Työntekijä varasti Nokian puhelinten prototyyppejä
12.5.2010 21:45
A A Lasse Kerkelä
Kirjoittaja on uutistoimituksen toimittaja.
Sähköposti Lasse Kerkelä
Helsingin Sanomat
Nokian alihankkijan työntekijä on varastanut lähes sata matkapuhelinta ja runsaasti muuta elektroniikkaa matkapuhelinyhtiön tutkimuskeskuksesta Helsingin Ruoholahdesta. Puhelimet olivat uusien puhelinten mallikappaleita eli prototyyppejä.
henkilökuntaan kuuluva varastaa kaupan kassasta
mielnkiinnosta kyselisin kun olen kauppaketjussa töissä ja meillä yksi työntekijä varastaa kaupan kassasta rahaa (on ilmeisesti varastanut jo pisemmän aikaa) ja valvontakameralla on kuvaa todistusaineistoksi. kyseinen henkilö saa varmasti potkut kaupastamme?
poliisillekkin ilmotetaan?
saako mitään rangaistusta (esim joutuuko korvaamaan mitään takaisin)?
tuntuu aika tyhmältä jos rangaistuksena on pelkät potkut työpaikasta.
tiedossa on vain että kyseinen henkilö on varastanut useamman kuukauden ajan ja saattanut ottaa esim sata euroa päivässä useemman kerran viikossa. tarkempaa tietoa en tiedä, liekkö kertonut poliiseille..
12.5.2010 21:45
A A Lasse Kerkelä
Kirjoittaja on uutistoimituksen toimittaja.
Sähköposti Lasse Kerkelä
Helsingin Sanomat
Nokian alihankkijan työntekijä on varastanut lähes sata matkapuhelinta ja runsaasti muuta elektroniikkaa matkapuhelinyhtiön tutkimuskeskuksesta Helsingin Ruoholahdesta. Puhelimet olivat uusien puhelinten mallikappaleita eli prototyyppejä.
henkilökuntaan kuuluva varastaa kaupan kassasta
mielnkiinnosta kyselisin kun olen kauppaketjussa töissä ja meillä yksi työntekijä varastaa kaupan kassasta rahaa (on ilmeisesti varastanut jo pisemmän aikaa) ja valvontakameralla on kuvaa todistusaineistoksi. kyseinen henkilö saa varmasti potkut kaupastamme?
poliisillekkin ilmotetaan?
saako mitään rangaistusta (esim joutuuko korvaamaan mitään takaisin)?
tuntuu aika tyhmältä jos rangaistuksena on pelkät potkut työpaikasta.
tiedossa on vain että kyseinen henkilö on varastanut useamman kuukauden ajan ja saattanut ottaa esim sata euroa päivässä useemman kerran viikossa. tarkempaa tietoa en tiedä, liekkö kertonut poliiseille..
Vastaukset 10
Vanhimmat
Myrkytyssurmat
1.9.2007, 12:44
Mia Heikkilä
Näin sairaanhoitaja ajautui rikoskierteeseen, ”Varastelusta tuli jokapäiväinen ongelma”
Myrkytyssurmista epäilty nainen varasti työnantajaltaan 20 000 euron edestä tavaraa. Tampereen käräjäoikeus jätti naisen rangaistukseen tuomitsematta, koska hän katui tekoaan eikä oikeus halunnut rangaistuksella vaikeuttaa naisen työnsaantia. Alibi tutki kohua aiheuttaneen tuomion ja selvitti teon taustat.
Varastelusta syytetty nainen järkyttyi, kun poliisi pidätti hänet ja laittoi selliin kahdeksi vuorokaudeksi.
Kahdesta murhasta ja kahdesta murhan yrityksestä epäilty 26-vuotias sairaanhoitaja työskenteli aiemmin muun muassa tavaratalon siivoojana ja elintarvikemyyjänä. Viime uuden vuoden aatonaattona tavaratalossa paljastui varkaus, joka ei ollut aivan tavanomaisimmasta.
Nyt henkirikoksista epäilty Satu (nimi muutettu) jäi kiinni, kuten kuka tahansa asiakas. Erona oli vain se, että hän oli tavaratalon työntekijä.
Vartiointiliike Securitaksen vartija pysäytti Sadun tavaratalon lastauslaiturilla tarkastettavaksi, koska epäiltiin, että naisen hallussa oli maksamattomia tavaroita. Tarkastuksessa paljastuikin, että Sadulla oli runsaasti erilaista tavaraa muovikasseissa. Niille ei löytynyt kuittia.
Satu työskenteli tavaratalossa
siivoojana ja elintarvikemyyjänä.
Satu oli kerännyt elintarvikkeita ja muuta tavaraa kasseihinsa. Hän oli säilyttänyt niitä myymälän kylmiössä aina poistumiseensa asti.
Kun kuitteja ei löytynyt, Satu kertoi olettaneensa, että hänen miehensä oli käynyt maksamassa tavarat ja että kuitti olisi hänen miehellään. Vartija soitti hätäkeskukseen ja paikalle tuli poliisipartio selvittämään asiaa.
Selvityksessä paljastui, että Satu oli sillä kerralla anastanut tavaraa 154 euron edestä. Työnantaja tarkisti seitsemän päivän ajalta valvontanauhoja. Niistä jokaisessa Satu poistuu ostoskorin kanssa maksamatta kaupan tiloista.
Varkaus osoittautui yllättäen paljon laajemmaksi rötöstelyksi. Marras-joulukuussa – kuukauden aikana – Satu oli tallentunut 20 kertaa valvontakameran nauhalle tilanteessa, jolloin hän on poistumassa kaupan tiloista. Joka kerta hän kantoi koria tai kassia, joka oli täynnä tavaraa.
Poliisi suoritti naisen asuntoon kotietsinnän. Sieltä löytyi muun muassa 10 pakettia vaippoja, miesten paita ja dvd-elokuvia. Satu pidätettiin, joten hän teki silloin ensimmäistä kertaa tuttavuutta ahtaan sellin kanssa.
Tahti kiihtyy
Satu väitti poliisille, että kaksi muutakin työntekijää olisi varastellut tavaraa. Kyse oli kuitenkin niin sanotusta piikki- järjestelmästä, jossa henkilökunta sai ottaa tavaraa hetkellisesti velaksi. Tavarat kuikuitenkin maksettiin, toisin kuin Sadun tapauksessa. Tutkinnassa todettiin, että muut työntekijät eivät olleet syyllistyneet varkauksiin.
Poliisi teki kotietsinnän naisen
asuntoon. Sieltä löytyi muun
muassa vaippoja.
Satu oli pidätettynä kaksi vuorokautta. Hän kuvaili pidätysaikaansa raskaaksi ja järkyttäväksi kokemukseksi. Nainen kertoi kuulustelussaan, että hän oli iltavuorossa usein viimeinen, joka lähti kaupasta ulos.
- Aloin jättää ostoksiani maksamatta muistaakseni syyskuussa (2006). Aluksi laitoin ne piikkilistaan, joka oli lihahuoneen seinässä tai kalahuoneen hyllyllä. Ensin listaan laitettiin ne tavarat, joita ei keritty maksamaan juuri samana iltana. Itsekin ostin jotain ja kirjasin piikkilistaan tavarat. Loppujen lopuksi laitoin kaikenlaista pientä tavaraa koriin ja jätin ne maksamatta. Joskus toin EAN-koodilappuja seuraavana päivänä töihin joistakin tavaroista ja maksoin niitä, jotta näyttäisi että maksan piikissä olevia tuotteita, Satu
kertoo.
Varastaminen oli kaupan työntekijälle helppoa, mutta nälkä kasvoi syödessä.
- Varastaminen tapahtui aina siten, että lähdin kiertämään kauppaan joskus korin kanssa, joskus ilman koria. Tein ostoksia kaupassa ja kannoin ne maksamatta kylmiöön odottamaan kotiinlähtöä.
- Loppuvuotta (2006) kohti tahti kiihtyi koko ajan. Luulen, että kun jäin viikonloppuna (30.12.2006) isojen kassien kanssa kiinni, niin minulla oli silloin isoimmat anastetut kantamukset mukanani, Satu selvitti esitutkinnassa.
Satu varasti aluksi maitoa ja päivittäisiä ruokatarvikkeita
- Siitä kaikki lähti liikkeelle ja lopulta tilanne meni siihen, että otin hetken mielijohteesta oikeastaan vähän kaikenlaista.
Satu tunnusti syyllistyneensä varkauteen. Hän oli muutenkin halukas selvittämään sotkunsa. Nainen muun muassa laati listan kaikista niistä tavaroista, joita hän oli varastanut.
- Ruokaa vein aina silloin, kun kotona oli tarvetta.
Vei miehelleen boksereita
Nämä naisten saapikkaat
jäivät maksamatta.
Satua kuulusteltiin myös seuraavana päivänä, 4. tammikuuta 2007. Hän halusi muuttaa kertomustaan, eli tunnustaa, että varastelu olikin alkanut jo vuonna 2003, jolloin hänen työsuhteensa oli alkanut.
- Jossain vaiheessa aloin anastaa maitoa ja muita elintarvikkeita pienessä mittakaavassa.
Satu jäi äitiyslomalle vuoden 2004 helmi-maaliskuussa. Hän palasi töihin joulukuussa 2004.
- Tämän jälkeen aloin näpistellä noin kerran viikossa repullisen erilaisia elintarvikkeita. Pääsääntöisesti vein aina maitoa.
Satu teki siivoamisen lisäksi tavaratalossa muitakin hommia. Hän muun muassa pilkkoi juustoja. Siinäkin tehtävässään hän käytti tilaisuutensa hyväkseen.
- Joka päivä laitoin jonkun palan juustoa hävikkitavaraan. Vein sen sitten itselleni, vaikka juusto oli aivan myyntikuntoista.
Satu hääri juustojen parissa vuonna 2006 huhtikuusta kesäkuuhun. Heinäkuun Satu piti kesälomaa.
- Tulin elokuussa takaisin ja jatkoin juustojen pilkkomista siivoamisen lisäksi.
- Kesäloman jälkeen minusta tuntui, että porukka käy kesken työpäivän ostoksilla. Tuntui, ettei kukaan maksa. Tästä rohkaistuin ja aloin viedä pari kolme kertaa viikossa kassillisen ruokaa. Sitten pikku hiljaa aloin viedä ihan kaikkea tavaraa. Olen vienyt miehellenikin boksereita ja jotain paitoja. Lasten osastolta lasten ruokia, nokkamukin, junaradan erilaisia osia, kahdeksan dvd-elokuvaa ja sen sellaista, Satu kertoi kuulustelussaan.
Joskus asunnossa on ollut suoranainen vaippavarasto - Jossain vaiheessa vaippoja oli varastoituna lähes parikymmentä pakettia. Tuttipulloja lapsemme ei ole tarvinnut. Niitä meillä on ainoastaan yksi tai kaksi pulloa, mitä äitiyspakkauksessa olen saanut.
Satu arvioi varastamansa tavaran arvoksi noin 5 000 euroa. Työnantajan mukaan summa oli huomattavasti enemmän. Myöhemmin selvisi, että nainen oli varastanut 20 000 euron edestä tavaraa.
Kotona vaippavarasto
Satu näpisteli myös tavaratalon kahvikassasta rahaa. Hän vei 5 euroa kerrallaan. Muualta hän ei rahaa vienyt.
- Tavaratalon kassakaappiin en ole koskenut. En edes tiedä missä avain on tai aukeaako se avaimella vai jollain numerosarjalla.
Varastelusta tuli naiselle jokapäiväinen ongelma. Hän paljasti olleensa lääkityksessä ongelmiensa takia
- Pysyin lääkkeillä vähän paremmassa kunnossa ja onnistuin olemaan varastelematta isommin.
Aviomies oli tietoinen vaimonsa ongelmasta. Satu kertoi varastelusta itse.
- Mieheni sai tietää tästä tavastani jossain vaiheessa alkusyksystä 2006 tai niihin aikoihin. En pystynyt hänellekään selvittämään muuta kuin että en hallitse tekemisiäni masennuksestani johtuen. Tieto lipsahti minulta humalapäissäni.
Satu varasteli myös
lasten dvd-elokuvia.
- Muistan jossain vaiheessa kertoneeni työporukassani, että tarvitsisi varmaan avata tavarataloon tili, jonka mieheni saisi maksaa. Kerroin sen ääneen, koska tuntui, että minua varmaan epäillään kun vein aina korillisen tai pussillisen ostoksia mukanani.
Satu lahjoitti varastamiaan tavaroita muun muassa naapurinsa lapsille.
- Olen antanut ainakin dvdelokuvia ja junaradan osia. Olen myös pakannut juustoa ja graavilohta miehelleni, joka on antanut ne yrityslahjoina eteenpäin, nainen tunnusti.
Kaupan myyjä kertoi käyneensä Sadun kotona vierailulla. Satu oli silloin muuttanut uuteen rivitaloasuntoon, joka sijaitsee hyvällä asuinalueella Nokialla. Satu esitteli vieraalle asuntoa. Vieras ihmetteli vaatehuoneessa ollutta vaippavarastoa.
- Paketteja oli ainakin parikymmentä. Kysyin mistä moinen määrä vaippoja. Hän vastasi saaneensa niitä äidiltään, vieras totesi.
Samalla kerralla vieras oli kiinnittänyt huomiota kaapissa olleisiin tuttipulloihin.
- Niitä oli merkillisen paljon, vieras kertoi poliisille. Vaippoja säilytettiin tavaratalossa aivan Sadun työpisteen vieressä.
Nainen halusi sopia asian kauppiaan kanssa. Hän kysyi pankilta, paljonko saisi lainaa. Pankki myönsi 20 000 euroa. Satu maksoi tämän summan jo 15. tammikuuta tavaratalolle, vaikka hän oli omasta mielestään varastanut vain 5 000 euron edestä. Asia ei ollut kuitenkaan vielä tällä sovittu. Poliisin esitutkintamateriaali eteni syyttäjälle.
Kihlakunnansyyttäjä Antti Virtanen luki Sadulle keväällä 2007 syytteen varkaudesta:
”Satu on elokuusta 2003 alkaen toimiessaan siivoojana ja elintarvikemyyjänä anastanut elintarvikkeita ja muita päivittäistavara- tyyppisiä tuotteita enintään arviolta 43 234 euron määrältä. Satu on korvannut asianomistajille sovitun mukaan 20 000 euroa.”
Satu myönsi siis syyllistyneensä varkauteen. Hän katsoi varastaneensa edelleen vain 5 000 eurolla. Tampereen käräjäoikeuden ratkaisun mukaan anastetun omaisuuden arvo oli enintään 20 000 euroa.
Tampereen käräjäoikeus päätti viime toukokuussa jättää syytetyn tuomitsematta rangaistukseen. Päätöstä on arvosteltu nyt ankarasti, kun naisen epäillään syyllistyneen kahteen murhaan ja kahteen murhan yritykseen. Mutta ei Tampereen käräjäoikeuskaan suinkaan väheksynyt naisen varkauksia.
”Anastetun omaisuuden suuren määrän takia teko on vakava ja sen vakavuutta lisää se, että teko on kohdistunut työnantajaan, jonka tulisi voida luottaa työntekijöihinsä. Vakava teko edellyttää yleensä vankeusrangaistusta”, käräjäoikeuden ratkaisussa todetaan.
Vaippoja ja ruisleipää
Myrkytyskuolemista epäilty nainen on
kiistänyt jyrkästi osallisuutensa surmiin.
Tämän vuoden tammikuussa
hän helpotti varkausjutussa tutkintaa
laatimalla itse listan kähveltämistään
tavaroista:
•AAA-patteripaketti
•4 Pampers vaippapakettia
•Maitoa, kermaa
•Colaa/limsaa
•Jogurttia, vanukkaita, viiliä
•Ruisleipää
•Naisten kesäsandaalit,
Donna moderna –merkkiset
•Voimarinia
•Voipaketti
•Mallasuutetta
•Purukumia
•Torttulevy
•Salaattia
•Fairya
•Palmolive –käsinpesuainetta
•Jätepusseja
•Kuplavaahtoa
•Hiusharja
•Suklaata
•Alkometrin pillit
•Urheilujuomaa
•Juustoa
•Lastenruokaa
•Harmaa Ross River –college
(Satu palautti sen kauppaan,
koska se ei sopinut hänen miehelleen)
•4 lasten dvd-levyä, Walt Disney -elokuvia
•Lasten formulapaita
•Lotta&Lassi raitapaita ja
samanmerkkiset kevythousut
•Spiderman sukat
•Mustat sukkahousut, merkiltään Pirkka
Satu kertoi oikeudenkäynnissä katuvansa tekoaan. Hän sanoi olevansa äärettömän pahoillaan ja häpeävänsä tekoaan syvästi. Käräjäoikeus otti tämän huomioon ratkaistakseen Sadun tuomiota.
”Käräjäoikeus on pääkäsittelyssä voinut havaita, että tämä pitää varmasti paikkansa. Käräjäoikeus toteaa, että harvoin on pääkäsittelyssä tavattu katumustaan niin selvästi osoittavaa vastaajaa kuin Satu”, käräjäoikeus ilmoitti päätöksessään.
Satu kertoi käräjäsalissa tunteisiin vetoavasti kokemuksistaan. Hän sanoi oikeudenkäynnin odottamisen olleen raskasta aikaa.
”Käräjäoikeudelle on käynyt selväksi, että vastaaja on ymmärtänyt tekonsa moitittavuuden, joten rangaistus ei ole sen osoittamiseksi tarpeen”, käräjäoikeus ilmoitti ratkaisussaan.
Katumuksen lisäksi käräjäoikeuden päätökseen vaikutti se, että Satu opiskeli terveydenhoitoalalla. Jos Sadulle tuomittaisiin vankeusrangaistus, siitä tulisi hänen rikosrekisteriinsä merkintä. Tämä puolestaan voisi haitata naisen työnsaantia.
”Siihen nähden miten vastaaja on tekoonsa suhtautunut, käräjäoikeus pitää kohtuuttomana sitä, että teolla voisi olla niin kauaskantoinen seuraus. Vastaaja on vapaaehtoisesti suostunut raskaaseen korvausvastuuseen, kertoen, ettei tällä hetkellä pysty lyhentämään pankista ottamaansa lainaa.
Tämä tarkoittaa sitä, että sakkorangaistus lisäisi hänen taloudellisen rasituksensa kohtuuttomaksi, koska sakonkin tulisi teon vakavuudesta johtuen olla ankara. Kokonaisarvionaan käräjäoikeus päätyy siihen poikkeukselliseen ratkaisuun, että rangaistuksen tuomitseminen olisi hänen tilanteessaan kohtuutonta”, käräjäoikeus totesi ja jätti naisen ilman
rangaistusta.
Työpaikoilta näpistellään yleisesti
[näytä kuva: Kynävaras työpaikalla. (YLE / Derrick Frilund) ]
Työntekijöiden epärehellisyys, kuten työpaikalta varastaminen, on Suomessa vaiettu aihe. Työpaikoilla esiintyy paljon sellaista piilorikollisuutta, jotka myös työnantaja kaikessa hiljaisuudessa hyväksyy. Epärehellisyyden vuoksi päättyneistä työsuhteista ei Suomessa pidetä minkäänlaista kirjaa.
Vahtimestari oli vienyt kotiinsa vanhan kirjoituskoneen. Kirjoituskonetta kuukausia myöhemmin etsittäessä, hän palautti laitteen. Työsopimus purettiin, vaikka teko oli vähäinen. Suomalainen työpaikkaepärehellisyys on tyypillisimmillään tällaista.
Kaupan liiton varatoimitusjohtaja Heikki Ropponen tietää, että epärehellisyys irtisanomiperusteena on vaikea asia.
- Usein taustalla on pitempiaikainen tapahtumaketju. On ollut esimerkiksi tilanteita, joissa joitakin aikasempiakin epäselvyyksiä on saattanut olla, mutta ei ole ollut riittävästi todisteita ja näyttöä, Ropponen sanoo.
Työpaikkojen epärehellisyys on kynien, pattereiden tai laudanpätkien viemisen lisäksi paljon muutakin. Työajalla omien asioiden hoitelu, kaupoissa käynti tai netissä surffaaminen ovat monilla aloilla ikään kuin maan tapa, vaikka ne voisivat olla potkujen paikka.
Pakkauskoneen hoitaja vei työpaikaltaan jälkiuunileivän. Kyseessä oli jo neljäs kerta. Työnantaja ei purkanut työsopimusta, vaikka olisi ollut siihen oikeutettu.
Mistään pikkuasiasta ei kuitenkaan ole kyse. Esimerkiksi kaupan alalla arvioidaan, että kolmannes koko hävikistä johtuu henkilökunnan epärehellisyydestä.
Työnantajan katsottava reilusti sormien läpi
- Monta kertaa työnantaja ajattelee, että jos tällä tavalla joustaa, niin työntekijätkin joustavat ja tekevät ikään kuin parempaa työtä ja tulee parempaa tulosta, kertoo SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto.
Suomelle tyypillistä on, että epärehellisyydestä kiinnijääneet ja poispotkitut kärsivät vaivansa nolona ja hiljaa. Esimerkiksi yhtään korkeimpaan oikeuteen saakka kivunnutta irtisanomistapausta historia ei tunne.
- Yleensä sillä, että onko näpistäminen tai rikollinen toiminta kohdistunut yhteen euroon tai tuhanteen euroon, niin sillä ei kyllä arvoinnissa ole juuri merkitystä, kertoo Heikki Ropponen.
Merkitystä on sen sijaan tasavertaisuudella. Erikoiselta kuulostaa se, että rikoskaan ei välttämättä johda potkuihin, jos muutkin työkaverit syyllistyvät samaan vilunkiin, tietää SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto. Eli jos työpaikan kahvipöydästä dominokeksit tuppaavat katoamaan, voi sanoa, että kaikki muutkin ovat syöneet?
- No näinkin voisi tietenkin sanoa, jos näin oikeasti on, koska kyllähän työntekijöitä täytyy kohdella tasapuolisesti, Lehto sanoo.
YLE Uutiset / Marcus Ziemann
Suomalainen varastaa netistä 335 miljoonalla eurolla
Heimo Hatakka
.
Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien Lyhty teetti Taloustutkimuksella Tekijänoikeusbarometrin, joka selvittää suomalaisen verkkopiratismin laajuutta.
Tiivistettynä tutkimuksen tulokset ovat:
•16 prosenttia suomalaistalouksista lataa laittomia tiedostaja.
•Laajamittaista lataamista harrastaa kolme prosenttia suomalaistalouksista eli noin 75 000 kotitaloutta. Heidän latausmääränsä ovat yli 20 tiedostoa kuukaudessa.
•Piraattimarkkinan hittituotteet ovat musiikki (7,2 miljoonaa tiedostoa kuukaudessa), elokuvat (3,9 miljoonaa), tietokoneohjelmat (896 000) ja pelit (672 000).
•Vastaajat kertovat, että he ostaisivat 30 prosenttia lataamistaan tuotteista, jos ilmaisvaihtoehtoa ei olisi.
•Piraatteja kuluttavat enemmän miehet (20 %) kuin naiset (14 %).
•Laiton lataaminen lisääntyy opiskeluiässä (15-24 -vuotiaista 45 %) ja vähenee iän myötä (25-34-vuotiaista 29 %). Yli 50-vuotiaat suomalaiset eivät lataa juurikaan laittomia tiedostoja.
Musiikki menettää eniten
Kun Lyhty summaa latausmäärät ja ”voisi ostaa jos” -vastaajien osuuden, se ynnää sisältöteollisuuden tappioksi 355 miljoonaa euroa vuodessa.
Laskelmassa käytetyillä verkkokauppahinnoilla (musiikkitiedosto yksi euro, albumi 10 euroa, elokuva 14 euroa ja peli 36 euroa), suurin euromääräinen menettäjä on elokuva (195 milj. euroa) ja toiseksi suurin pelit (87 milj. euroa). Musiikkiteollisuuden menetykseksi tutkimus laskee 73 miljoonaa euroa vuodessa.
Lyhdyn projektinjohtajan Lauri Kairan mukaan nettipiratismin rajoittamisella on kiire.
”Tutkimus osoittaa hölynpölyksi väitteet, ettei nettipiratismi muka aiheuttaisi kenellekään vahinkoa. Kun e-kirjat ja televisioiden internetyhteydet yleistyvät, vahinko leviää myös tv- ja kustannusalalle”, Kaira pelkää.
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ehdottaa laittomien lataamisten kitkemiseen kaksiportaista järjestelmää, jossa luvattomille levittäjille lähetettäisiin ensin varoituskirje ja toiminnan jatkuessa levittäjälle koituisi oikeudellinen seuraamus.
Pahiten laiton nettilataaminen on koetellut musiikkibisnestä. Maailmanlaajuisesti kokonaismarkkina on supistunut peräkkäin jo kymmenen vuotta. Vuosina 2004–2009 musiikkibisneksen liikevaihdosta katosi lähes kolmannes.
Suomessa äänitemarkkinan koko oli viime vuonna 42 miljoonaa euroa – mikä on lamavuoden 1992 tasolla.
Lyhdyn laskelman mukaan musiikkiteollisuuden laiton markkina olisi siis Suomessa lähes kaksi kertaa niin iso kuin laillinen markkina. Lihavimmillaan Suomen äänitemarkkina oli vuosituhannen vaihteessa noin 70 miljoonaa euroa.
Aiheesta aiemmin
Aineeton maailma Marxin silmin
21.1.2010 8.11
Kännykkätulot ovat musiikkialan uusi toivo
14.9.2009 8.32
Suomen piraatit myöhästyivät vaaleista
25.5.2009 9.15
.Suomessa tämän vuoden ensimmäisen kvartaalin äänitemyynti laski vuoden takaisesta seitsemän prosenttia, mutta digitaalisen äänitemyynti kasvoi 41 prosenttia.
Digitaalista myyntiä vauhdittivat uudentyyppiset musiikin sisältöpalvelut kuten Nokian Comes With Music ja Spotify
Alle kolmekymppiset varastavat kaupasta tuhat tavaraa joka päivä. Näpistelyn väitetään kuuluvan osaksi nuoren kasvuprosessia. Nuorten tyttöjen kleptomaniaa pidetään ‘seksuaalisena sublimointina’, seksuaalisen energian suuntaamisena ei-seksuaaliseen toimintaan. He nauttivat väärin tekemisestä. He haluavat rikkoa lakeja, korostaa röyhkeästi omaa itsenäisyyttä ja loukata tabuja. Tilaisuus tekee varkaan. Vuosittain kaupoista katoaa maksamattomien asiakkaiden taskuihin 250 miljoonan euron edestä tavaraa.
Matista ei tullut varasta. Hän yritti 7-vuotiaana kähveltää urheilukaupasta uistinta. Pirulainen oli kuitenkin niin tiukasti pahvissaan kiinni, ettei Matti saanut sitä irti. Pettymys uran alkumetreillä sammutti nuoren pojan haaveet ryhtyä ammattivarkaaksi.
Jukasta puolestaan kehittyi koulun kovin näpistelijä. Kun pelokkaammat jemmasivat lähikaupassa taskuihinsa tikkareita, Jukka kuljetti kassatädin ohi takin alla ison, rapisevan sipsipussin.
Eikä Jukka ole harrastuksensa kanssa yksin. Peruskoulun viimeistä luokkaa käyvistä kymmenen prosenttia on varastanut kaupasta ja joka viides koulusta. Poliisin kirjoihin raapustetuista rikoksista joka neljäs on varkaus tai moottoriajoneuvon luvaton käyttöönotto. Omaisuusrikokset kattavat suurimman osan poliisin tietoon tulleesta rikollisuudesta, mutta tilastojen mukaan varkailla ei mene enää hyvin. Poliisin tietoon tuli viime vuonna yli 114 000 varkautta, kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vuonna 2000 ja peräti 22 prosenttia vähemmän kuin varkauksien huippuvuonna 1993. Pankkikorttirikoksia ja petoksia tehdään entistä vähemmän, eikä juuri kukaan ryöstä pankkeja. Kansalaisista tuskin on tullut yhtään sen rehellisempiä kuin aikaisemmin. Varastaminen on vain tehty vaikeammaksi.
“Esimerkiksi automurtojen määrä on vähentynyt parin viime vuoden aikana, koska autokanta on uudistunut ja uusissa autoissa on erilaisia varkaudenestolaitteita”, kertoo Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoistutkija Reino Sirén.
Omaisuusrikoksista vain näpistysten määrä on noussut.
“Yhä useampi näpistelijä jää kiinni, sillä kaupat ovat panostaneet varkaudenesto- ja tuotesuojajärjestelmiin enemmän. Pitää kuitenkin muistaa, ettei tekniikka itsessään suojaa kaupassa lainkaan. Näpistysten estämiseen ja ennaltaehkäisyyn kuuluvat yhtä lailla henkilöstön motivoiminen ja koulutus, kalustus- ja sisustusratkaisut sekä esimerkiksi liikkeen siisteys ja kliininen valaistus”, opastaa Securitas Tekniikka Oy:n kaupanalan yksikönjohtaja Reijo Tiilikainen.
Tilaisuus tekee varkaan
Kukapa sitä varastamiseen motiivia tarvitsisi? Aika kuluu rattoisasti, kun käyttää sadan prosentin hiha-alennusta kaupungilla pyöriessään.
Minna Terhi Ekolan artikkelissa “Kleptomania - tyttöjen kapina” 15-vuotias Pirjo kertoo aloittaneensa varastelun ala-asteella laittamalla tikkareita pipoon. Seiskalla ei pipo riittänyt kätköksi, kun matkaan lähti takit, kengät, paidat ja housut. Kaikki kätevästi “koululaisalennuksella”. Tytöt eivät ole koskaan jääneet kiinni. He tunsivat liikkeiden hälytyslaitteet, peilien sijainnit, valvontakameroiden paikat ja myymäläetsivät. Paras tyyli oli tyttöjen mielestä “sujauttaa kamat kassiin ja kävellä rennosti ulos”.
Röyhkeyskään ei ollut pahasta.
“Kerran tungin nahkaliikkeessä puseron alle henkselit. Sitten menin kysymään myyjältä, että oliko niillä henkseleitä, joissa on nipsuttimet. Myyjän mukaan vielä äsken oli yhdet vihreät. Sanoin, ettei enää ole. Vähänkö se tuijotti. Mä sanoin, etten sitten ota mitään ja kävelin ulos. Se toivotti vielä tervetulleeksi uudelleenkin. Halusin vähän testata”, Minna pöyhkeilee.
Varsinkin tytöt ovat näpistelijöitä. He hallitsevat harrastuksensa ja pitävät sitä huvina. Näpistelyä pidetään jopa yhtenä osana nuoren kasvuprosessia. Simone Beauvoirin mukaan nuorten tyttöjen kleptomania on ‘seksuaalista sublimointia’. Toisaalta nautitaan väärin tekemisestä, halutaan rikkoa lakeja ja loukata tabuja. Kielletyn tavaran ottaminen kertoo myös itsenäisyyden röyhkeästä korostamisesta ja kapinoinnista yhteiskuntaa vastaan.
“Tyypillinen varastamisvaihe alkaa 13-vuotiaana, päättyy 14-vuotiaana, kestää puoli vuotta ja sisältää 15 varkautta,” selviää Janne Kivivuoren nuorisorikollisuutta koskevasta tutkimuksesta.
Suomalaisten rikosaltteinta aikaa ovat ikävuodet 15-20. Joka kuudennessa varkaudessa tai näpistyksessä syyttävä sormi osoittaa alaikäistä.
“Suurin osa myymälävarkaista on alle 30-vuotiaita”, toteaa Tiilikainen.
Ei-niin-rehtien asiakkaiden taskuihin kätkeytyy tavaraa vuodessa arviolta 250 miljoonan euron edestä. Summa vastaa prosenttia vähittäiskaupan liikevaihdosta.
siksi lainailet sellaisten juttuja jotka on joskus edes tehnyt jotain muuta kun ollut elättinä suomelle :)
Kaa ajatella. Voi voi. Rankka juttu.
Tuliko mieleesi, että tuo otsikko ainakin on ihan naurettava?
Tuliko mieleesi, että tuo laittaa kaaleet noloon asemaan?
Jos täällä on ihmisiä jotka heittelee ilmaan jotakin tällaista: "Mustalaiset on varkaita!" "Mustalaiset ei halua tehdä töitä eikä myöskään niitä tee!" yms., niin vaikka ne ei mukavilta tunnukaan, niin tarviiko tuohon samaan typeryyteen lähteä mukaan? Tunteet kuohuu joskus, koska yleistäminen on ikävää, mutta auttaako siihen se, että jatketaan sitä samaa soopaa, minkä joku muu on aloittanut? Joskus voi olla ihan ok näyttää vastaväittäjälle tämän omat virheet, hieman tuohon tyyliin kuin sinä nyt, mutta luulen vilpittömästi että siitä ei ole nyt mitään hyötyä.
Paljon fiksumman kuvan antaisit itsestäs ja muistakin, jos vastaus olisi toisenlainen. Siis, jonkinlainen vastaushan tämä sun aloituskin oli, senhän huomaa ihan selvästi.
syyllistyvät 38 KERTAA useimmin varkauteen väkilukuun suhteutettuna kuin suomalaiset.