...kuin yleistää, valittaa, vääntää tyyliin "eipäs, juupas, eipäs, juupas, me ollaan parempia kuin te"? Aivan lapsellista touhua, täytyy sanoa. Mihin on kadonnut normaali keskustelu, jota jokaisella palstalla - täälläkin - tulisi ihan ehdottomasti olla? Eikö enää osata keskustella, vai eikö sitä haluta tehdä, vaikka siihen kyettäisiinkin?
Täällä on paljon sellaisia kirjoittelijoita, jotka ei halua ollenkaan kuunnella toista, eikä ole minkäänlaista halua päästä minkäänlaiseen yhteisymmärrykseen. Puhun nyt sekä romaneista että valtaväestöstä, koska näitä kirjoituksia molempien taholta riittää. Sen sijaan, että kuunneltaisiin toista - tässä tapauksessa luettaisiin toisen teksti ihan ajatuksen kanssa ja koetettaisiin pyrkiä jollain tavoin ymmärtämään - jankataan vain sitä omaa asiaa toiselle silmät ja suut täyteen, ja suljetaan omat korvat siltä, mitä toinen yrittää sanoa.
Lisäksi esitetään yleistäviä kantoja. Monet kirjoittavat tyyliin "Miksi te teette sitä ja tätä?" Puhun edelleen sekä romaneista että valtaväestöstä. Siihen sitten yhdytään, jotkut alkavat kostotoimenpiteisiin eli käytännössä kirjoittamaan samanveikkaista vastinetta sille toiselle osapuolelle. Mihin tämä johtaa? No juuri sellaiseen "Eipäs, juupas, eipäs"- tyyliseen väittelyyn, jolla ei ole mitään tasoa eikä tarkoitusta.
Keskusteluja käydään usein myös siksi, että voitaisiin oppia jotain toiselta ja saataisiin kuulla toisen näkemys asiaan. Vaikka toisen näkemystä ei pitäisikään oikeana, voi toista ihmistä silti kunnioittaa. Näkemystä ei tarvitse ihan samalla tavoin kunnioittaa, mutta tämänkin voi ilmaista sievästi ja sivistyneesti ilman, että haukkuu sen näkemyksen haltijan lisäksi myös näkemyksen ihan pataluhaksi. Sillä eikö olisi paljon mukavampi keskustella edes jollakin tavoin hyvässä hengessä, kuin että jatkuvasti täällä vallitsee ainainen riitely?
Esimerkiksi ajatellaanpa, että puhuttaisiin vaikka romanikulttuurista ja valtakulttuurista. Kyllä, valtaväestölläkin on oma tapakulttuurinsa, vaikka moni kaalo ei sitä välttämättä tule ajatelleeksikaan. Samalla tavalla, kuin on ehkä valtaväestöä, jotka ei ole huomanneet ajatellakaan, että kappas, romaneilla on tiettyjä omaan kulttuuriin sidonnaisia tapoja, joita sitten aika pitkälle noudatetaan, kuka mitenkin. Mutta asiassa eteenpäin. Ajatellaan, että näiden kahden ryhmän tapakulttuuria verrattaisiin keskenään kohta kohdalta. Tulisi ehdottomasti näkemyseroja. Jonkun mielestä joku asia romanikulttuurissa voisi olla täysin turha, jonkun mielestä kyseinen asia taas voisi olla suorastaan pähkähullu. Joku taas on sitä mieltä, että tuohan on aivan luonnollinen ja jokapäiväinen asia, ja olisi outoa olla toimimatta niin.
Kuvittele siis esimerkiksi tuollaista keskusteluaihetta, ja mietipäs sitten hetki, millainen keskustelu aiheesta olisi mukavaa. Sellainenko, jossa hyökitään toinen toisensa päälle ja syydetään toinen toistaan kamalampia syytöksiä ja loukkauksia, koska jokin asia on itselle vieras, eikä sitä voi ymmärtää, saatika että itse rupeaisi toimimaan noin. Vai sellainenko, jossa keskusteltaisiin sivistyneesti, vaikka asiat herättäisivät voimakkaitakin tunteita?
Vaikka ei mitään kamalaa riitaa olekaan, ei se silti tarkoita, etteikö voisi olla mielipiteitä, tai etteikö niistä voisi kiistellä. Totta kai voi, mutta on asia erikseen, kuinka sen tekee. Jos tapa on väärä, niin keskustelu muuttuu todelliseksi ilmiriidaksi. Jos tapa on oikea, niin keskustelu voi jatkua, ja silloin se voi olla jopa rakentavaakin. Riitely, tietyissä rajoissa, on myös rakentavaa. Mutta se tapa, millä riidellään.
Luulen, että palstaa seuraa monia ihmisiä, mutta koska kommentit ovat tietynlaisia, ei monellakaan ole halua yrittää virittää minkäänlaista keskustelua tai vastata viesteihin. Tuntuu siltä, että nämä muutamat mätämunat ovat syöneet keskusteluhalut monelta ihmiseltä. Asian ei tietenkään pitäisi antaa mennä niin, mutta minkäs teet?
Mainittakoon vielä, että puhuessani sivistyneestä keskustelusta yms. en suinkaan tarkoita mitään kieliopillisesti oikeaa keskustelua. Tärkeintä on, että tekstistä saa selvän, vaikka onkin toki mukavampi lukea sellaista tekstiä, joka on selkeästi jäsennelty. Mutta koska kaikki eivät ole kirjoitusihmisiä välttämättä muuten juuri ollenkaan, niin suotakoon jokaiselle vapaus ilmaista itseään ihan niin kieliopillisesti väärin, kuin vain haluaa. Mutta kunhan keskustelee sivistyneesti. Ei tarvitse käyttää hienoja sanoja pystyäkseen tähän, mutta se tapa, millä keskustelua käydään.
Olen nyt varmaan jankannut asiaa tarpeeksi, jotta se tuli ymmärretyksi. Lisäkommentteja saa heittää ihan vapaasti.
Täällä on paljon sellaisia kirjoittelijoita, jotka ei halua ollenkaan kuunnella toista, eikä ole minkäänlaista halua päästä minkäänlaiseen yhteisymmärrykseen. Puhun nyt sekä romaneista että valtaväestöstä, koska näitä kirjoituksia molempien taholta riittää. Sen sijaan, että kuunneltaisiin toista - tässä tapauksessa luettaisiin toisen teksti ihan ajatuksen kanssa ja koetettaisiin pyrkiä jollain tavoin ymmärtämään - jankataan vain sitä omaa asiaa toiselle silmät ja suut täyteen, ja suljetaan omat korvat siltä, mitä toinen yrittää sanoa.
Lisäksi esitetään yleistäviä kantoja. Monet kirjoittavat tyyliin "Miksi te teette sitä ja tätä?" Puhun edelleen sekä romaneista että valtaväestöstä. Siihen sitten yhdytään, jotkut alkavat kostotoimenpiteisiin eli käytännössä kirjoittamaan samanveikkaista vastinetta sille toiselle osapuolelle. Mihin tämä johtaa? No juuri sellaiseen "Eipäs, juupas, eipäs"- tyyliseen väittelyyn, jolla ei ole mitään tasoa eikä tarkoitusta.
Keskusteluja käydään usein myös siksi, että voitaisiin oppia jotain toiselta ja saataisiin kuulla toisen näkemys asiaan. Vaikka toisen näkemystä ei pitäisikään oikeana, voi toista ihmistä silti kunnioittaa. Näkemystä ei tarvitse ihan samalla tavoin kunnioittaa, mutta tämänkin voi ilmaista sievästi ja sivistyneesti ilman, että haukkuu sen näkemyksen haltijan lisäksi myös näkemyksen ihan pataluhaksi. Sillä eikö olisi paljon mukavampi keskustella edes jollakin tavoin hyvässä hengessä, kuin että jatkuvasti täällä vallitsee ainainen riitely?
Esimerkiksi ajatellaanpa, että puhuttaisiin vaikka romanikulttuurista ja valtakulttuurista. Kyllä, valtaväestölläkin on oma tapakulttuurinsa, vaikka moni kaalo ei sitä välttämättä tule ajatelleeksikaan. Samalla tavalla, kuin on ehkä valtaväestöä, jotka ei ole huomanneet ajatellakaan, että kappas, romaneilla on tiettyjä omaan kulttuuriin sidonnaisia tapoja, joita sitten aika pitkälle noudatetaan, kuka mitenkin. Mutta asiassa eteenpäin. Ajatellaan, että näiden kahden ryhmän tapakulttuuria verrattaisiin keskenään kohta kohdalta. Tulisi ehdottomasti näkemyseroja. Jonkun mielestä joku asia romanikulttuurissa voisi olla täysin turha, jonkun mielestä kyseinen asia taas voisi olla suorastaan pähkähullu. Joku taas on sitä mieltä, että tuohan on aivan luonnollinen ja jokapäiväinen asia, ja olisi outoa olla toimimatta niin.
Kuvittele siis esimerkiksi tuollaista keskusteluaihetta, ja mietipäs sitten hetki, millainen keskustelu aiheesta olisi mukavaa. Sellainenko, jossa hyökitään toinen toisensa päälle ja syydetään toinen toistaan kamalampia syytöksiä ja loukkauksia, koska jokin asia on itselle vieras, eikä sitä voi ymmärtää, saatika että itse rupeaisi toimimaan noin. Vai sellainenko, jossa keskusteltaisiin sivistyneesti, vaikka asiat herättäisivät voimakkaitakin tunteita?
Vaikka ei mitään kamalaa riitaa olekaan, ei se silti tarkoita, etteikö voisi olla mielipiteitä, tai etteikö niistä voisi kiistellä. Totta kai voi, mutta on asia erikseen, kuinka sen tekee. Jos tapa on väärä, niin keskustelu muuttuu todelliseksi ilmiriidaksi. Jos tapa on oikea, niin keskustelu voi jatkua, ja silloin se voi olla jopa rakentavaakin. Riitely, tietyissä rajoissa, on myös rakentavaa. Mutta se tapa, millä riidellään.
Luulen, että palstaa seuraa monia ihmisiä, mutta koska kommentit ovat tietynlaisia, ei monellakaan ole halua yrittää virittää minkäänlaista keskustelua tai vastata viesteihin. Tuntuu siltä, että nämä muutamat mätämunat ovat syöneet keskusteluhalut monelta ihmiseltä. Asian ei tietenkään pitäisi antaa mennä niin, mutta minkäs teet?
Mainittakoon vielä, että puhuessani sivistyneestä keskustelusta yms. en suinkaan tarkoita mitään kieliopillisesti oikeaa keskustelua. Tärkeintä on, että tekstistä saa selvän, vaikka onkin toki mukavampi lukea sellaista tekstiä, joka on selkeästi jäsennelty. Mutta koska kaikki eivät ole kirjoitusihmisiä välttämättä muuten juuri ollenkaan, niin suotakoon jokaiselle vapaus ilmaista itseään ihan niin kieliopillisesti väärin, kuin vain haluaa. Mutta kunhan keskustelee sivistyneesti. Ei tarvitse käyttää hienoja sanoja pystyäkseen tähän, mutta se tapa, millä keskustelua käydään.
Olen nyt varmaan jankannut asiaa tarpeeksi, jotta se tuli ymmärretyksi. Lisäkommentteja saa heittää ihan vapaasti.
Vastaukset 22
Vanhimmat
keskustelisin sanavararastosta ja sen pienuuden vaikutuksesta tietoon.. Arvaapa, onnistunko?
Tulee mieleen ne kuuluisat hohtimet kaivossa
Oikeassahan sinä olet, eihän tähän viestiin ole edes vaivautunut vastaamaan muita kuin sinä. Keskustelevat ennemmin varkaiden syvimmästä olemuksesta... Mahtaa olla henkevä keskustelu.
Siihen obn kaksi syytä:
ihmiset todella luuleee osaavansa suomea kun pystytä käyttämän noin pariatuhatta sanaa. Kun puhe pysyttelee hevosissa ja rattaisa niin kaikki on hyvin. Jos pitäisi puhua abstraktimmasta asiasta, niin sormi menee suuhun. Kun ei mitään itseltään vaadi niin ei huomaa kuinka tietämätön on.
Toinen syys on se, että ei haluta tunnustaa että ei tiedetä ja että ollaa siis tyhmiä kuin seitsemänvuotias lapsi. Jos siitä haluaa varoittaa, saa niskaansa naurua tai ivaa..
Miksi tuo on paha juttu?
Koska tyhmä, tietämätön ihminen on pakosta muiden tietojen varassa. Muut ovat yhtä tietämättömiä ja niin sokea taluttaa toista sokeaa. Kuitenkin rohjetaan vaatia arvostusta ja kulttuurin ymmärtämystä.
Miten ihminen jolla on vähän tietoa voi käsittää muuta kjuin sen minkä näkee ( ja joskus senkin väärin)? Tuo on loputon kierre. Muut, kuten maahanmuuttajat, menevät mustalaisten ohi oikealta ja vasemmalta
ja he itse istuu ja katsoo.
Kukaan maahanmuuttaja ei voi tajuta että he itse osaavat enemmän kuin nämä mustalaiset jotka ylpeinä sanovat olleensa Suomessa satoja vuosia. "Missä se näkyy?" maahamuuttajat kysyvät hämmästyneenä.
Hyvässä mielessä ja levolisessa hengessä käytyjä keskusteluja ei ihmiskunnan historiassa ole juurikaan esiintynyt, ei edes homogeenisestti samahenkisien ja kokoisien taikka värisien ihmisien keskuudessa, Uskonnolisia ja poliitisia eriväisyyksiä ja näkemisen tapoja on alituiseen syntynyt, ja riitoja ja kiistoja puhtkahtanut sinne tänne, Se on sitä kehityksen ja henkilöstön historiaa, se todistaa että yleinen 'lomotaatio', ei ole kauvaa pysynyt 'konsensuksena' minkään yhtenaäisen kansan, ei kansanryhmän keskuudessa.
On siis parempi jättää tossut ovensuuhun ja vetää saapaat jalkaan ja kädä herjoin ja seipäin vastustajimme kimpuun.
Olet kyllä aivan oikeassa. Itseltään pitäisi osata vaatiakin jotakin. Pitäisi olla jatkuvasti alttiina uusien asioiden oppimiselle. Valitettavaa on se, että paljon oppimista kyllä löytyisi, mutta on ihmisiä, jotka eivät jostain syystä halua lotkauttaa korvaansakaan moiselle ajatukselle. Mistä lie johtunee, onko se välinpitämättömyyttä, vai pelkästään tietämättömyyttä. Vai näitä molempia?
Omien tietojen vajavaisuus pitäisi myös osata myöntää. Rohkeasti voi minusta sanoa, että ei tiedä tai ei osaa jotakin asiaa. Mutta ehei, sen sijaan teeskennellään, että osataan ja tiedetään. Mennään vaikka pää edellä seinään, kunhan ei seuraa kasvojen menetystä. Mitä häpeällistä on siinä, ettei tiedä? Siinähän piilee avain oppimiseen ja uuteen tietoon. Vaikka muille ei kailottaisikaan omaa tietämättömyyttään, pitäisi ko. asia osata myöntää, edes itselleen, joka onkin kaiken A ja O.
Lyhyesti tiivistettynä voisin sanoa, että olen samaa mieltä kanssasi myös tästä maahanmuuttaja-asiasta. Kyllähän se niin on, vaikka sitäkään ei ehkä haluttaisi sanoa ääneen tai myöntää. Miksi? Eikö siinä pitäisi piillä jonkinlainen kannustin?
Mutta vaikka uskonsotia ym. on edelleen, niin pakkoko tällaisessa rauhallisessa keskusteluympäristössä on käyttäytyä kuin barbaarit?
Se voisi johtua lapsellisesta laiskuudesta. Oletetaan että kun "kulkee komiasti " niin
se riittää.
Voi myös olla niin että kun sukupolvi toisensa jälkeen on jäänyt tyhmäksi niin eroa ei saa syntyä. Se jättäisi isät ja äidit, serkut ja kaimat tietämisen railon taakse.
Tietäminen on ongelma monilla maahanmuuttajilla, jos kulttuuri on suosinut vain käytännön elämää ja uskonnon harjoittamista, esim muslimiperheissä. Kun seuraava polvi osaa enemmän, niin vanhemmat tuntevat menettäneensä arvovaltansa. Heiltä ei voi kysyä tietoa koska he eivät tiedä ja lapsista tulee viisaanpia kuin vanhempansa. (Ei kuitenkaan kannata jättäytyä tietämättömäksi)
Tämä sama pelko voi estää mustalaisnuoria opiskelemasta kovin pitkälle. Jos kukaan ei ole juurikaan kouluttautunut, vähempikin osaaminen on suurta , "yksisilmäinen on kuningas sokeiden valtakunnassa" joten ei tarvitse paljon opiskella saadakseen ihailua.
Kyllä, on hyvin mahdollista, että jotkut mustalaisnuorista ajattelisivat juuri tuolla tavoin. Pitäisi kuitenkin ymmärtää aivan kuten sanoit, että "Ei kuitenkaan kannata jättäytyä tietämättömäksi". Asioihin pitäisi ottaa uudenlainen asenne, ja saada vanhempi polvikin jollain tavoin mukaan siihen. On tietysti vanhempia mustalaisia, jotka toivovat nuoremman polven hankkivan itselleen koulutuksen ja muuta, mutta on myös sellaisia vanhempia ihmisiä, jotka eivät koulutuksen merkitystä ymmärrä.
Nykyaikana on myös nuoria, jotka ajattelevat koulutuksen olevan jotenkin pahasta. "Siinä kun joutuu niin paljon olemaan valtaväestön kanssa, että ihme kun ei itsekin muutu valkolaiseksi." Suunnilleen noin sanoi eräs pieni poika minulle, kun kysyin, mikä hänestä isona tulee. Poika sanoi, ettei aio hankkia ammattia ollenkaan. Poikaa oli ilmeisesti kotona opetettu syöttämällä moisia mietteitä. En voi kuin toivoa, että pojalle tulee vanhempana oikein paljon järkeä päähän.
Minusta kouluttautumista ei pitäisi edes ajatella siksi, että saisi ihailua osakseen, vaan nimenomaan omaa elämäänsä ajatellen. Oma tulevaisuushan siinä on vaakalaudalla, jos opiskelun eteen ei viitsi nähdä yhtään vaivaa. Siinä sitten vain kituutetaan tuilla ja avustuksilla, eikä se mitään mukavaa ole. Tämä pitäisi iskostaa meidän nuorten päihin, ja vanhempienkin, mutta millä keinoilla sellainen ymmärrys saataisiin aikaan?
Tällä palstalla on myös keskustelu, jonka otsikkona on tabut. Keskustelussa on ilmeisesti juuri alettu käymään läpi sitä, miksi monella romanilla tuntuu olevan suppeampi sanavarasto, kuin valtaväestön edustajilla. Itse olen sitä mieltä, että sanavaraston kehittäminen lähtee pienestä asti, ja se vain laajenee ja laajenee, kun lukee ja oppii enemmän.
" Minusta kouluttautumista ei pitäisi edes ajatella siksi, että saisi ihailua osakseen,"
Olen tuiosta samaa mieltä. Otin sen esille kun mustalaisten lehdessä ( Latzo Dives) on välillä juttuja mustalaisten koulunkäynnnistä. Siinä hehkutetaan suurin kuvin kuinka nuoret ovat..opiskelleet lähihoitajiksi , pukuompelijoiksi tai hevostenhoitajiksi. Onhan se parempi kuin ei mitään, mutta toivottavasti ihmisillä on vielä enemmän kunnianhimoa. Jos opiskelu sujuu paremmin kun siitä voi olla ylpeä, niin "tärkeintä on tulos, ei se, miten se saavutetan."
Sanavarasto ei synny helposti. Sen näkee ihmisissä jotka eivät ole juurikaan mistään kiinnostuneita. Pitää olla aktiivinen ja avoin kaikelle jotta saa hyvä sanaston.
Miten voi oppia jos iso osa kulttuuria, kuten " valkolaisten" joka on kiistatta tiedolliselta tasolta parempi kuin mustalaisten, halutaan sivuuttaa? Mistä kuvitellaan saatavan se laaja -alainen kulttuuri jota tuo
samalla sekä tietoa että sanoja? Ei sitä voi pelkästään koulussa oppia eikä kirjoista lukea.
.
-
Olen monta kertaa miettinyt, että eihän kaikista voi tulla ompelijoita tai hevosenhoitajia? Ne on ihan hyviä ammatteja ja huomattavasti parempia kuin ei mikään, mutta kuitenkin. On selvä asia, että jokainen nainen ei tule pärjäämään sillä, että on ammatiltaan pukuompelija, aivan kuin jokainen mieskään ei varmastikaan kykene hankkimaan toimeentuloaan sillä, että on käynyt hevosenhoitajaksi. Osa kyllä varmasti tienaa noilla aloilla, mutta jos kouluttautujia on esim. yhdessä ryhmässä kymmenen, niin luulisin, että ne kaikki kymmenen ei elätä noilla ammateilla itseään.
Lähihoitaja on hyvä ammatti, jos erikoistuu oikein. Vanhuspuolella on paljon töitä, siinä olisi alaa vaikka kelle.
Mutta, olisi hienoa, jos kunnianhimoa jatkaa opiskeluja pidempäänkin löytyisi kaaleista enempikin. Olisi todella hieno juttu, jos enemmän mustalaisia hakeutuisi esimerkiksi lukio-opintoihin, ja jatkaisi siitä sitten ammattikorkeakouluihin tai yliopistoihin. Tai ammattikoulusta jatkaisi opiskelujaan ammattikorkeaan. Noin niin kuin esimerkiksi. Ns. tavallisia duunareita tarvitaan myös, joten ei sekään huono valinta sinällään ole, mutta silti olen sitä mieltä, että kunnianhimoa kouluttautumisen saralla pitäisi kaaleilla olla enemmän.
Onhan sitä kunnianhimoa muissakin asioissa, miksei tuossakin voisi olla? Kun vain ymmärrettäisiin se. Totta kai on niitä harvoja mustalaisia, jotka käyvät ammattikorkeaa tms. Mutta harvassa ne päät on, ihan totta.
Olet myös ihan oikeassa siinä, että jos ikään kuin sivuutetaan ns. valkolaisten kulttuuri, niin ei sitä laaja-alaisempaa oppimista myöskään tule tapahtumaan. Totta on, ettei pelkästään koulu tai yksinään kirjat tuo sitä sanavarastoa laajemmaksi. Niistäkin on tietysti apunsa, mutta eihän asioita opi pelkästään lukemalla, niitä pitäisi toteuttaa myös käytännössä.
Kiva lukea vastaustasi koska epäilin että viimeinen toteamukseni lopettaisi hyvän keskustelumme.
Olet selvästi miettinýt näitä asoita. Viitsisitkö kertoa m inulle, valkolaiselle, että mikä tekee mustalaiset haluttomiksi avautua valkolaisuuteen..?
On olemassa monia vähemmistökulttuureja jotka elää kaikessa sovussa valtaväestön joukossa mutta on silti
oma itsensä, katoamatta maailmakartalta.
Onko mustalaisuus on niin ohut kulttuuri, että se katoaa kokonaan jos sen rinnalla on valkolaisuus?
Mustalaiset saavat valtaväestötöltä kaikki ne palvelut joita tarvitsee, joten valkolaiset eivät "rotuna" ole kiellettyjä. Mustalaiset käyvät valkolaisten maitokaupassa ja kävelevät kotiinsa jonka valkolainen on suunitellut ja rakentanut. He käyttävät valkolaisten lääkärien palveluja... Kyse ei siis todellakaan voi olla "rotuerottelusta". Silti mustalaiset haluavat tehdä pesäeron ja koettavat elää niinkuin mitkäään vastuutkaan eivät koskisi heitä. Suoraan puhuenhan tiedämme kumpikin että mustalaiset eivät halua työmarkkinoille yhtä vähän kuin heitä on totuttu sinne ottamaan
Ei toki lopettanut, minusta keskustelumme on oikein hyvä ja tällaista keskustelua pitäisi tällä palstalla olla enemmän. Tosiaan, on näitä asioita tullut mietittyä paljonkin, kysymyksiä ja sitten taas niihin vastauksia, ongelmia, ja niihin ratkaisuja. En tietenkään väitä, että ne kaikki olisivat oikeita tai oikein, mutta kyllä, mietinnässä on paljon eri asioita.
Kysyit, mikä tekee mustalaiset haluttomiksi avautua valkolaisuuteen.
Olisiko ehkä niin, että monet jostain syystä ajattelevat mustalaisuuden häviävän kokonaan, jos sen rinnalla on vahvana osana valkolaisuus. Voisiko olla todella jopa niin, että ihmisistä sisäisesti tuntuu siltä, että mustalaiskulttuuri on niin älyttömän ohut. Ja ehkä se onkin, ainakin joiltakin osin.
Tarkoitan, että peruskulttuuri, voisi sanoa myöskin että kulttuurin perussäännöt/tavat, on kaikilla mustalaisilla, jotka siinä elävät. Mutta näiden perusasioiden lisäksi on ikään kuin jotain lisukkeita siinä päällä. Asioita, jotka ehkä kyllä liittyvät mustalaisuuteen ja joita voisi ajatella tavallaan hyvänä mustalaiskulttuurin noudattamisena ja jatkamisena, mutta jotka kuitenkin ovat jotenkin liikaa, turhia krumeluureja.
Tuntuu, että nämä ylimääräiset "lisukkeet" on aivan turhaan, jotenkin vain koristamassa kulttuuria. Kuitenkin olen havainnut, että moni tuntuu takertuvan noihin turhiin koristeisiin jopa vimmaisesti, aivan kuin ilman niitä ei millään tultaisi toimeen. Samalla sitten annetaan piut paut kulttuurin perusteille.
Silloin on pakko kysyä, että millainen on perusta, missä kunnossa on perusasiat, jos ne tavallaan unohdetaan ja ainakin työnnetään syrjään. Niiden sijaan sitten luodaan tällaisia ihmeellisiä koristeilmiöitä ikään kuin kukkuroittamaan sitä mustalaiskulttuuriin lautasta.
Minusta mustalaisuus ja valkolaisuus voivat ihan hyvin elää ja olla rinnakkain, jopa ihan saman ihmisen jokapäiväisessä elämässä. Vaikka olisikin toimiva osanen yhteiskuntaa, ei kulttuuria tarvitse heittää kaivoon. Toisaalta, kulttuuriin ei saa myöskään takertua liikaa. Monet mustalaiset kuitenkin näissä kulttuurillisissa seikoissa käyttäytyy niin fanaattisesti, että ikään kuin mustalaiskulttuurin kuuluisikin jarruttaa kehitystä. Siis, kun kerran kulttuurillisia seikkoja aina vedetään esille tietyissä asioissa, puhuttaessa asioiden kehittämisestä. Sanotaan, että ei tämä nyt niin käy, ei niin voi tehdä, kun tämä meidän kulttuuri. Joskus kuunnellessani ikäisiäni ihmisiä, tuntuu, että moni heistä käyttää kulttuuria tekosyynä sille, miksei jotakin voi tehdä. Kuitenkin monia asioita tehdään piilossa. Teeskentelyä, sanoisin.
En tietenkään väitä, että oma kulttuurinsa pitäisi kokonaan unohtaa. Kotonaanhan voi jokainen elää niin täysin mustalaiskulttuurin mukaan kuin ikinä haluaa. Mutta pitäisi kuitenkin muistaa että elämää on myös mustalaisuuden ulkopuolella. Pitäisi opiskella, mennä töihin. Hankkia harrastuksia, sellaisia, joissa ei ole pelkkiä mustalaisia. Tietysti on ihmisiä, jotka näin toimivat, mutta he ovat harvassa. Sanotaan, että eteenpäin ollaan menossa, mutta että tehtävää on paljon. Itse asiassa tuokin on virheellinen väite, koska tehtävää ei ole vain paljon, vaan niitä on oikeasti valtavasti.
Tuli myös mieleen yksi asia tässä. Olen monta kertaa huomannut kaksi asiaa. Nimenomaan sen, että esim. koulumaailmassa pienempien lasten vanhemmat eivät välttämättä ole koulutuksen kannalla eivätkä patista lasta menemään kouluun. Lapsi jää kotiin. Tiedän piakkoin täysi-ikäisen pojan, joka lopetti peruskoulun ihan tuosta noin vain. Vanhemmat eivät sanoneet vastaan, mutta ihme ja kumma, koululta ei tullut minkäänlaisia yhteydenottoja.
Tuntuu siis vähän siltäkin, että mustalaisten asioihin ei haluta puuttua samalla tavalla kuin valtaväestön. Minusta asioihin kuitenkin pitäisi puuttua, ihan samalla tavalla. Lapsi pitäisi patistaa kouluun, tai mahdollisesti miettiä joitain muita toimenpiteitä, ellei koulunkäynti kotoa käsin yksinkertaisesti onnistu. Tulee olo, että mustalaiset - ainakin jotkut ja tietyiltä osin - pääsevät joissain asioissa paljon vähemmällä. Mutta nimenomaan se, jos asiat jätetään puolitiehen eikä niihin muidenkaan taholta puututa, tuleeko muutosta...? Minusta ei.
Enkä toki nyt väitä että tuon mainitsemani pojan koulujen keskenjättö olisi muiden syytä, vanhempienhan tehtävä se on lapsi ilman muuta laittaa kouluun. Mutta tarkoitukseni oli tuoda esille tätä, miten yhteiskunnassakin saatetaan suhtautua, ei yhtä tiukkalinjaisesti kuin valtaväestöön. Sellainen tiukka linja pitäisi ottaa, jotta voitaisiin puhua oikeasti samoista oikeuksista ja velvollisuuksista.
tyttöparka näe, että kalpeanaamain valtakausi on ohi, Peruutamattomasti se on mennyttä. Se on annettu näinä viimeaikoina pikkutyttöjen ja eunokien käsiin. Nyt sinä anellet tummahipiäisien liitymistä liittoon näiden häviöiden kanssa.
Idän ja etelä kurialaiseen elämään ja niukkuteen tottuneet kansat ovat jo ovella ryhmysauvoinneet odottamassa vuoroaan ottaa maailama halintaansa sellaisina kuin kalpeanaamat sen hävineenä jättävät.
Hoot! Hoot!
"Tuntuu, että nämä ylimääräiset "lisukkeet" on aivan turhaan, jotenkin vain koristamassa kulttuuria. Kuitenkin olen havainnut, että moni tuntuu takertuvan noihin turhiin koristeisiin jopa vimmaisesti, aivan kuin ilman niitä ei millään tultaisi toimeen. Samalla sitten annetaan piut paut kulttuurin perusteille. "
Eri pienryhmille on monet asiat yhteisiä:
Koetaan että ilman koristelua ryhmällä ei ole mitään sisältöä. Koetetaan rakentaa erilaisia tapoja jotta tavallinen arki ei irvistelisi nurkista. Monet eri uskonnolliset liikkeet laittavat jäsenensä työn touhuun, käymään kokouksissa, kuuntelemassa ja tapaamassa ihmisiä. Se antaa sisältöä päiviin ja vaihtelua. Samalla kasvetaan kiinni samanmielisten ryhmään. Mustalaisuudesta puhuen voisi sanoa että siinä suoritetaan mustalaisuutta.
Toinen syy on varmaan se, että pitkästytään koska ei voida/ olla totuttu kuluttamaan aikaa niin monipuolisesti kuin valkolaiset. Kukapa ei siinä koetaisi vaikka tapojen monimutkaisuudella saada aikaa kulumaan.
Komas sy voi olla alemmuudentunne. Kun elämä on vain tavallista, niin tehdään itsestään eksoottinen. Kaikki muut saavat sitten ihmetellä ja miettiä "kuinka jännää meidän kultturimme onkaan." Kun mustalainen kulkee kadulla, hänet huomataan.
"
"Tuntuu siis vähän siltäkin, että mustalaisten asioihin ei haluta puuttua samalla tavalla kuin valtaväestön.
lapsio"
Tuo on tosi hyvä huomio. Olen kuullut monen opettajan huokailevan että se mustalaislapsi on taas poissa tunneilta mutta...mitä sitä kannattaa ihmetellä. Tulee vain selitys että oli taas pakko mennä..jne
Sitten näyttä olevan ilmapiiriä että lapsi päästetään helpommalla koska muuten koko koulu jäisi käymättä. Kaikki ovat siis tehneet hiljaisen sopimuksen että annetaan pojan mennä, niin päästään pienemmillä ongelmilla. Asia selitetään niin, että koska oppilas ei viitsi todellisesti opiskella, niin annetaan asian olla. Keskitytään mieluummin niihin jotka todella yrittää. Opettajilakin on rajalisesti aikaa. Nykyisin kouluissakin on tehokkuusajattelu. Jos joku ei viitsi, niin saa olla viitsimättä.
Tässä pitää erottaase, että joku yrittää mutta tarvitsee apua.
Tässä ei ole uskonsota vaan keskustelu. Tulkaa muutkin mukaan. Mitä enemnmän ajatuksia, sitä monipuolisempi kokonaiskuva.
Nämä yksinkeskustelut ovat hauskoja, lisää tämmöstä.
siis että mitä??
Vastaan sinulle vähän myöhemmin tänään noihin viesteihin, nyt juuri on niin kiire että tulin vain käväisemään täällä. Oikein hyvää päivänjatkoa sinne!
Samoin!!
Eipä mittään, jatka vaan ;D
Kiinnozstaisi kovasti jatkaa näistä aiheita. Koulutuksesta ja lukemiseta..
Kukas tarttusi ja juttelisi?