien lämmöntuoton käyttämiseen saadaan parhaiten rakennetiivissä talossa.Tiivistämällä rakennus saadaan yhtä suuri energiasäästö kuin korjausrakentamisella tai huolimattomalla uudisrakentamisella.
Johan se on nähty minkälaisia ongelmia nämä hengittämättömät tiivistetyt pullotalot teettävät. Sähköä kuluttavia laitteita pitää asentaa kuivaukseen ja ilmanvaihtoon jottei talo rapistuisi hetimiten jo takuuaikana. Nykyään näköjään halutaan tehdä talot sähköllä toimiviksi ja kas kummaa sekään ei toimi niinkuin viime aikoina olemme saaneet uutisista lukea.
Sikäli kirjoitit väärin, kun käytit sanaa kerskakuluttaa. Sana voisi liittyä enemmänkin rikkaiden toimintaan. Mikä tässä on hulluinta on se, että kaikkein suurituloisimmilla on tiiveimmät talot, heillä joilla olisi rahaa enemmänkin maksaa lämmityksestä. Me köyhät joudumme tyytymään vanhoihin taloihin, joissa eristystä on nuukasti.
Jos lämpö mene suoraan variksille niin se lienee kerskakulutusta. Paksut lämpöeristykset tai rakennetiivis talo on kaksi eri asiaa. Paksuilla eristeillä oleva talo voi lämpövuotaa rakennuksen liitoskohdista, ikkunoista, ovista jne. Lienee hyvä muistaa että vesi valuu alaspäin sekä lämpö ja sen mukana kosteus nousee ylöspäin. Miksi aina käytetään näitä rakennusalan naulapoikien "tietoja" rakentamisessa ja etenkin tiiveysasioista puhuttaessa. Vuosituhansien aikana on erehdysten kautta sentään jotain opittu. Ymmärrys rakennetiiveydestä sekä hallitusta ilmanvaihdosta on vielä hakusessa etenkin uusissa rakennuksissa. Vanhan kiinteistökannan energiasäästö- sekä asumisviihtyvyyden parannustyönä on tiiveys sekä hallittu ilmanvaihto täysin kateissa.
Kyllä nykyajan rakennusmääräyksissä on jo tiedossa rakennuksen tiiveyden ja ilmastoinnin tärkeys. Puheet talon "hengittämisestä" on aivan maallikojen juttuja. Naulapojatkin sen tietävät.
Vanha kiinteistökantamme vuotaa liitosrakenteistaan ( ikkunatiivisteet- ikkunarakenteiden liitokset- lämpöeristeet- puuparvekeliitokset) kuin seula. Yhteiskunnan puolelta tähän asiaan ei ole puututtu koska sitä on kuulemma vaikea "ymmärtää". Rakentamismääräyksissä ei ole ohjeita vanhan rakennuskannan tiiveydestä. Korkeintaan viittaus SOVELTUVIN OSIN. Tiivistyksesstä sekä tiiveydestä ei ole saatavana kovinkaan paljon neuvoja edes netistä.
Ei se liika tiivistämine ole hyvästä. Miten ennenvanhaan saatiin puutalot kestämään satojavuosia lahoamatta? Ne ei oleet pulloja, ne hukkasivat kyllä lämpöä ja kuivuivat samalla! Miten tollanen umpipullo talo kuivattaa rakenteensa kun lämpöä ja ilmankierotoa ei riitä rakenteiden välilä. Sitä kostetutta tulee rakenteisiin aina kondenssina. Ennen osattiin perustuksetkin rakentaa siten ettei alapohjat hapanneet, oli tuuletus luukut joita pidettiin kuivan nilman aikaan auki (keväällä ja syksyllä pikkupakkas aikaan) Silloin alapohjat kuivui. Miten tänpäivän leegoinsinööri talonsuunnitelija suunnittelee talot niin päin p*tä kun olla vain voi...
Niin ja karu asia täällä pojoisessa asumisessa on, se että taloja pitää oikeasti lämmittää! Sitä on vaikea olla maailman ekologisin kansa kun asuu melkein napa-piirissä ja välimatkat on pitkät!
Ohut ja mitätön lämpöeriste huolehti rakenteiden tuulettumisesta (hengittämisestä). Jälleen kerran ja taas ja vielä kerran: Nykyajan talossa, jonka lämpöeriste pitää ulko- ja sisäseinän välillä suurta lämpötilaeroa, ei toimi "hengittäminen". Parhaiten eristetty rakenne toimii, kun sisä- ja ulkoilma pidetään täydellisesti erillään. Kuinka sinä toteuttaisit paluun vanhan ajan hengittävään rakenteeseen?
Rakennetiivis taitaa olla aivan käsittämätön sana. Rakennetiivis tarkoittaa että rakenteiden liitoskohdissa saumakohdat ovat tiiviitä. Eli kahden eri pinnan väli. Näitä ovat seinän ja lattian liitoskohta. Lisäksi nurkat, seinän ja katon liitos, ikkunoiden ja ovienn liitoskohdat sekä tiivisteet. Ainahan lämmintä sekä kosteaa ilmaa menee seinärakenteen läpi ns diffuusio. Mittaapa vuotava mökkisi liitoskohdat vaikka infrapunamittarilla hinta alle 50 €.
Kuinka tuota rakennetiiveyttä ymmärtää tavallinen kansalainen kun tieto on hukuksissa rakennusalan päättäjiltäkin. Olen itse löytänyt parhaan tiivistys- ja rakennetiiveys ohjeet ikkuna-asiantuntija www sivuilta. Tiiveyttä parantamalla energiakulutus pienenee.
"Miten ennenvanhaan saatiin puutalot kestämään satojavuosia lahoamatta?"
Suurin syy lieni että vettä käsiteltiin pääasiassa pihalla eri rakennuksessa, sauna lahoi tai paloin ja tehtiin 10 vuoden välein uusi.
Ja toinen syy on se että huonot talot on aikapäiviä sitten purettu pois ja ne satojavuodia kestäneet ovat harvinaisia valioyksilöitä.
Rakennuskannastamme alle 1% on iältään yli 100v, eli suurin osa vanhoista on mennyttä.