Spontaani järjestys

Adam Smith puhui "näkymättömästä kädestä" joka ohjaa markkinoita ja tuotantoa. 1700-luvulla elänyt Smith tiennyt vielä silloin itse-organisoituvuudesta joka siis oli ja on tuo Smithin "näkymätön käsi"

---

In Smith's view, the ideal economy is a self-regulating market system that automatically satisfies the economic needs of the populace. He described the market mechanism as an "invisible hand" that leads all individuals, in pursuit of their own self-interests, to produce the greatest benefit for society as a whole.

In his famous invisible-hand analogy, Smith argued for the seemingly paradoxical notion that competitive markets tended to advance broader social interests, although driven by narrower self-interest.

Neoclassical economics systematized supply and demand as joint determinants of price and quantity in market equilibrium, affecting both the allocation of output and the distribution of income.

Demand shows the quantity that all prospective buyers would be prepared to purchase at each unit price of the good. Demand theory describes individual consumers as rationally choosing the most preferred quantity of each good, given income, prices, tastes, etc

The law of demand states that, in general, price and quantity demanded in a given market are inversely related. In other words, the higher the price of a product, the less of it people would be able and willing to buy of it (other things unchanged).
As the price of a commodity rises, overall purchasing power decreases (the income effect) and consumers move toward relatively less expensive goods (the substitution effect).

Producers are hypothesized to be profit-maximizers, meaning that they attempt to produce the amount of goods that will bring them the highest profit.
In other words, the higher the price at which the good can be sold, the more of it producers will supply. The higher price makes it profitable to increase production.


The model of supply and demand predicts that for given supply and demand curves, price and quantity will stabilize at the price that makes quantity supplied equal to quantity demanded. This is at the intersection of the two curves in the graph above, market equilibrium. In a perfectly competitive market, supply and demand equate cost and value at equilibrium.[54]

http://mikkolaakso.blogspot.com/2010/08/spontaani-jarjestys.html

Emergenssillä viitataan filosofiassa ideaan siitä, että tiettyjä varsin yksinkertaisiakin sääntöjä noudattavien osasien systeemistä nousee näennäisen kaaoksen pohjalta spontaanisti uusi järjestelmällisiä - suorastaan suunnitellun tuntuisia piirteitä omaava kompleksi kokonaisuus

Evoluutio hakeutuu kokoajan ympäristön muutosten mukana kohti tiettyä vaihtelevaa tasapainotilaa. (Sitä koskaan täysin saavuttamatta.) Näin syntyy spontaani järjestys kaaoksen sijaan. (Periaatte pätee myös kielien kehittymiseen, maailmankaikkeuden muodostumiseen ja moneen muuhun asiaan

Myös markkinatalous on spontaaniin järjestykseen perustuva järjestelmä. Tämä monimutkainen, suunnittelemattomissa oleva järjestelmä emergoituu vapaan vaihdannan periaatteesta. Siinä palveluiden ja hyödykkeiden tuottajat pyrkivät sopeutumaan ihmisten mielihaluihin, tarpeisiin ja resurssien niukkuuteen. Monimutkaisista tarpeiden, halujen ja yksilöllisten ostomieltymyksien kaoottisesta kokonaisuudesta muodostuvat markkinat, jossa vaihdanta tapahtuu sen mukaan miten ihmisyksilöt arvostavat eri hyödykkeitä.

Tässä videossa on simuloitu lintuparvi.

http://www.youtube.com/watch?v=U4TvNqijfC4

Tämä on esimerkki itseorganisaatiosta. Jokainen lintu on ohjelmoitu suhtautumaan tietyllä tavalla muihin lintuihin. Jos muut linnut ovat liian kaukana, lintu lentää niitä kohti. Jos toinen lintu on liian lähellä, lintu ottaa etäisyyttä siihen. Tämän jokaiseen lintuun koodatun simppelin ohjelmoinnin seurauksena koko parvikäyttäytyy tietyllä tavalla. Yksikään lintu ei johda parvea, vaan parven liike on seurausta yksittäisten lintujen valinnoista. Lopussa parvi muuttaa muotoaan täysin spontaanista, ilman että kukaan päättää muuttaa parven muotoa.

Samoin markkinataloudessa kukaan ei yksin ohjaa hintakehitystä tai resurssiallokaatiota, ne ovat seurausta yksilöiden itsekkäistä pyrkimyksistä ilman ohjausta, tai tietoa koko yhteiskunnan tarpeista tai kehityksestä