Olen tässä alkanu miettimään surkeaa elämääni joka ei sisällä mitään. Mulla ei ole mitään mitä odottaa ei mitään tulevaisuudessa ei haaveita ei mitään. Olen työttömänä ja työnhakuni on tuomittu epäonnistumaan kerta toisensa jälkeen. Ammattitaitoni alkaa ruostua sillä valmistumisestani on jo muutamia vuosia eli kukaan ei halua edes enää palkata mua. En tiedä haluanko edes enää itse työskenellä alallani. Kaveritkin alkavat kaikota elämästäni sillä olen rahaton työtön ja nykyään ei oikein mikään enää kiinnosta joten olen myös huonoa seuraa. Mulla ei ole koskaan ollut kumppania ja tuskin tulee olemaankaan. En osaa seurustella, haluaisin mutta se tuottaa vain mulle henkistä tuskaa. En tiedä syytä miksei oleminen vastakkaisen sukupuolen kanssa onnistu, jotenkin ahdistun ja halua pois tilanteesta. Olen yrittäny mutta en enää edes viitsi sillä yritykseni satuttavat aina myös toista osapuolta itseni lisäksi. En ole lepakko, ainakin luulis että tunteet omaa suokupuolta kohtaa olis tässä 25 vuoden aikan heränneet mutta näin ei ole tosiaan käynyt. Mulla ei ole minkään näköisiä haaveita perheen perustamisesta en pidä lapsista joten niitä tuskin tulen ikinä hankkimaan. Eli mun elämässä ei ole tällä hetkellä mitään eikä tule olemaan mitään minkä takia haluaisin elää. Syön masennus lääkkeitä ja käyn terapiassa mutta mitä hyötyä niistäkään on kun eivät ne mun elämään mitään sisältöä tuo. Mulla ei oikeasti ole mitään syytä olla täällä, ja en tiedä enää kuinka kauan jaksan tätä elämääni edes enää katsoa. Olen vain yksi iso haitta tälle yhteiskunnalle. Olen veronmaksajien elätettävänä ja tuskin tulen edes laskua yhteiskunnalle takaisin maksamaan sillä mua halua ketään edes töihin ottaa. No jos tässä vielä tän lopun kesää katsois ja tekis ratkasevan siirron syksymmällä.
there no reason
how I find it
4152
0Äänestä
Vastaukset 4
Vanhimmat
Menen työkkärin kuntoutusasioista vastaavalle ja pyydä päästä ammatilliseen kuntoutukseen. Sitä kautta voit saada uuden ammatin, joka sopii sinulle paremmin ja voit päästä työhön kiinni.
Hakeudu t johonkin yhdistykseen esim. mielenterveysyhdistykseen, niin saat kavereita ja toimintaan.
sinun vika ole jos kukaan ei palkkaa kelpo työntekijää. Monet nuoret on samassa tilanteessa, et ole ainoa. Hyvä ettet ole ryhtynyt esim. ryyppäämään kuten niin monet. Lopettaisit lääkityksen ja terapian... ongelma on yksinkertaisesti se, että ihmisten tyhmyys laittaa jokaisen kärsimään seurauksista, globaalisti. Keskity itseesi, tee asioita joista tykkäät ja mikä on mahdollista köyhän budjetilla. Jätä tyhmät suosiolla omaan kastiinsa. Ei ne perhe-elämää perustaneet yhtään sen onnellisempia ole, päinvastoin tuntuu että mitä onnetomampi tyyppi ja tyhmä, ettei käytä omaa päätä, niin sitä aikaisemmin pukkaa kakaroita maailmaan. Säälittävää mutta totta. Eihän jollain 20v. vanhemmilla ole mitään opetettavaa lapselle elämästä/elämisestä jos ei ole kokemusta itselläkään!!!!! Pelkkä ruokkiminen ja fyysinen huolenpito ei riitä. Ei ihme että ihmiset on taantuneet sen jälkeen kun mm. vapaa kasvatus astui kuvioihin. Lapsi tarvitsee vanhempien viisasta ohjausta oikeisiin asioihin.
Olet arvokas just sellaisena kuin olet ja sen mukaan, miten kohtelet muita ihmisiä. Yhteiskunta se perseestä on.
miksi sinun täytyisi hyödyttää ja tukea tätä yhteiskuntaa? Mikä tässä nyt on niin hienoa että sitä pitäisi pitää pystyssä.. Ehkä voisit etsiä jotain muuta sisältöä elämääsi kuin töitten tekeminen tai lasten hankkiminen, eiköhän niitä asioita jo tarpeeksi moni muu tee ja harrasta. Laajenna ajatteluasi opittujen kaavojen ulkopuolelle.
Luulenpa että ne lääkkeet ovat vieneet sinulta tunteet(/elämänhalun), pitkäaikaisessa käytössä tulee turtunut ja tunteeton olotila, silloin ei mikään sellainen ole mahdollista mihin tarvitaan tunnetta.
http://masennus.nettisivu.org
Jos et kerta ole lepakko, etkä edes halua palloa jalkaan kersojen muodossa, niin olet kuumaa kamaa sinkkumarkkinoilla, trust me. Nauti edes siitä. En nyt siis oikeasti vittuile, vaan kaltaisillesi naisille olis oikeasti kysyntää. Sekään ei haittaa, jos vaikka olisitkin vähän introvertti tms., meet vaan ravintolaan istumaan, kohta alkaa tapahtua.