onko normaalia jos 2vuotias tyttö kuvittelee olevansa vauva ja hänellä on (varmaankin/ymmärtääkseni) mielikuvitus ystävä.
tämä mielikuvitus ystävä on yleensä oven edessä kun tyttö haluis laittaa oven kiinni,mutta ystävä ei suostu siirtymään ni tyttö komentaa häntä väistämään ja joskus tyttö leikkiessään jotain höpöttää esim että tuossa sulle nukke ja laittaa nuken istumaan johonki tuolille ym,tästä en ole niin kovin huolissaan kuin tuosta vauva jutusta,
tää vauva juttu alkoi 3kk sitten kun tytön serkku vauva syntyi,tyttö ihastui vauvaan ja haluaa koko silitellä ja hoitaa vauvaa kun käydään heillä kylässä.
niin kotona lapsi kuvittelee tosi usein olevansa vauva,se alkaa toistua melkein päivittäin,ja monta minuuttia saattaa jaksaa esittämistä,esim sanoo olevansa vauva,tulee syliin makoilemaan ja sanoo vauva nukkuu äitin sylissä,tai haluaa mennä rattaisiin makoilemaan ja häntä pitää työntää rattaissa ja monesti makoilee lattialle ja sanoo vauva leikkii lattialla ja kävelee hassusti jalat kiinni toisissa ja sanoo että vauva kävelee,onko tämä mielestänne normaalia?
ei ole kyllä unohtanut oppimiaan asioita,eli sanoo kun tulee vessahätä ja osaa itse syödä,vaatteiden vaihdossa pitää auttaa,eli ei vielä osaa edes itse vaihtaa vaatteita.
Onko lapsi jäänyt vauva aikana jostain vaille,voiko johtua siitä esim että kun hän oli vauva ja imetin häntä niin saatoin samalla lukee lehteä tai jos hän illalla rauhassa istui sylissäni niin saatoin lueka kirjaa,en tietenkään aina...mut olen alkanut jo miettimään pitäisikö häntä käyttää lääkärissä,onhan lapsilla kyllä hyvä mielikuvitus...
tämä mielikuvitus ystävä on yleensä oven edessä kun tyttö haluis laittaa oven kiinni,mutta ystävä ei suostu siirtymään ni tyttö komentaa häntä väistämään ja joskus tyttö leikkiessään jotain höpöttää esim että tuossa sulle nukke ja laittaa nuken istumaan johonki tuolille ym,tästä en ole niin kovin huolissaan kuin tuosta vauva jutusta,
tää vauva juttu alkoi 3kk sitten kun tytön serkku vauva syntyi,tyttö ihastui vauvaan ja haluaa koko silitellä ja hoitaa vauvaa kun käydään heillä kylässä.
niin kotona lapsi kuvittelee tosi usein olevansa vauva,se alkaa toistua melkein päivittäin,ja monta minuuttia saattaa jaksaa esittämistä,esim sanoo olevansa vauva,tulee syliin makoilemaan ja sanoo vauva nukkuu äitin sylissä,tai haluaa mennä rattaisiin makoilemaan ja häntä pitää työntää rattaissa ja monesti makoilee lattialle ja sanoo vauva leikkii lattialla ja kävelee hassusti jalat kiinni toisissa ja sanoo että vauva kävelee,onko tämä mielestänne normaalia?
ei ole kyllä unohtanut oppimiaan asioita,eli sanoo kun tulee vessahätä ja osaa itse syödä,vaatteiden vaihdossa pitää auttaa,eli ei vielä osaa edes itse vaihtaa vaatteita.
Onko lapsi jäänyt vauva aikana jostain vaille,voiko johtua siitä esim että kun hän oli vauva ja imetin häntä niin saatoin samalla lukee lehteä tai jos hän illalla rauhassa istui sylissäni niin saatoin lueka kirjaa,en tietenkään aina...mut olen alkanut jo miettimään pitäisikö häntä käyttää lääkärissä,onhan lapsilla kyllä hyvä mielikuvitus...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyseessä voi olla ns. kateus. Vauvaa hoidetaan, vauva saa olla sylissä, vauvan ympärillä tohistaan ja ihastellaan, vauvalle lässytetään jne.. Jospa lapsesi kaipaa hiukan enemmän vain huomiotasi. Tuskinpa mistään vakavasta on kyse.. :) Ja tuon ikäisille on normaalia, että on mielikuvitus ystäviä. Kaikille ei niitä tule, mutta osalle tulee ja se on aivan normaalia ja häviää ajan mittaan..
epätavallista mutei mahdotonta
Kuulostaa ihan normaalilta!!
Lapsesi haluaa vain huomiota ja hellyyttä. Tärkeintä on nyt se että annat sitä hänelle ja olet mukana leikissä. Sitten leikin lopuksi voit vaikka sanoa että "noniin, nyt olet taas iso tyttö, mennäänkö vaikka piirtämään?" tai jotain muuta vastaavaa ja jatkat huomion antamista 2v ikään sopivalla tavalla, halailet ja silittelet ja juttelet, olet kiinnostunut hänen leikeistä, piirustuksista. Tuon ikäinen lapsi tykkää kehumisesta, hän haluaa kuulla kuinka ihana ja ainutlaatuinen hän onkaan. =)
Kun hän huomaa että saa sinun huomiota ja hoivaa oman ikäisenäkin (siis että ei tarvi leikkiä vauvaa) niin hän kyllä jättää ne vauva-leikit.
Kyllä meilläkin vanhempi lapsi koki jonkinlaisen takautuman kun perheeseen syntyi uusi vauva. Vanhempi oli silloin 1v. Pottaharjoittelut jäi, puhe taantui hieman, halusi tosi paljon huomiota etenkin isältä. Saattoi alkaa leikkimään vauvan leluilla ja leikkimään vauvaa. En minä siitä huolestunut, se loppui sitten parin kuukauden jälkeen ja lapsi huomasi taas että on ihan kiva olla "iso tyttö."
outoo
vähän yli 3 vuotias ja jo hyvän aikaa leikkinyt vauvaa. Menee lattialle makaamaan ja esittää itkevänsä ja sanoo olevansa vauva. Tulee yös syliin ja pitää sitten keinuttaa niin kuin vauvaa ja monta muuta vauvaleikkiä. Kuulunee kehitykseen. meillä ei tuttavapiirissä ole juuri nyt pieniä vauvoja.
Mielikuvitusystävä on ihan normaalia kehitystä ja kuuluu toisten pienten ihmisten elämään vahvemmin kuin toisten. Ystävättären tyttärellä oli mielikuvitusystävä reilun vuoden. Sillä ystävällä oli nimi ja se ystävä oli se joka teki pahoja,esim.piirsi seinään. Yhden tuttavan tyttären mielikuvitusystävälle piti jonkin aikaa ruokapöytään kattaa lautanenkin eikä sen tuolille saanut istua;)