Akateeminen työttömyys!

opintojen vaativuutta on vähennetty vuodesta 1995 lähtien.
Muuten, esim. LuK-tutkinnossa oli 1980-luvun alussa joku kandidaatintyö. Itse muistan
sen aivan varmasti tehneeni. Lisäksi siihen työhön kuului vielä kirjallinen koe siitä mitä oli itse kirjoittanut.

Ennen vuotta 1995 ei jaettukaan noin vain ylempia yliopistotutkintoja.
Syynä löysäilyyn on nykyään raha: Korkeakouluille maksetaan palkkioita tuloksekkaasta opetusta.
Miten sitä mitataan? No tietysti, opetuksen tasolla ja sen tasoa kuvaa oppilaitoksen suorittettujen tutkintojen lukumäärä. Ennen oli pääasia yliopistoille, että oli paljon opiskelijoita kirjoilla.
Sillä sai jo rahoitetuksi monta professorin virkaa.

Aika moni olisi jättänyt opintonsa kesken tai ainakaan ei olisi saanut nykyistä maisterin tuitkintoa läpi esim. 1960 - 1980 luvun opintojen vaativuustasolla. Silloin oli myös se haitta, että Internettiä ei ollut. Ei siis sieltä saanut apua, eikä tullut mitään copy paste -maistereita.

Jos vaatimukset olisivat vanhan mallisesti tiukemmat, ei olisi näin paljoa akateemisen tutkinnon suorittaneitakaan. Olisi enemmän jotain opintonsa keskeyttäneitä surkimuksia, joita ei voitaisi laskea mukaan tilastoihin. Tilastot olisivat kauniimmat.

70-luvun opiskelija kirjoitti:

opintojen vaativuutta on vähennetty vuodesta 1995 lähtien.
Muuten, esim. LuK-tutkinnossa oli 1980-luvun alussa joku kandidaatintyö. Itse muistan
sen aivan varmasti tehneeni. Lisäksi siihen työhön kuului vielä kirjallinen koe siitä mitä oli itse kirjoittanut.

Ennen vuotta 1995 ei jaettukaan noin vain ylempia yliopistotutkintoja.
Syynä löysäilyyn on nykyään raha: Korkeakouluille maksetaan palkkioita tuloksekkaasta opetusta.
Miten sitä mitataan? No tietysti, opetuksen tasolla ja sen tasoa kuvaa oppilaitoksen suorittettujen tutkintojen lukumäärä. Ennen oli pääasia yliopistoille, että oli paljon opiskelijoita kirjoilla.
Sillä sai jo rahoitetuksi monta professorin virkaa.

Aika moni olisi jättänyt opintonsa kesken tai ainakaan ei olisi saanut nykyistä maisterin tuitkintoa läpi esim. 1960 - 1980 luvun opintojen vaativuustasolla. Silloin oli myös se haitta, että Internettiä ei ollut. Ei siis sieltä saanut apua, eikä tullut mitään copy paste -maistereita.

Jos vaatimukset olisivat vanhan mallisesti tiukemmat, ei olisi näin paljoa akateemisen tutkinnon suorittaneitakaan. Olisi enemmän jotain opintonsa keskeyttäneitä surkimuksia, joita ei voitaisi laskea mukaan tilastoihin. Tilastot olisivat kauniimmat.

Lue lisää

Taisikin olla juuri silloin 70- ja 80-luvuilla. Ei niillä graduilla mitä silloin tehtiin, enää nykyisin maisterin peperit irtoaisi. Eikä nykyään voi enää olla ikuisesti yliopiston kirjoilla notkumassa. Sitä paitsi ne copy paste jutut ovat olleet paljon mahdollisempia juuri ennen tietotekniikan aikakautta. Ei ole ollut rittävästi välineitä tarkistamaan sitä, onko teksti kopioitu suoraan jostain kotimaisesta tai ulkomaisesta lähteestä.

Opponenetti kirjoitti:

Taisikin olla juuri silloin 70- ja 80-luvuilla. Ei niillä graduilla mitä silloin tehtiin, enää nykyisin maisterin peperit irtoaisi. Eikä nykyään voi enää olla ikuisesti yliopiston kirjoilla notkumassa. Sitä paitsi ne copy paste jutut ovat olleet paljon mahdollisempia juuri ennen tietotekniikan aikakautta. Ei ole ollut rittävästi välineitä tarkistamaan sitä, onko teksti kopioitu suoraan jostain kotimaisesta tai ulkomaisesta lähteestä.

Lue lisää

Olet niin oikeassa tuossa kopiointiasiassa. Jos kopioi netissä julkaistun työn, niin siitä jää todella helposti kiinni jo työn palautusvaiheessa. Sitä paitsi olisi todella noloa, jos ohjaaja ei huomaisi, ja kun opinnäytetyö julkaistaisi netissä, niin sieltä löytyisikin jo toinen, vanhempi ja samanlainen työ. Sehän olisi loppuelämän häpeä ja estäisi kunnon työpaikan saamisenkin. Kerran nettiin laitettu tietoa on aika mahdotonta saada pois.

Jos kopioi julkaisemattoman gradun tai lisurin jonkun pikkuyliopiston kirjastosta, niin siitä tuskin koskaan jäi kiinni. Tietysti kopioiminen oli vähän työläämpää kun ei voinut copy-pastata, vaan piti naputella koneella. Onneksi kuitenkin nykyään kaikki opinnäytetyöt julkaistaan netissä, joten kopiointi on lähestulkoon mahdotonta.

Opponenetti kirjoitti:

Taisikin olla juuri silloin 70- ja 80-luvuilla. Ei niillä graduilla mitä silloin tehtiin, enää nykyisin maisterin peperit irtoaisi. Eikä nykyään voi enää olla ikuisesti yliopiston kirjoilla notkumassa. Sitä paitsi ne copy paste jutut ovat olleet paljon mahdollisempia juuri ennen tietotekniikan aikakautta. Ei ole ollut rittävästi välineitä tarkistamaan sitä, onko teksti kopioitu suoraan jostain kotimaisesta tai ulkomaisesta lähteestä.

Lue lisää

verrataan nyt vaikka matematiikan ja kemian vaatimustasojen laskua.
Tutkintovaatimusten tason laskua ovat todistaneet pari tuttavaani, jotka ovat vaihtaneet alaa, ja opiskelleet lukion matemaattisten aineiden opettajiksi täydentämällä opintojaan. Mm. kasvatustiedettä on pitänyt opiskella sekä laajentaa esim. kemiaa yleisopinnoista aineopintoihin.
Vanhaan aikaan pystyttiin pitämään yliopistoissa tasoa, koska valmistuneiden määrää ei pitänyt kasvattaa.
Sanoohan se jo järkikin: Jos puolelle ikäluokasta voidaan antaa maisterin paperit, niin silloin on jotain pielessä. Miltä tuntuu, jos ÄO:n 90 omaavia maistereita rupeaa pukkaamaan yliopistoista?
Pitäisin sulana mahdottomuutena ÄO:n noudattaessa normaalijakaumaa (Gaussin kellokäyrä) että
yliopistotason tutkinnon pystyisi suorittamaan lähes kuka tahansa. Karsintaa ei enää ole opiskeluvaiheessa niin paljoa kuin ennen. Tokihan "elvis"-alat joissa laaja karsinta tapahtuu jo pääsykokeissa, saavat parhaat opiskelijat.

Ennen oli mm. opistotasoinen tutkinto nimeltä datanomi aivan vain huipuille. Sisäänottoprosentti taisi olla
Atk-instituutissa pääsykokeissa alle 5. Nyt vastaavia tyyppejä valmistuu ammattikorkeakouluista.
Taso niissä on paljon heikompi. Vanhaa datanomi-tutkintonimikettä jaellaan jo lähes kirjekursseilla.

Yliopistoissa pyritään kaikin keinoin pitämään opiskelijaluvut korkeina virkojen säilymisen kannalta. Nyt pitää myös valmistua, joten läpi päästetään kaikki, paitsi ehkä ÄO:n 80 omaavat.
Peli on nykyään likaista.

70-luvun opiskelija kirjoitti:

opintojen vaativuutta on vähennetty vuodesta 1995 lähtien.
Muuten, esim. LuK-tutkinnossa oli 1980-luvun alussa joku kandidaatintyö. Itse muistan
sen aivan varmasti tehneeni. Lisäksi siihen työhön kuului vielä kirjallinen koe siitä mitä oli itse kirjoittanut.

Ennen vuotta 1995 ei jaettukaan noin vain ylempia yliopistotutkintoja.
Syynä löysäilyyn on nykyään raha: Korkeakouluille maksetaan palkkioita tuloksekkaasta opetusta.
Miten sitä mitataan? No tietysti, opetuksen tasolla ja sen tasoa kuvaa oppilaitoksen suorittettujen tutkintojen lukumäärä. Ennen oli pääasia yliopistoille, että oli paljon opiskelijoita kirjoilla.
Sillä sai jo rahoitetuksi monta professorin virkaa.

Aika moni olisi jättänyt opintonsa kesken tai ainakaan ei olisi saanut nykyistä maisterin tuitkintoa läpi esim. 1960 - 1980 luvun opintojen vaativuustasolla. Silloin oli myös se haitta, että Internettiä ei ollut. Ei siis sieltä saanut apua, eikä tullut mitään copy paste -maistereita.

Jos vaatimukset olisivat vanhan mallisesti tiukemmat, ei olisi näin paljoa akateemisen tutkinnon suorittaneitakaan. Olisi enemmän jotain opintonsa keskeyttäneitä surkimuksia, joita ei voitaisi laskea mukaan tilastoihin. Tilastot olisivat kauniimmat.

Lue lisää

Minä ainakin joudun tekemään LuK tutkintoa varten kandidaatintutkielman siitä ns. kypsyysnäyte. Ja proseminaarikin vielä. Näin ainakin Helsingin yliopistossa...

pyörittelijöitä on muutenkin aivan liikaa nostavat liksaa ilman työntekemistä.

se akateemisuus ihmiseltä maalaisjärjen käyttöä vie?

16 kirjoitti:

se akateemisuus ihmiseltä maalaisjärjen käyttöä vie?

tapauksissa, ikävä kyllä. Katsos ei se maalaisjärki lukemalla kartu, vaan käytännön töissä.
Ei mikään ole ärsyttävämpi kuin tyhmä kaikkitietävä insinööri joka ei myönnä olevansa väärässä ja
joka ei anna periksi jossain asiassa vaikka kaikki näkee ettei se voi niin olla.
Esimerkkejä en ala luettelemaan enkä yksilöimään.

16 kirjoitti:

se akateemisuus ihmiseltä maalaisjärjen käyttöä vie?

varmasti vie akateemisuus tai opinnot yleensäkään maalaisjärjen käytön osaamista. Tässä vaan on pirullisella tavalla juurikin nämä asenteet ja luulot, ja ehkä joskus jonkinlainen kateuskin(jos itse ei ole akateeminen)esteenä.

Itse valmistuin vajaa vuosi sitten diplomi-insinööriksi, ja hain kokoonpanijan töitä, joita olen ennenkin tehnyt, mutta minua ei enää otettu töihin, koska olen ylikoulutettu sellaisiin tehtäviin. Vaikka kyseiseen työpaikkaan haetaan jatkuvasti kokoonpanijoita, minä en kelvannut vaan olen nyt työttömänä.

Olen solilla kerroshoitajana kesätöissä ja meillä on ainakin latinan ja etnologian maisterit kuuraamassa.

27 kirjoitti:

Olen solilla kerroshoitajana kesätöissä ja meillä on ainakin latinan ja etnologian maisterit kuuraamassa.

no, mitä muutakaan latinan tai etnologian maisterit voisivat tehdä?

Kommenttisi kertoo juuri sen, miksi kouluttautuminen on tärkeää. Sitä kautta saa hieman laajemman kuvan asioista.
Samaa ajatusrataa noiden kanssa, joiden mielestä vain suorittavan tason ruumiillinen työ on oikeaa työtä. He ovat kuitenkin pääosin niitä, joilla ei ole harmainta aavistustakaan siitä, mitä se heidän työpaikkansa olemassaolo ylipäätään vaatii.
Ei sillä, etteikö siivoojia ja bussikuskeja tarvita, mutta neuvonantajiksi heidän ei kannata ruveta.

akate_eminen kirjoitti:

Kommenttisi kertoo juuri sen, miksi kouluttautuminen on tärkeää. Sitä kautta saa hieman laajemman kuvan asioista.
Samaa ajatusrataa noiden kanssa, joiden mielestä vain suorittavan tason ruumiillinen työ on oikeaa työtä. He ovat kuitenkin pääosin niitä, joilla ei ole harmainta aavistustakaan siitä, mitä se heidän työpaikkansa olemassaolo ylipäätään vaatii.
Ei sillä, etteikö siivoojia ja bussikuskeja tarvita, mutta neuvonantajiksi heidän ei kannata ruveta.

Lue lisää

Pidät paljon arvokkaampana työnä paperinpyöritystä ja akateemisia hommia. Joissa ruumillisiin suoritus on paskalla käynti.

Ilmeisesti myös elämänkokemus ja maalaisjärki kehittyy koulun penkillä istuttujen työtuntien kautta. Hassua. Näin rakennustyöläisenä, kun puhuu ylipäätänsä rakentamisesta. Niin kaikki muut, paitsi rakennusinsinööri ei ymmärrä naulan ja ruuvin eroja. Saati kiinnitysvälineitä.

Akateemisia aloja tarvitaan. Harmi, että niitä ei tarvita siinä mittakaavassa missä heitä valmistuu. Kovapalkka ja vähän koulunpenkillä istumista ei enään takaa töitä. Tosin eiköhän nykyteknologiakin tässä jollakin asteella vaikuta, kun se osaltaan poistaa muutamia välikäsiä eri yhtälöistä. Eli yksi ihminen toimistossa voi tehdä jonkun toisen ihmisen hommat.

Eiköhän se mene niin, että kaikki työ on hyvästä...Loppupelissä akateemikko ei yksin tätä maata pyöritä, eikä siihen pysty. Hän tarvitsee jonkun tekemään ne ruumilliseet hommat. Vastaisuudessa ruumillinen raataja ei saa itse tehtyä akateemikon hommia. Miksi siis väittää, että toinen homma on vähempiarvoinen. Voisin väittää omaavani suhteellisen laajankuvan...Se ei kehittynyt perseen kulumisen myötä.

akate_eminen kirjoitti:

Kommenttisi kertoo juuri sen, miksi kouluttautuminen on tärkeää. Sitä kautta saa hieman laajemman kuvan asioista.
Samaa ajatusrataa noiden kanssa, joiden mielestä vain suorittavan tason ruumiillinen työ on oikeaa työtä. He ovat kuitenkin pääosin niitä, joilla ei ole harmainta aavistustakaan siitä, mitä se heidän työpaikkansa olemassaolo ylipäätään vaatii.
Ei sillä, etteikö siivoojia ja bussikuskeja tarvita, mutta neuvonantajiksi heidän ei kannata ruveta.

Lue lisää

Siis olet sitä mieltä, että kannattaa opiskella vuosiakausia ja väitellä vielä tohtoriksi ja sitten työkkäriin ? Kerroppa vielä, mitä tohtori tekee työkseen ? Esim. väittelet Aku Ankasta tai kärpäsen toukkien elämästä tohtoriksi, niin mitä sitten osaat tehdä ? On jäänyt nimittäin epäselväksi, mitä tohtorit noin niin kuin eläikseen tekee ? Loisivat ?

akate_eminen kirjoitti:

Kommenttisi kertoo juuri sen, miksi kouluttautuminen on tärkeää. Sitä kautta saa hieman laajemman kuvan asioista.
Samaa ajatusrataa noiden kanssa, joiden mielestä vain suorittavan tason ruumiillinen työ on oikeaa työtä. He ovat kuitenkin pääosin niitä, joilla ei ole harmainta aavistustakaan siitä, mitä se heidän työpaikkansa olemassaolo ylipäätään vaatii.
Ei sillä, etteikö siivoojia ja bussikuskeja tarvita, mutta neuvonantajiksi heidän ei kannata ruveta.

Lue lisää

tulee susta kyllä niin mieleen säätyajan porvari... 'ei sillä, etteikö siivoojia ja bussikuskeja tarvittais muttaei neuvoja kannata kuunnella' uh, kyllä kommunistinen valtio olis hubaa.. kaikki saisivat sen verran mitä tuottavat.. tuommotteet kiven koloon itkemään...

?????? kirjoitti:

Siis olet sitä mieltä, että kannattaa opiskella vuosiakausia ja väitellä vielä tohtoriksi ja sitten työkkäriin ? Kerroppa vielä, mitä tohtori tekee työkseen ? Esim. väittelet Aku Ankasta tai kärpäsen toukkien elämästä tohtoriksi, niin mitä sitten osaat tehdä ? On jäänyt nimittäin epäselväksi, mitä tohtorit noin niin kuin eläikseen tekee ? Loisivat ?

Lue lisää

Se että juuri sinulle on jäänyt epäselväksi mitä tohtoriksi lukeneet eli tutkijan koulutuksen saaneet tekevät ei tarkoita sitä, että he eivät tekisi mitään tähdellistä.

Tohtorit työllistyvät yrityselämään sekä julkiselle sektorille. Toiset työllistyvät yrityksiin esimerkiksi tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin, erilaisiin suunnittelutehtäviin, sekä esimies- ja asiantuntijatehtäviin. Monet toimivat konsultteina, osa myös yrittäjinä.

Toiset menevät julkiselle sektorille valtion, kunnan tms. tehtäviin. Osa on julkisluonteisissa/-rahoitteisissa asiantuntija- tai tutkimusorganisaatioissa ja tutkimuslaitoksissa ulkomailla tai kotimaassa. Luonnollisesti tohtorintutkinnon aikainen aihealuepainottuminen sekä työkokemus ohjaavat siihen, minkälaisiin tehtäviin ajautuu.

Edelleenkin monet työllistyvät yliopistoihin tai ammattikorkeakouluihin opettajiksi tai tutkijoiksi. Joistain tulee lopulta professoreja. Luonnollisesti tutkijan koulutuksen saanut tutkii, julkaisee ja pyrkii viemään tutkimuksensa tuloksia myös opetukseen sekä mahdollisuuksien rajoissa liike-elämän palvelukseen.

?????? kirjoitti:

Siis olet sitä mieltä, että kannattaa opiskella vuosiakausia ja väitellä vielä tohtoriksi ja sitten työkkäriin ? Kerroppa vielä, mitä tohtori tekee työkseen ? Esim. väittelet Aku Ankasta tai kärpäsen toukkien elämästä tohtoriksi, niin mitä sitten osaat tehdä ? On jäänyt nimittäin epäselväksi, mitä tohtorit noin niin kuin eläikseen tekee ? Loisivat ?

Lue lisää

tohtorin pitäisi yrittää tehdä - myös taiteen tekoa.

Ongelmahan on juuri siinä, että kouluttaudutaan liian korkealle. Ei kaikille voi riittää 'siistiä sisätyötä'. Vähennetään akateemisia koulutuspaikkoja, ja pistetään nykyiset työttömät akateemiset risusavottaan ja siivoamaan.

Suurin osa näistä kuhan läpipääsee ihmisistä ois varmasti menny teknikko koulutukseen mielummin kuin inssi kouluun(kemiantekniikka). 1995 vuonna tehty uudistus ei ollut mikään paras vaihtoehto vaan nykyään se menee niin että ininöörit tekee teknikon hommia ja diplomi-inssit insinöörin töitä. Muutenkin toisen asteen koulutus on vielä aikamoista huttua. Nyt kun koulutus yksityistetään niin miten se vaikuttaa koulujen opiskelu tarjontaan ? Tradenomi ja fysioterapeutti koulutuksen määrä kasvaa koska niitä on halpa kouluttaa ---> koulu saa rahaa. Kouluthan tulevat jatkossa saamaan osan rahoista uusista oppilaista ja osan valmistuneista.

Töitä haettaessa se aktiivisuus on pääasia. Jos jaksaa soitella paikkojen perään, niin varmasti saa työpaikan. Kaveri jolla on 4:n paperit, mutta ei soitellut/oli hieman passiivinen ei saanut mitään paikkaa. Kaikista varmin tapa on melkein mennä ensimmäisenä vuotena ilmaiseksi työvoimaksi työharjoitteluun. Seuraavana vuonna varmasti saa töitä. Mutta ei tämäkään vaihtoehto houkuttele (ku ei makseta sitä palkkaa, menee vapaa-aikaa hukkaan). Siis tämä AMK-tasolla koska koulujen on pakko hommata työpaikka harjoittelua varten (valmistuminen vaatii työkokemusta).

BeeVirtanen kirjoitti:

Ongelmahan on juuri siinä, että kouluttaudutaan liian korkealle. Ei kaikille voi riittää 'siistiä sisätyötä'. Vähennetään akateemisia koulutuspaikkoja, ja pistetään nykyiset työttömät akateemiset risusavottaan ja siivoamaan.

Lue lisää

Akateemiset pitääkin olla työttömänä, tulee ne duunitkin sitten houdettua, eikä vaan ohjeet luettua.
Akateemiset ovat pääosaltaan tämän työttömyyden suomeen aiheuttaneetkin, joten vähintään kohtuullista että osaltaan sitten osallistuvatkin. Akateemiseen työttömyyteen ei pidäkkään puuttua ;)

BeeVirtanen kirjoitti:

Ongelmahan on juuri siinä, että kouluttaudutaan liian korkealle. Ei kaikille voi riittää 'siistiä sisätyötä'. Vähennetään akateemisia koulutuspaikkoja, ja pistetään nykyiset työttömät akateemiset risusavottaan ja siivoamaan.

Lue lisää

Käytännössä tuo akateemisten koulutuspaikkojen vähentäminen ei ole niin helppo juttu.
Yliopistojen eri laitokset pitävät kynsin hampain kiinni siitä, ettei koulutuspaikkoja vähennettäisi
ainakaan omalta laitokselta. Jos ei ole opiskelijoita, ei ole töitäkään laitoksen työntekijöille!

Lisäksi ärsyttää, että laitokset saavat mainostaa omaa toimintaansa nettisivuillaan ja sitä, miten hienosti
omalta laitokselta valmistuneet työllistyvät. Useimmiten juttu työllistymisestä on silkkaa valetta ja tarkoitus on vaan houkutella sinne opiskelijoita, jotka takaavat laitoksen työntekijöille töitä ja valmistuvista saa rahaa. Siten mylly pyörii vuodesta toiseen...

Ite olin yliopistossa 11 vuotta, nyt kuitenkin töissä, joskaan ei vakituisessa.

abtianbioio kirjoitti:

Suurin osa näistä kuhan läpipääsee ihmisistä ois varmasti menny teknikko koulutukseen mielummin kuin inssi kouluun(kemiantekniikka). 1995 vuonna tehty uudistus ei ollut mikään paras vaihtoehto vaan nykyään se menee niin että ininöörit tekee teknikon hommia ja diplomi-inssit insinöörin töitä. Muutenkin toisen asteen koulutus on vielä aikamoista huttua. Nyt kun koulutus yksityistetään niin miten se vaikuttaa koulujen opiskelu tarjontaan ? Tradenomi ja fysioterapeutti koulutuksen määrä kasvaa koska niitä on halpa kouluttaa ---> koulu saa rahaa. Kouluthan tulevat jatkossa saamaan osan rahoista uusista oppilaista ja osan valmistuneista.

Töitä haettaessa se aktiivisuus on pääasia. Jos jaksaa soitella paikkojen perään, niin varmasti saa työpaikan. Kaveri jolla on 4:n paperit, mutta ei soitellut/oli hieman passiivinen ei saanut mitään paikkaa. Kaikista varmin tapa on melkein mennä ensimmäisenä vuotena ilmaiseksi työvoimaksi työharjoitteluun. Seuraavana vuonna varmasti saa töitä. Mutta ei tämäkään vaihtoehto houkuttele (ku ei makseta sitä palkkaa, menee vapaa-aikaa hukkaan). Siis tämä AMK-tasolla koska koulujen on pakko hommata työpaikka harjoittelua varten (valmistuminen vaatii työkokemusta).

Lue lisää

ei takaa työpaikkaa.
Sesinko aloilla kuten ravinto/hotelli hommissa vain hyväksikäytetään ilmaistyövoimaa.

+ kirjoitti:

ei takaa työpaikkaa.
Sesinko aloilla kuten ravinto/hotelli hommissa vain hyväksikäytetään ilmaistyövoimaa.

että vanhemmat akateemiset ym. pääsisivät 40 työvuoden jälkeen eläkkeelle, olis työtä nuoremmille. Ennen pääsi eläkkeelle nuorempana ja sai kyllä tehdä yhteiskunnalle ilmaista työtä eläkevuosina. Monilla riittäisi työtä lastenlasten hoidossa ja nykyisin olisi aikaa ja halua auttaa omia vanhempiaan, mutta ei jaksa oman uuvuttavan työusansa vuoksi.

Maistereita ja inssejä tehtaillaan liukuhihnalta tuhansittain, mutta taso laskee. Miksei kouluteta käytännön ammatteihin, joista osaajia puuttuu? Kaiken maailman mediapellejä valmistuu joka kaupungista, mutta kuka heitä tarvitsee, kun pitäisi korjata putkivuoto, vetää sähköt tai muurata uuni.

Mitään kojetta tai tavaraa ei enää korjata, vaan kaikki heitetään roskiin. Tuotteista tehdään sellaisia, että niitä ei voi korjata. Siten kulutetaan luonnonvarat loppuun ja saastutetaan luonto. Inssitkin suunnittelevat yhä hullumpia härveleitä markkinoille ja media-asiantuntijat keinotodellisuuksia kuluttajien viihdyttämiseksi. Maisterit miettivät työnantajansa käskystä, miten ihmisistä imetään tehokkuuden nimissä viimeisetkin mehut.

Ymmärrän kyllä, ettei nuoria pidä syyllistää siitä, että he haluavat olla medianomeja tai maistereita. Kysymys on laajemmin ottaen yhteiskunnan arvoista. Mutta vanhat pierut eivät muutu vaan he hokevat mantraa talouskasvun välttämättömyydestä. Vain nuoriso voisi muuttaa suuntaa kuluttamisen ihannoinnista kestävämpään kehitykseen. Silloin töitä löytyisi kirvesmiehille, käsityöläisille ja palvelualojen työntekijöille. Käsillä tekeminen palaisi kunniaan. Akateemisetkin uskaltaisivat ajatella ja viritellä yhteiskuntakritiikkiä.

Vaan nykyäänpä korkeakoulut ja yliopistot eivät enää ole sivistyslaitoksia. Niissä keräillään opintopisteitä ja rohkeasta olojen kyseenalaistamisesta on vain haittaa. Höttötutkintoja tehtaillaan nopeasti jotta rahaa tulee laitoksille. Ne eivät kasvata kriittisyyteen vaan kouluttavat markkinatalouden kilttejä renkejä. Nuoret tuntevat aika heikosti yhteiskuntaa, eivätkä ole kiinnostuneitakaan sen parantamisesta. Siksi politiikkakaan ei kiinnosta vaan se pysyy korruptoituneiden jäärien käsissä. "Mitä välii, kunhan vain minä pääsisin vihreälle oksalle" on yleinen ajattelutapa. Näköalatonta itsekkyyttä.

BeeVirtanen kirjoitti:

Ongelmahan on juuri siinä, että kouluttaudutaan liian korkealle. Ei kaikille voi riittää 'siistiä sisätyötä'. Vähennetään akateemisia koulutuspaikkoja, ja pistetään nykyiset työttömät akateemiset risusavottaan ja siivoamaan.

Lue lisää

Kuulostaa hiukan siltä, että kyvyttömyyttään vaille kunnollista koulutusta jäänyt hivenen katkeran sävyisesti sieltä suoltaa tekstiään.
Ihminen on huomattavasti tehokkaampi ja hyödyllisempi silloin, kun tehtävät ovat haasteellisia ja vastaavat omaa lahjakkuustasoa. Älykäs ja akaateemisesti kouluttautunut ei saa siitä mitään, että siivoaa risuja. Vastaavasti joku heikkolahjaisempi voi olla harvinaisen tyytyväinen siihen, että voi olla mukana risusavotassa.

BeeVirtanen kirjoitti:

Ongelmahan on juuri siinä, että kouluttaudutaan liian korkealle. Ei kaikille voi riittää 'siistiä sisätyötä'. Vähennetään akateemisia koulutuspaikkoja, ja pistetään nykyiset työttömät akateemiset risusavottaan ja siivoamaan.

Lue lisää

Mihis laittaisit kouluttautumattomat työttömät sitten?

näitä käytännön töitä hakiessa kysellään keskiarvoa? Mun mielestä olis todella outoa, että kuuluttaisin esim. siivoojan paikkaa hakiessa enempää, kuin että opiskelen yliopistolla tällaista alaa. Se kertoo tarvittavan, jos sitäkään tarvitsisi mainita. Luulen, että pidettäisiin vähän hölmönä, jos kanssa mainostaisin 4 keskiarvoa teoreettisissa yliopisto-opinnoissa. Olen sen sijaan korostanut työssä tarvittavia asioita, kuten ahkeruutta jne. mutta eipä ole paikkaa herunut.

Yleensäkin, typerää kun täällä toitotetaan, että menkää korkeakoulutetut solille töihin. Tiedän monia tapauksia, joita ei oteta nimenomaan sen takia, koska ovat liian korkeasti koulutettuja ko. tehtäviin. Seuraavaksi joku sanoo, ettei sitä koulutusta ole pakko kertoa hakemuksessa/haastattelussa. Antaakohan se sitten paremmat mahkut, että valehtelisi tehneensä siivoojan työtä viime vuodet lukion jälkeen ja jää siitä käytännössä kiinni? Tai se, että kertoo viimeiset 5 vuotta lukion jälkeen tehneensä "ei mitään", tuskin kukaan sellaistakaan töihin haluaa?
Mitä siis pitäisi sanoa?

öpötin kirjoitti:

Mihis laittaisit kouluttautumattomat työttömät sitten?

Tetysti.Hmm,elleivät sitten kuulu sivistyksen sitkempiin vastustajiin.

missä välissä kirjoitti:

näitä käytännön töitä hakiessa kysellään keskiarvoa? Mun mielestä olis todella outoa, että kuuluttaisin esim. siivoojan paikkaa hakiessa enempää, kuin että opiskelen yliopistolla tällaista alaa. Se kertoo tarvittavan, jos sitäkään tarvitsisi mainita. Luulen, että pidettäisiin vähän hölmönä, jos kanssa mainostaisin 4 keskiarvoa teoreettisissa yliopisto-opinnoissa. Olen sen sijaan korostanut työssä tarvittavia asioita, kuten ahkeruutta jne. mutta eipä ole paikkaa herunut.

Yleensäkin, typerää kun täällä toitotetaan, että menkää korkeakoulutetut solille töihin. Tiedän monia tapauksia, joita ei oteta nimenomaan sen takia, koska ovat liian korkeasti koulutettuja ko. tehtäviin. Seuraavaksi joku sanoo, ettei sitä koulutusta ole pakko kertoa hakemuksessa/haastattelussa. Antaakohan se sitten paremmat mahkut, että valehtelisi tehneensä siivoojan työtä viime vuodet lukion jälkeen ja jää siitä käytännössä kiinni? Tai se, että kertoo viimeiset 5 vuotta lukion jälkeen tehneensä "ei mitään", tuskin kukaan sellaistakaan töihin haluaa?
Mitä siis pitäisi sanoa?

Lue lisää

Vastauksia muutamaankin kirjoitukseen.

"Akateemiset pitääkin olla työttömänä, tulee ne duunitkin sitten houdettua" taidat olla katkera kun et ole itse päässyt mihinkään kouluun

" Kaikista varmin tapa on melkein mennä ensimmäisenä vuotena ilmaiseksi työvoimaksi työharjoitteluun. Seuraavana vuonna varmasti saa töitä. Mutta ei tämäkään vaihtoehto houkuttele (ku ei makseta sitä palkkaa, menee vapaa-aikaa hukkaan). " Kun hoitaa asiansa kunnolla nii kyllä maksetaan tapoja on monta yksi on olla kertomatta työnhaun yhteydessä että tarvii opintopisteet harjoitteluun ja täyttelee jälkikäteen paperit ja pitää huolen ettei vuoden ansiot ylity.

Miks yleensä joku hakisi kesä töihin siivoojaksi jos ei edes ole omaan alaan liittyvää työtä, kun niitä omaan alaan liittyviä töitä on ihan armasti vaikka niitä haalareita joutuisikin käyttämään.

Joku avautu vielä että ei niitä keskiaroja katella, ei niitä katellakkaan niin tarkkaa mutta kannattaa ne paperit silti näyttää ellei nyt ole kaikki numerot 1-2 väliltä

missä välissä kirjoitti:

näitä käytännön töitä hakiessa kysellään keskiarvoa? Mun mielestä olis todella outoa, että kuuluttaisin esim. siivoojan paikkaa hakiessa enempää, kuin että opiskelen yliopistolla tällaista alaa. Se kertoo tarvittavan, jos sitäkään tarvitsisi mainita. Luulen, että pidettäisiin vähän hölmönä, jos kanssa mainostaisin 4 keskiarvoa teoreettisissa yliopisto-opinnoissa. Olen sen sijaan korostanut työssä tarvittavia asioita, kuten ahkeruutta jne. mutta eipä ole paikkaa herunut.

Yleensäkin, typerää kun täällä toitotetaan, että menkää korkeakoulutetut solille töihin. Tiedän monia tapauksia, joita ei oteta nimenomaan sen takia, koska ovat liian korkeasti koulutettuja ko. tehtäviin. Seuraavaksi joku sanoo, ettei sitä koulutusta ole pakko kertoa hakemuksessa/haastattelussa. Antaakohan se sitten paremmat mahkut, että valehtelisi tehneensä siivoojan työtä viime vuodet lukion jälkeen ja jää siitä käytännössä kiinni? Tai se, että kertoo viimeiset 5 vuotta lukion jälkeen tehneensä "ei mitään", tuskin kukaan sellaistakaan töihin haluaa?
Mitä siis pitäisi sanoa?

Lue lisää

Vastavalmistunut ja omistan Sanssi-kortin.

hyvä me kirjoitti:

Akateemiset pitääkin olla työttömänä, tulee ne duunitkin sitten houdettua, eikä vaan ohjeet luettua.
Akateemiset ovat pääosaltaan tämän työttömyyden suomeen aiheuttaneetkin, joten vähintään kohtuullista että osaltaan sitten osallistuvatkin. Akateemiseen työttömyyteen ei pidäkkään puuttua ;)

Lue lisää

hmm.. ja akateemisen työttömyydenkin saatat maksaa sinä, jos käyt töissä. Verovaroin ne työttömien köllöttelyt maksetaan.

annnneka kirjoitti:

Käytännössä tuo akateemisten koulutuspaikkojen vähentäminen ei ole niin helppo juttu.
Yliopistojen eri laitokset pitävät kynsin hampain kiinni siitä, ettei koulutuspaikkoja vähennettäisi
ainakaan omalta laitokselta. Jos ei ole opiskelijoita, ei ole töitäkään laitoksen työntekijöille!

Lisäksi ärsyttää, että laitokset saavat mainostaa omaa toimintaansa nettisivuillaan ja sitä, miten hienosti
omalta laitokselta valmistuneet työllistyvät. Useimmiten juttu työllistymisestä on silkkaa valetta ja tarkoitus on vaan houkutella sinne opiskelijoita, jotka takaavat laitoksen työntekijöille töitä ja valmistuvista saa rahaa. Siten mylly pyörii vuodesta toiseen...

Ite olin yliopistossa 11 vuotta, nyt kuitenkin töissä, joskaan ei vakituisessa.

Lue lisää

Omalla entisellä laitoksellani oli myös se tyyli, että oppiaineesta valmistuneiden työllistymistä ja varsinkin korkealle sijoittumista liioiteltiin. Professori halusi aina antaa siloitellun kuvan. Tai ehkä hän tosissaan luuli, että hyvin ovat sijoittuneet. Silti oli tiedossa, että monet maisterit kävivät ns. hanttihommissa, toiset olivat piilotyöttöminä ja monet yrittivät selviytyä kaikenkirjavilla silpputöillä.

Minä ja useat tuntemani, noin 40-50-vuotiaat tohtorit tai väitöskirjaa tekevät ovat totaalisen turhautuneita heikkoon työllisyystilanteeseen. Sekä yon sisällä että sen ulkopuolella on tajuttoman vähän paikkoja, joita voisi realistisesti hakea. Jos taas hakee jotain vähemmän vaativaa, työnantaja pitää ylikoulutettuna - vaikka olisi aiempaa työkokemustakin. Aika mahdoton tilanne. Ja miettikääpäs, mikä on pitkään koulutettujen pätkätyöläisten eläkekertymä verrattuna johonkin merkonomiin, joka on mennyt vakitöihin parikymppisenä.

Olen myös lukenut tutkimuksia asiasta, eikä vaikuta!

Itselläni kaikki opinnot ovat hyvin tai erinomaisin arvosanoin samoin monilla tutuilla akateemisilla työttömillä!

Suhteet ratkaisevat!

Kannattaa akateemisten hakeutua uudelleen koulutukseen..
-putkimiehistä tulee pulaa
-perushoitajista on koko ajan pulaa
-erilaisia myynnin ammattilaisia kaivatataan kokoajan
-taksinkuljettajista on kooajan pulaa

eli ei muutaku uudelleen koulutukseen niin johan alkaa töitä löytymään .. töitä on jos haluaa tehdä..

Itse en tosiaan voi puhua kuin kemian alasta. Jos muilla aloilla on ilmaistyövoiman käyttö noin röyhkeää, niin ei voi muuta kuin silmiään pyöritellä.

Harva 18 vuotias tietää mitä sitä haluaisi tehdä "isona". Ammattikoulua jotenkin dissataan ja teollisuutta jotenkin vähyksytään vaikka on Suomen viennin perusta. Jotenkin toi akateemisen koulun ihannointi on mennyt sairaaksi. Tässä tuli katsottua luonnontieteellisen hakijamääriä ja Esim Joensuuhun oli haettu ensisijaisesti 2500 ihmistä ja 80 aloituspaikkaa mutta insinööriksi haettiin ensisijaisesti vähemmän kuin oli aloituspaikkoja (LVI-insinööreillä todella hyvät työllistymis mahdollisuudet atm automaatio ja konepuoli). Kemian insinööri joutuu taasen tappelemaan myös laboratorio analyytikkojen kanssa samoista paikoista ja tehdas ympäristössä ei kauhean montaa suunnittelijaa tarvita. ovat nykyään dippa-inssejä.

Koulujen kilpailu ja rahoitusvaikeudet aiheuttavat sen että aloja joihin työvoimaa tarvitaan ei kouluteta vaan keskitytään epäolennaiseen (haluan painottaa tätä koska siinä on yksi isoimmista pääsyistä). Tradenomeja tulee joka Amk:sta, kemiantekniikan insinöörejä käytännössä 5:tä ja monia sellaisia aloja joita oikeasti tarvitaan... ei juuri mistään.

Kapitalismi ei vaan toimi kaikissa asioissa, kun se suomen maa ei voi siirtyä Kiinaan tekemään rahaa.

Ihan inhottaa lukea lehdistä, kuinka yksityiset tahot ovat alkaneet innolla tukea yliopistoja nyt kun niiden pitää saada osa rahoituksesta muualta kuin valtiovallalta - laittaisivat rahansa mieluummin duunariopiskeluihin jos jotain opiskelua haluavat tukea!

Olen itse akateeminen, tällä hetkellä yrittäjä, koska lähellekään oman alan töitä ei löydy, ei ole olemassakaan, mutta yrittäjänäkin olen käytännössä varsinkin kesällä työtön, tietenkin ilman työttömän rahallista tukea. Että revipä siitä. Syksyllä lähden osa-aikaiseksi opiskelijaksi, toiveissa päästä tulevaisuudessa "luovalle alalle" = paskanluontiin duunariksi. Mutkun saatan olla jatkossakin ylikoulutettu töitä hakiessani, niin ei minua palkata kun ei uskota, että pysyisin niissä duunarihommissa... (Ja miten en pysyisi, kun ei muutakaan olisi!?)

-Raha kyllä saa akateemisetkin liikkeelle hiljaisista kodeistaan.

läski ettei kunnon työt onnistu ainoastaan tietokone duunit jaksaa just,just tehdä.

Ylläoleva (kusen kujille) mielipide on tyypillinen duunarimielipide, josta kuultaa katkeruus. Koulun paperit ovat tärkeitä. Menisitkö lääkärille, jolla ei ole koulutusta tai hakisitko apua juristilta, joka on itseoppinut? Papereita tarvitaan, jotta pääsee moniin töihin: mm. em. töissä on mahdotonta saada ammattitaitoa pelkästään suoraan töihin menemällä.

Olen virkamies. Teen työtä, jolla on tarkoitus = huolehdin osaltani siitä, että Suomen puolustusvalmius säilyy ja siinä työssä tarvittavat henkilö- ja materiaaliresurssit ovat riittävät. Työssä tarvitaan juridista ja kaupallista korkeakoulutusta. Palkka 2.200 e. Yksityisellä saisin huomattavasti enemmän. En todellakaan syö "alempiarvoisten" palkkoja. Tienaisin paljon paremmin monessa duunarihommassa. Olen valinnut työn, jolla on merkitystä ja sisältöä ja jonka koen tärkeäksi. Haluan elää jatkossakin itsenäisessä Suomessa.

Valtion palkat ovat todella surkeat, pienemmät kuin kunnalla. Niitä ei kannata kadehtia. Minä en valita palkasta, koska haluan tehdä työtä, jonka koen mielekkääksi.

Puolustusvoimista kirjoitti:

Ylläoleva (kusen kujille) mielipide on tyypillinen duunarimielipide, josta kuultaa katkeruus. Koulun paperit ovat tärkeitä. Menisitkö lääkärille, jolla ei ole koulutusta tai hakisitko apua juristilta, joka on itseoppinut? Papereita tarvitaan, jotta pääsee moniin töihin: mm. em. töissä on mahdotonta saada ammattitaitoa pelkästään suoraan töihin menemällä.

Olen virkamies. Teen työtä, jolla on tarkoitus = huolehdin osaltani siitä, että Suomen puolustusvalmius säilyy ja siinä työssä tarvittavat henkilö- ja materiaaliresurssit ovat riittävät. Työssä tarvitaan juridista ja kaupallista korkeakoulutusta. Palkka 2.200 e. Yksityisellä saisin huomattavasti enemmän. En todellakaan syö "alempiarvoisten" palkkoja. Tienaisin paljon paremmin monessa duunarihommassa. Olen valinnut työn, jolla on merkitystä ja sisältöä ja jonka koen tärkeäksi. Haluan elää jatkossakin itsenäisessä Suomessa.

Valtion palkat ovat todella surkeat, pienemmät kuin kunnalla. Niitä ei kannata kadehtia. Minä en valita palkasta, koska haluan tehdä työtä, jonka koen mielekkääksi.

Lue lisää

Puolustusvoimien hommat ovat kaikista hommista tarpeettomimpia. Ensin väitetään ettei meillä ole vihollisia mutta kuitenkin pitäisi olla hirmu hävittäjät sun muut vempaimet muka puolustautumiseen eikä älytä että viholliset ajavat mersulla jatkuvasti Vaalimaalta miten haluavat. Siellä sitä valvontaa ja puolustautumista tarvittaisi, rajoilla, mutta kun se ei olekkaan puolustusvoimien hommaa vaan rajavartioiden. Armeijan henkilöstö vain leikkii ja loisii turhan panttina.
En ole aseistakieltäytyjä joten sillä en sano. Olen 50 v. ylikersantti.

-ylikessu- kirjoitti:

Puolustusvoimien hommat ovat kaikista hommista tarpeettomimpia. Ensin väitetään ettei meillä ole vihollisia mutta kuitenkin pitäisi olla hirmu hävittäjät sun muut vempaimet muka puolustautumiseen eikä älytä että viholliset ajavat mersulla jatkuvasti Vaalimaalta miten haluavat. Siellä sitä valvontaa ja puolustautumista tarvittaisi, rajoilla, mutta kun se ei olekkaan puolustusvoimien hommaa vaan rajavartioiden. Armeijan henkilöstö vain leikkii ja loisii turhan panttina.
En ole aseistakieltäytyjä joten sillä en sano. Olen 50 v. ylikersantti.

Lue lisää

niin ei olisi koko itsenäistä Suomeakaan. Niin se vaan menee. Mikä pitäisi venäläiset sotilaat rajan itäpuolella?

Jos koet armeijan tarpeettomaksi, et luultavasti arvosta itsenäisyyttäkään. Se, että venäläiset käyvät täällä ostoksilla, ei ole huono juttu. Se, että venäläiset määräisivät, mitä teemme, on huono juttu.

Kuka väittää, ettei meillä olisi vihollisia? Yhteiskuntarauhan ylläpito edellyttää, ettei paniikkia lietsota.

on että eläimiä me kaikki vain olemme, ja vielä pidemmälle jos halutaan siitä näkökulmasta katsoa niin olemme vain biomassaa.
Nämä kuitenkin ovat virheellisiä tulkintoja sillä näiden asioiden lisäksi olemme eläimiä jolla on kulttuuri.
Ja joskin me yhtäältä tämän kulttuurimme paineiden alaisena elämme, niin me toisaalta myös vuorovaikutamme(enemmän tai vähemmän, aktiivisemmin tai passiivisemmin) kulttuuriimme päin sitä ylläpitäen ja/tai muuttaen.

se---------- kirjoitti:

on että eläimiä me kaikki vain olemme, ja vielä pidemmälle jos halutaan siitä näkökulmasta katsoa niin olemme vain biomassaa.
Nämä kuitenkin ovat virheellisiä tulkintoja sillä näiden asioiden lisäksi olemme eläimiä jolla on kulttuuri.
Ja joskin me yhtäältä tämän kulttuurimme paineiden alaisena elämme, niin me toisaalta myös vuorovaikutamme(enemmän tai vähemmän, aktiivisemmin tai passiivisemmin) kulttuuriimme päin sitä ylläpitäen ja/tai muuttaen.

Lue lisää

Oletan kirjoituksestasi, että olet sitä mieltä ettei muilla elänlajeilla ole kulttuuria? Oletko aivan varma?

Se, että pääsee kouluttautumaan...Ei ole tae töistä. Sen nyt jokainen pitäisi ymmärtää, eikä niitä paikkoja voida vain jaella ulos ja sitten ihmiset istuu tumput suorina 8 tuntia päivässä.

Moniko lentäjä istuskelee kaupankassalla? Tosin osa opiskeluista on aloitettu siinä vaiheessa, kun töitä riitti. Eli ainoa ratkaisu on tehdä muita hommia, kunnes alkaa tarvetta ilmenee. Pitäen mielessä, että voi silti aktiivisesti hakea töitä siihen alaan mihin olet kouluttautunut.

Jos koulupapereiden tuoma iso ego ehkäisee sinua menemään siivojan, roskakuskin tai muuhun työhön...Se vika on sitten siellä peilissä.

Siinähän se tulikin kirjoitti:

Se, että pääsee kouluttautumaan...Ei ole tae töistä. Sen nyt jokainen pitäisi ymmärtää, eikä niitä paikkoja voida vain jaella ulos ja sitten ihmiset istuu tumput suorina 8 tuntia päivässä.

Moniko lentäjä istuskelee kaupankassalla? Tosin osa opiskeluista on aloitettu siinä vaiheessa, kun töitä riitti. Eli ainoa ratkaisu on tehdä muita hommia, kunnes alkaa tarvetta ilmenee. Pitäen mielessä, että voi silti aktiivisesti hakea töitä siihen alaan mihin olet kouluttautunut.

Jos koulupapereiden tuoma iso ego ehkäisee sinua menemään siivojan, roskakuskin tai muuhun työhön...Se vika on sitten siellä peilissä.

Lue lisää

Miksi useat täällä lähettävät akateemisia siivoomaan, kun siihen hommaan riittää vähemmän kouluttautuneita? Menisitte ihan vain itse siivoomaan ym. jos siltä tuntuu!

öpötin kirjoitti:

Miksi useat täällä lähettävät akateemisia siivoomaan, kun siihen hommaan riittää vähemmän kouluttautuneita? Menisitte ihan vain itse siivoomaan ym. jos siltä tuntuu!

Jos ei kerran ole toitä!!!!
Niin silloinhan pitää ottaa alempiarvoisia töitä. Eikä tarvitse sit valittaa että ei oo töitä. Vai eikö luonne kestä koulutautuneena tehdä vähemmän arvostettua työtä?

SITÄ PITÄÄ TEHDÄ MITÄ ON TARJOLLA!

Hittoon tärkeilijät kirjoitti:

Jos ei kerran ole toitä!!!!
Niin silloinhan pitää ottaa alempiarvoisia töitä. Eikä tarvitse sit valittaa että ei oo töitä. Vai eikö luonne kestä koulutautuneena tehdä vähemmän arvostettua työtä?

SITÄ PITÄÄ TEHDÄ MITÄ ON TARJOLLA!

Lue lisää

tulenko siivoamaan kämppäsi?Paljonko maksat?

ja näitähän on nähty, on tullut tehtaissa ja raksalla vastaan näitä pikkupomoja joilla ei ole hajuakaan käytännön asioista, suhtautuvat työntekijään ylimielisesti jne..
kyllä itseäni jonkinasteisen ammattitaidon/tietämyksen omaavana duunarina ihmetyttää miksi joissakin firmoissa on näitä kusipäitä töissä, he kun eivät kunnioita alaisiaan ja ovat muutenkin ulalla asioista ja omasta toimenkuvastaan..

oman oman alansa töihin. Kirosana "verkostoituminen" on virallinen nimitys. Näin se kumminkin on.

Täh?
Onko juuri AKATEEMINEN TYÖTTÖMYYS muka jotenkin arvokkaampaa eli huolestuttavampaa kuin muiden kastien työttömyys.. ????

Työtä kaikille kasteille PRKL !!! Oma suu on kuitenkin valitettavan usein lähinnä ja toisten ahdinko ei niin mieleen muistu / kosketa silloin kun itsellä kaikki hyvin (=työtä)..

perusrontti kirjoitti:

oman oman alansa töihin. Kirosana "verkostoituminen" on virallinen nimitys. Näin se kumminkin on.

entä jos ei ole tekopyhä verkostuja vaan aito sosiaalinen ihminen, joka ei taputtele selkään turhaan vaan seisoo sanojensa takana? Jos ei mielistele niin ei onnistu, vai?

Määritteleppäs "tuottava"?

ja minä suojaduuneja duunareille! Ai jaa, niitähän on jo! Näkeehän sen Helsingin katukuvasta kuinka duunarit siirtelee kiskoja ja kiviä joka ikinen kesä vasemmalta oikealle ja seuraavana vuonna takaisin...

on se hienoa kun Suomi on maailman sosialistisin valtio, jossa naama ja pullo ratkaisee! Näkeehän sen kaikesta täällä...

Oikeisiin töihin? Kute minne?

Olen samaa mieltä, mutta käsittääkseni kepu on ajanut yliopistoja ja korkeakouluja joka niemeen ja notkoon 60-luvulta lähtien. On sitten kunnille ja paikallisviranomaisille työvoimaa lähellä, ettei ne nyt sitten kaikki sinne Helsinkiin tai Tampereelle mene. Yliopisto ja tutkinnot vesittyvät tällaisella hajasijoituksella, ja rahaa kuluu.

akateemista hankkiutumaan normaaleihin duunarihommiin? Itse työskentelen teknisellä alalla ja meidän firmassa, joka on muuten Suomen suurin alallaan, ylimällä johdolla on hyvinkin tavallisia toimia ja tehtäviä cv:ssään mm. 90-luvun laman ajoilta ja opiskeluajoiltaan.
Jos olet vaikka talonrakennustekniikan diplomi-insinööri, niin kyllä sillä on paino-arvoa jos on toiminut vaikka lautapoikana tai tyttönä jossain vaiheessa, kuin että ei ole käytännön työmaa-elämästä mitään hajua, joka muuten on yleistä tämän päivän työnjohdossa rakennusalalla..
Jos olisin työtön akateeminen, niin hakeutuisin töihin mahdollisimman lähelle omaa alaani työntekijätehtäviin ja siinä työn ohessa lähettelisin hakemuksia koulutustani vastaaviin tehtäviin. Tärppää 100% varmasti paremmin, kuin jos joutuu ilmoittamaan, että edellinen työkokemus on vuodelta 2005 ja tällä välin olen suoritellut tyhjänpäiväisiä kursseja avoimessa yliopistossa ja maannut himassa.
Tohtoreita on myös bussikuskeina Helsingissä. Ihan vain tiedoksi, osa heistä jopa pitää työstään.

mihin ryhtyisin, koska tohtorit ja lisensiaatit vyöryttivät minut pois määräaikaisesta opettajan virasta. Mitä opettaja osaa muuta tehdä kuin opettaa omaa alaansa. Mistä löydän uuden työn. Täällä sitä ei ole, eikä maailmalle ole enää helppo lähteä perheen ja omakotitalon vuoksi! Neulonko vain villasukkia lopun elämääni?
Muuntokoulusta ei ole tarjolla. Jotain pientä voisin opiskella, mutta ei se mitään hyödytä. Ammattikoulua suosittelivat työvoimatoimistossa, mutta sittenhän pääsisin jo kohta eläkkeelle!

Missä tutkimuksessa on todistettu,että akateemiseksi opiskeleva olisi ahkerampi,kuin vähemmin koulutettu? Miksi akateemisesti koulutettu henkilö,olisi jossain erityisasemassa muihin työttömiin nähden? Onko akateemisesti koulutettulla parempi työmotivaatio,onko hän luotettavampi työntekijänä jne. Kaikki nämä edellä mainitut asiat ovat vain uskomuksia,eivät siis millään tavalla todistettuja asioita,vaan kuvitteellisia oletuksia. Siis jos aloittaja olet akateemiseksi opiskeleva,tervetuloa aitoon elämään,täällä on ihan erilaiset pelinsäännöt.

Alkuperäinen vika tohon hommaan alkaa,yläasteelta.Niin kauan kun valtio maksaa kunnille siitä että kaikki koulutus tapahtuu kunnassa joka saa valtiolta rahaa lukioihin joita löytyy joka kylästä,mutta ammattikoulutusta ei löydy.Opinto ohjaajat tunkevat kaikki lukioihin"koska opiskelu kannattaa"(siis kunnalle),kuntia paskat kiinnostaa kertoa oppilaale että lukion jälkeen ei sitten joka ammattiin voi enää hakea koska pisteytys ylittyy.Vika ei opiskelijan vaan tuon aikansa eläneen maksutavan ja kyvyttömien opinto ohjaajien.Järjestelmä vääristää tieten tahtoen ammattikoulutusta.Raksalla ei nääs tee mitään lukion papereilla.Oman pojan kohdalla tutustumisjaksolla ammattikouluun(9luokalla) koulun esittelijä kysyi onko teistä oikeesti moni tulossa ammattikouluun? 46 oppilaasta.Vastaus oli KAKSI.Muista entiedä mutta nuo kaksi ovat ainakin jo töissä.

tai. kirjoitti:

Missä tutkimuksessa on todistettu,että akateemiseksi opiskeleva olisi ahkerampi,kuin vähemmin koulutettu? Miksi akateemisesti koulutettu henkilö,olisi jossain erityisasemassa muihin työttömiin nähden? Onko akateemisesti koulutettulla parempi työmotivaatio,onko hän luotettavampi työntekijänä jne. Kaikki nämä edellä mainitut asiat ovat vain uskomuksia,eivät siis millään tavalla todistettuja asioita,vaan kuvitteellisia oletuksia. Siis jos aloittaja olet akateemiseksi opiskeleva,tervetuloa aitoon elämään,täällä on ihan erilaiset pelinsäännöt.

Lue lisää

Akateemisesti opiskellut, joka luulee tietävänsä paljon asioista, on yleensä täysin "pönttö" muista kuin aiheesta, jota ovat opiskelleet.
Vuosien saatossa sen on saanut huomata jopa Valtion hommissa, Arkadianmäellä.

Normaali elämä on kaukana heidän todellisuudesta.

man63 kirjoitti:

Akateemisesti opiskellut, joka luulee tietävänsä paljon asioista, on yleensä täysin "pönttö" muista kuin aiheesta, jota ovat opiskelleet.
Vuosien saatossa sen on saanut huomata jopa Valtion hommissa, Arkadianmäellä.

Normaali elämä on kaukana heidän todellisuudesta.

Lue lisää

Ja ammattikouluko antaa taidot ja tiedot lukuisiin eri aloihin? Sinulle ei ainakaan ole näin päässyt käymään! Jos vihjaat eduskuntaamme, niin heistä aika harvalla on akateemiset paperit! Joten otappa selvää asioista!

man63 kirjoitti:

Akateemisesti opiskellut, joka luulee tietävänsä paljon asioista, on yleensä täysin "pönttö" muista kuin aiheesta, jota ovat opiskelleet.
Vuosien saatossa sen on saanut huomata jopa Valtion hommissa, Arkadianmäellä.

Normaali elämä on kaukana heidän todellisuudesta.

Lue lisää

No ei ne amiksen käyneetkään ymmärrä oman ammattitaitonsa ulkopuolisista asioista tuon taivaallista. Yleensä vastataan ns. yhteiskunnallisiin tai vähän teoreettisempiin juttuihin, että ei vois vähempää kiinnostaa tai jotain muuta rajoittunutta, poikkeuksia on. Akateeminen koulutus avartaa näkemyksiä ja elämästä saa enemmän irti, en tiedä koskeeko tämä dipl.inssejä. Eipä kannata yliopistoon ainakaan rahan takia mennä voin sanoa näin akateemisena putkiasentajana.

et muuten saa, vaan joudut orjatyöhön, koska sinnetännemäki päätti nykyisen kusisukkahallituksen kanssa muuttaa lakia kuntouttavasta työtoiminnasta. Ikäraja kyseisestä laista poistui, eli sinut voidaan määrätä orjatyöhön, josta saat ruhtinaalliset 9 euroa päivä. Revi siitä.Eli revi hermos ja persees ja masennu

vielä naurattaa, mutta jos joskus eläkkeelle asti pääset voi tulla melkoinen
yllätys kun ensimmäisen eläkkeen saat.
Ja teitä lusmuja aletaan kyttäämään entistä tarkemmin, eli jotain pitää tehdä
senkin mitättömän rahan eteen mitä saat.
Tästä saamme kiittää porvarihallituksia, jotka ei hyvällä katso tuota vetelehtimistä.
Kuole paska pois, jos et jotain tämän yhteiskunnan eteen tee...

Jos sut jossain vaiheessa pakotetaan töihin, pyri ehdottomasti menemään osa-aikatöihin. Mitä vähemmän tunteja, sen parempi. Työkkäri maksaa loput, että saat vähintään työttömyyskorvauksen verran. Näin ollen saat enemmän vapaa-aikaa samalla rahalla.

on työttömiä maailmassa (ILÖ:n mukaan) [International Labor organisation]

15 - 25 vuotiasta kirjoitti:

on työttömiä maailmassa (ILÖ:n mukaan) [International Labor organisation]

lienee noin miljardi.

kokemattomuus!

http://www.akava.fi/ajankohtaista/korkeasti_koulutettuja_tyottomia_ennatysmaara.html

Virallisesti noin 36000-37000. Lisäksi luvuissa eivät ole työvoimapoliittisilla kursseilla olevat eivätkä työkokeiluissa ym. olevat!

vielä toi artikkeli, jos et usko!!

Ajankohtaista
1.9.2010 14.04
Korkeasti koulutettuja työttömiä ennätysmäärä

Akava pitää korkeasti koulutettujen työllisyystilannetta vakavana. Uusimmat työttömyystilastot osoittavat sekä tutkijakoulutettujen että ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien lukumäärän olevan kaikkien aikojen huippulukemissa.

Heinäkuun lopun tilannetta kuvaavan työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan työttömien työnhakijoiden lukumäärä Suomessa kasvaa edelleen. Työttömiä on lähes 11 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana ja noin 60 000 enemmän kuin taantuman alkuvuonna 2008. Avoimen työttömyyden kasvua viimeisen vuoden aikana hillitsi varsinkin se, että lomautettujen määrä nousi roimasti. Nyt lomautettuina olevien määrä on kuitenkin laskussa.


Korkeasti koulutettujen eli vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne on muuttunut muuhun väestöön verrattuna vielä huonompaan suuntaan. Työttöminä työnhakijoina on tällä hetkellä lähes tuhat tohtoria ja lisensiaattia – enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Myös ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden työttömyys on kaikkien aikojen ennätystasolla, melkein 17 000 henkilössä. Alemmallakin korkeakouluasteella on saavutettu uusi ennätyslukema: hieman alle 18 000 työtöntä.


– Työvoimapalveluilta odotetaan nyt erityisen ripeää ja ennakkoluulotonta toimintaa, jotta myös korkeasti koulutetut työttömät saavat asiantuntevaa tukea työllistymiseen. Aivan ensiksi tiedonkulku on saatava sujuvammaksi korkeakoulujen ja työvoimahallinnon välillä. Siksi tarvitaan työ- ja elinkeinotoimistojen toimipisteitä takaisin korkeakoulujen urapalveluiden yhteyteen, Akavan työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu painottaa.


Taulu toteaa, että näitä muutoksia on mahdollista toteuttaa henkilöresursseja kasvattamattakin, mikä on valtionhallinnon tuottavuusohjelman oloissa välttämättömyys.


Tulevien vuosien työvoiman koulutusrakenne määräytyy pitkälti työvoimatarpeen ennakointiprosessin seurauksena. Merkittävää edistystä on jo tapahtunut suomalaisessa ennakointityössä, mutta vielä riittää tehtävää. Seuraava iso kehitysaskel on otettava keskittymällä osaamisen ennakoinnin suuntaan. Myös alueellisen ennakointitiedon koordinoimisessa valtakunnallisen ennakoinnin kanssa on parantamisen varaa.


– Ennakoinnista saatava informaatio on käytettävä hyödyksi, kun suunnitellaan oppilaitosten aloituspaikkoja. Oppilaitoksia on kannustettava panostamaan koulutuksen sisältöön ja hyödyllisyyteen työllistymisen kannalta. Sen vuoksi Akava korostaa, että korkeakoulujen rahoituksen pitää perustua myös tähän laadulliseen tarkasteluun, Heikki Taulu sanoo.

Akavan työttömyyskatsaus, heinäkuu 2010: Akavan työttömyyskatsaus



Lisätietoja: työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu, puh. 050 361 2869

hdfhgghdf kirjoitti:

vielä toi artikkeli, jos et usko!!

Ajankohtaista
1.9.2010 14.04
Korkeasti koulutettuja työttömiä ennätysmäärä

Akava pitää korkeasti koulutettujen työllisyystilannetta vakavana. Uusimmat työttömyystilastot osoittavat sekä tutkijakoulutettujen että ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien lukumäärän olevan kaikkien aikojen huippulukemissa.

Heinäkuun lopun tilannetta kuvaavan työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan työttömien työnhakijoiden lukumäärä Suomessa kasvaa edelleen. Työttömiä on lähes 11 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana ja noin 60 000 enemmän kuin taantuman alkuvuonna 2008. Avoimen työttömyyden kasvua viimeisen vuoden aikana hillitsi varsinkin se, että lomautettujen määrä nousi roimasti. Nyt lomautettuina olevien määrä on kuitenkin laskussa.


Korkeasti koulutettujen eli vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne on muuttunut muuhun väestöön verrattuna vielä huonompaan suuntaan. Työttöminä työnhakijoina on tällä hetkellä lähes tuhat tohtoria ja lisensiaattia – enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Myös ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden työttömyys on kaikkien aikojen ennätystasolla, melkein 17 000 henkilössä. Alemmallakin korkeakouluasteella on saavutettu uusi ennätyslukema: hieman alle 18 000 työtöntä.


– Työvoimapalveluilta odotetaan nyt erityisen ripeää ja ennakkoluulotonta toimintaa, jotta myös korkeasti koulutetut työttömät saavat asiantuntevaa tukea työllistymiseen. Aivan ensiksi tiedonkulku on saatava sujuvammaksi korkeakoulujen ja työvoimahallinnon välillä. Siksi tarvitaan työ- ja elinkeinotoimistojen toimipisteitä takaisin korkeakoulujen urapalveluiden yhteyteen, Akavan työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu painottaa.


Taulu toteaa, että näitä muutoksia on mahdollista toteuttaa henkilöresursseja kasvattamattakin, mikä on valtionhallinnon tuottavuusohjelman oloissa välttämättömyys.


Tulevien vuosien työvoiman koulutusrakenne määräytyy pitkälti työvoimatarpeen ennakointiprosessin seurauksena. Merkittävää edistystä on jo tapahtunut suomalaisessa ennakointityössä, mutta vielä riittää tehtävää. Seuraava iso kehitysaskel on otettava keskittymällä osaamisen ennakoinnin suuntaan. Myös alueellisen ennakointitiedon koordinoimisessa valtakunnallisen ennakoinnin kanssa on parantamisen varaa.


– Ennakoinnista saatava informaatio on käytettävä hyödyksi, kun suunnitellaan oppilaitosten aloituspaikkoja. Oppilaitoksia on kannustettava panostamaan koulutuksen sisältöön ja hyödyllisyyteen työllistymisen kannalta. Sen vuoksi Akava korostaa, että korkeakoulujen rahoituksen pitää perustua myös tähän laadulliseen tarkasteluun, Heikki Taulu sanoo.

Akavan työttömyyskatsaus, heinäkuu 2010: Akavan työttömyyskatsaus



Lisätietoja: työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu, puh. 050 361 2869

Lue lisää

Työttöminä työnhakijoina on tällä hetkellä lähes tuhat tohtoria ja lisensiaattia – enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Myös ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden työttömyys on kaikkien aikojen ennätystasolla, melkein 17 000 henkilössä. Alemmallakin korkeakouluasteella on saavutettu uusi ennätyslukema: hieman alle 18 000 työtöntä.

hdfhgghdf kirjoitti:

vielä toi artikkeli, jos et usko!!

Ajankohtaista
1.9.2010 14.04
Korkeasti koulutettuja työttömiä ennätysmäärä

Akava pitää korkeasti koulutettujen työllisyystilannetta vakavana. Uusimmat työttömyystilastot osoittavat sekä tutkijakoulutettujen että ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien lukumäärän olevan kaikkien aikojen huippulukemissa.

Heinäkuun lopun tilannetta kuvaavan työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan työttömien työnhakijoiden lukumäärä Suomessa kasvaa edelleen. Työttömiä on lähes 11 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana ja noin 60 000 enemmän kuin taantuman alkuvuonna 2008. Avoimen työttömyyden kasvua viimeisen vuoden aikana hillitsi varsinkin se, että lomautettujen määrä nousi roimasti. Nyt lomautettuina olevien määrä on kuitenkin laskussa.


Korkeasti koulutettujen eli vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne on muuttunut muuhun väestöön verrattuna vielä huonompaan suuntaan. Työttöminä työnhakijoina on tällä hetkellä lähes tuhat tohtoria ja lisensiaattia – enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Myös ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden työttömyys on kaikkien aikojen ennätystasolla, melkein 17 000 henkilössä. Alemmallakin korkeakouluasteella on saavutettu uusi ennätyslukema: hieman alle 18 000 työtöntä.


– Työvoimapalveluilta odotetaan nyt erityisen ripeää ja ennakkoluulotonta toimintaa, jotta myös korkeasti koulutetut työttömät saavat asiantuntevaa tukea työllistymiseen. Aivan ensiksi tiedonkulku on saatava sujuvammaksi korkeakoulujen ja työvoimahallinnon välillä. Siksi tarvitaan työ- ja elinkeinotoimistojen toimipisteitä takaisin korkeakoulujen urapalveluiden yhteyteen, Akavan työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu painottaa.


Taulu toteaa, että näitä muutoksia on mahdollista toteuttaa henkilöresursseja kasvattamattakin, mikä on valtionhallinnon tuottavuusohjelman oloissa välttämättömyys.


Tulevien vuosien työvoiman koulutusrakenne määräytyy pitkälti työvoimatarpeen ennakointiprosessin seurauksena. Merkittävää edistystä on jo tapahtunut suomalaisessa ennakointityössä, mutta vielä riittää tehtävää. Seuraava iso kehitysaskel on otettava keskittymällä osaamisen ennakoinnin suuntaan. Myös alueellisen ennakointitiedon koordinoimisessa valtakunnallisen ennakoinnin kanssa on parantamisen varaa.


– Ennakoinnista saatava informaatio on käytettävä hyödyksi, kun suunnitellaan oppilaitosten aloituspaikkoja. Oppilaitoksia on kannustettava panostamaan koulutuksen sisältöön ja hyödyllisyyteen työllistymisen kannalta. Sen vuoksi Akava korostaa, että korkeakoulujen rahoituksen pitää perustua myös tähän laadulliseen tarkasteluun, Heikki Taulu sanoo.

Akavan työttömyyskatsaus, heinäkuu 2010: Akavan työttömyyskatsaus



Lisätietoja: työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu, puh. 050 361 2869

Lue lisää

vain demarit puhuvat tuosta ääneen!

Missä ovat hallituspuolueiden vaalilupaukset? Työttömyydestä ja ennätyssuuresta akateemisesta työttömyydestä ollaan hiljaa!

Katso aiemmat kirjoitukseni aika alussa vastauksena aloituskirjoitukseen.

Niinhän olet kai nytkin. Maahanmuuttajat hoitaa hommat ? VAI? Kuulu olevan pulaa voimasta ja nytkin tulee 6000 lisää avittamaan.

Masennustyökyvytön kirjoitti:

Niinhän olet kai nytkin. Maahanmuuttajat hoitaa hommat ? VAI? Kuulu olevan pulaa voimasta ja nytkin tulee 6000 lisää avittamaan.

Hyviä pointtejahan täällä on ollu, mutta ei niihin duunarin hommiinkaan ihan ketä tahansa oteta. Kai työnantaja mielummin ottaa duunariks lähteneen duunarin kun meikäläisen elikkä käytännön hommissa ihan kädettömän kaverin. Lahjakkuudet ja taipumukset oli jo alusta asti ns. akateemiset eli ei olis ollu mitään järkeekään lähtee opiskeleen jotain semmosta mihin ei oo tippaakaan lahjoja tms.

Nyt tarviikin sitten vaan pyrkiä tekeen ittestään haluttava työntekijä omalla alallaan missä reilusti tätä koulutuksen ylitarjontaa on. Kielitaito on esimerkiks jo kovalla tasolla.

En muutenkaan usko että tämä Suomen tilanne olis täysin ainutlaatuinen, saman homman voisin kuvitella olevan meneillään muissakin länsimaissa

tekevät mustia pikkumurjaaneita sinunkin edestäsi lisää Suomeen.
Heillä kyllä on varaa lapsiin.
Suomalaisille perhearvot kunniaan!

Ei voi muuta kuin äänestää vanhanajan järjellä ajattelevia kansan yhtenäisyyden puolustajia,
perussuomalaisia ensi vaaleissa 2011.
Olkoon tohtori Halla-aho vaikka missä uudessa puolueessa, tulen äänestämään häntä eduskuntaan.

Olet turhaan luovuttanut perinteisistä arvoista. Tämä uusi mätä yhteiskunta idioottimaisine uusliberalismeineen on tosin tehnyt monen ihmisen elämän hankalaksi.

70-luvun opiskelija kirjoitti:

tekevät mustia pikkumurjaaneita sinunkin edestäsi lisää Suomeen.
Heillä kyllä on varaa lapsiin.
Suomalaisille perhearvot kunniaan!

Ei voi muuta kuin äänestää vanhanajan järjellä ajattelevia kansan yhtenäisyyden puolustajia,
perussuomalaisia ensi vaaleissa 2011.
Olkoon tohtori Halla-aho vaikka missä uudessa puolueessa, tulen äänestämään häntä eduskuntaan.

Olet turhaan luovuttanut perinteisistä arvoista. Tämä uusi mätä yhteiskunta idioottimaisine uusliberalismeineen on tosin tehnyt monen ihmisen elämän hankalaksi.

Lue lisää

No en todellakaan äänestä persuja. Minä äänestän Vihreitä.

Käsittämätöntä, että tähänkin piti vetää mukaan maahanmuuttajat.

an englishman kirjoitti:

No en todellakaan äänestä persuja. Minä äänestän Vihreitä.

Käsittämätöntä, että tähänkin piti vetää mukaan maahanmuuttajat.

Opetus alalla tilanne vaikuttaa melko hyvältä, eikä palkkakaan nyt niin huono ole. Itse en saa vielä ikälisiä, mutta palkka lukion lehtorina parin ylitunnin kanssa on 3500. Ei mikään huippu, mutta tyydyttää. Muistelen nykyään huvittuneena omia opiskeluaikoja kun IT-buumi oli pahimmillaan. Tuskin kehtasi sanoa, että haluaa matikan ja fyken opettajaksi. Kaikilla kun oli tähtäin jossain pilvissä. Vanhoja kavereita kun tapailee, niin kiittää itseään siitä, että ei lähtenyt haahuilemaan...

Lehtori 80 kirjoitti:

Opetus alalla tilanne vaikuttaa melko hyvältä, eikä palkkakaan nyt niin huono ole. Itse en saa vielä ikälisiä, mutta palkka lukion lehtorina parin ylitunnin kanssa on 3500. Ei mikään huippu, mutta tyydyttää. Muistelen nykyään huvittuneena omia opiskeluaikoja kun IT-buumi oli pahimmillaan. Tuskin kehtasi sanoa, että haluaa matikan ja fyken opettajaksi. Kaikilla kun oli tähtäin jossain pilvissä. Vanhoja kavereita kun tapailee, niin kiittää itseään siitä, että ei lähtenyt haahuilemaan...

Lue lisää

on viime vuosina työttömyys kääntynyt jyrkkään nousuun! Tuhansia opettajia työttömänä :( Yliopistokaupungeissa kaikenlaisia opettajia työttöminä. Aineenopettajia paljon työttömänä kaikkialla.