Tuolla keskustelussa nousi esiin ajatus että fiksut naiset ovat tunneköyhiä, että heiltä puuttuu sydämen viisaus. Siis että järki ja tunteet eivät mahtuisi samaan kalloon. Toisaalta puhutaan myös ns. tunneälystä, jota väitetään naisilla olevan enemmän kuin miehillä. Lesboilla taas väitetään olevan samankaltaiset aivot kuin heteromiehillä, joten voisiko olla että lesbonaisella on vähemmän tunneälyä kuin heteronaisella?
Tunneälyn voisi kansanomaisemmin mieltää myös empatiaksi, vai voisiko? Ainakin naisilla on tunnetusti parempi empatiakyky kuin miehillä. Nainen osoittaa tunteensa herkemmin kuin mies, joten edellä mainitun lesbojen ja heteronaisten eron perusteella voisi päätellä, että lesbo ei kykene osoittamaan tunteitaan yhtä herkästi kuin heteronainen?
Entä jos lesbo on vielä älykäs, onko niin ettei hän pysty tuntemaan lainkaan empatiaa eikä osoittamaan tunteitaan? Lesbon kannattaisi siis tämän perusteella olla tyhmä jotta hän kykenisi tunneherkkyyteen. Aika mielenkiintoinen dilemma. Toisaalta tunnen muutaman aika fiksun lesbon joka elää hyvinkin romanttisessa parisuhteessa, joten ovatko he kenties poikkeuksia?
Täällä on taas vaihteeksi kirjoitettu myös koulutuksesta ja duunareista, viitattu jopa akateemisuuteen. Voisiko olla niin että jos lesbo on akateemisesti koulutettu hän käyttää koko älynsä koulutuksen hankkimiseen ja menettää näin kykynsä tunneälyn käyttöön. Entä jos lesbo on humanisti eikä hänellä ole empatiakykyä, miten hän silloin tulee toimeen työssään? Joutuuko hän vaihtamaan alaa tai jopa jää työttömäksi kyvyttömyytensä takia. Toisaalta, jos koko älykkyys käytetään koulutukseen jäävät tunteet kokonaan käyttämättä, joten niitä luulisi olevan yllin kyllin?
Ja mitä oikeastaan on se sydämen viisaus? Minulle tulee siitä mieleen joku Jeesus. Jeesus oli mies, mutta viisas, älykäs ja empaattinen. Voiko lesbo olla viisas, älykäs ja empaattinen?
Tunneälyn voisi kansanomaisemmin mieltää myös empatiaksi, vai voisiko? Ainakin naisilla on tunnetusti parempi empatiakyky kuin miehillä. Nainen osoittaa tunteensa herkemmin kuin mies, joten edellä mainitun lesbojen ja heteronaisten eron perusteella voisi päätellä, että lesbo ei kykene osoittamaan tunteitaan yhtä herkästi kuin heteronainen?
Entä jos lesbo on vielä älykäs, onko niin ettei hän pysty tuntemaan lainkaan empatiaa eikä osoittamaan tunteitaan? Lesbon kannattaisi siis tämän perusteella olla tyhmä jotta hän kykenisi tunneherkkyyteen. Aika mielenkiintoinen dilemma. Toisaalta tunnen muutaman aika fiksun lesbon joka elää hyvinkin romanttisessa parisuhteessa, joten ovatko he kenties poikkeuksia?
Täällä on taas vaihteeksi kirjoitettu myös koulutuksesta ja duunareista, viitattu jopa akateemisuuteen. Voisiko olla niin että jos lesbo on akateemisesti koulutettu hän käyttää koko älynsä koulutuksen hankkimiseen ja menettää näin kykynsä tunneälyn käyttöön. Entä jos lesbo on humanisti eikä hänellä ole empatiakykyä, miten hän silloin tulee toimeen työssään? Joutuuko hän vaihtamaan alaa tai jopa jää työttömäksi kyvyttömyytensä takia. Toisaalta, jos koko älykkyys käytetään koulutukseen jäävät tunteet kokonaan käyttämättä, joten niitä luulisi olevan yllin kyllin?
Ja mitä oikeastaan on se sydämen viisaus? Minulle tulee siitä mieleen joku Jeesus. Jeesus oli mies, mutta viisas, älykäs ja empaattinen. Voiko lesbo olla viisas, älykäs ja empaattinen?
Vastaukset 115
Vanhimmat
tietäisi milloin pitää taukoa jos on nujakkaa ilmassa. Tämäkin ketju täyttyy kohta pepin ja sinun välisestä ja teidän kavereiden tai alter egojenne yllytyksistä. Mikään järki ei puolla sitä että henkilökohtaisia asioita puidaan yleisellä keskustelupalstalla.
tuonne toiseen ketjuun joka juuri poistettiin. En siis vastaa enää Peppitossun viesteihin, kuten jo tuolla toisessa ketjussa hänelle ilmoitin. En ole vastannut hänelle muissa ketjuissa, mutta syy miksi eilen vastasin löytyy ketjusta. Asia on nyt hoidettu.
Keskustelen kanssasi mielelläni tässä aloituksessa.
poistettavaksi koska näytti siltä että homma karkaa käsistä. Mitä aloitukseesi aiheesta tunne ja äly samassa paketissa, se on mahdollista jos on yhteys itseensä, osaa ymmärtää omia tunteitaan ja siten ymmärtää toistenkin ilot ja tuskat muutenkin kuin teoreettiselta pohjalta. Tunteiden yhdistäminen älyyn on minusta etenkin naisten vahva ominaisuus, silloin kun sitä ei käytetä väärin tai tyhmyyksiin niin kuin täälläkin on saatu huomata. Kun ihmisellä on selkeä näkemys asioista, itsestään ja siitä mitä tekee eikä tunne vie älyä eikä äly kontrolloi tunteita liiaksi vaan niiden välinen tasapaino on olemassa, sanoisin että paketti on hyvin koossa.
Ihmisellä on itsekontrolli, se ei ole vain miinusta ja tylsää kontrolloida tekemisiään ja sanomisiaan, ihmisen vapaus ilmaista itseään paranee kun siitä pyyhkäistään turha roska päältä pois eikä energia kulu älyttömyyksiin josta ei ole iloa kellekkään. Ajatteluaan voi kehittää, tunteitaan voi selkeyttää, älyään voi terävöittää. Kysymys siis kuuluu haluaako nähdä sen vaivan.
olen pitänyt kirjoituksistasi, mutta nyt meni maku sinuun, jos tosiaan olet pyytänyt viestiketjun poistamista ! raukkamainen teko, täällä kun on kärsitty pitkään poistelivasta mielivaltaisesta sheriffistä, jokoa kyllä salli kaiken herjan ja pilkan lesboja ja yleensä naisi kohtaan, mutta poisteli viestejä, jotka häntä itseään ei henk koht tasolla miellyttäneet .
nyt vähän siutsia sinullekin, mitä ihmettä se sulle kuuluu jos täällä jotkut vaikka riitelevät keskenään, kyllä tänne kaikkea mahtuu.
Harmi vaan että Ardu yrittää Potaatista uutta leikkikaveria!
Nyt onkin mielenkiintoista seurata onnistuuko siinä...Eihän tää palsta ole ollenkaan niin tylsä ku väitetään!
peesaamassa näitä muita, eikö sulla ole omia ajatuksia ollenkaan, kas kun ei täällä olla kuin koulumaailmassa missä pitää tiukasti valita puolensa kun kaksi kovista mittelee keskenään. Omat suosikkisi voit esittää noilla peukaloilla, ne on siinä just sinun kaltasiasi ihmisiä varten.
joo, meidän pikku moralisaattori katsoi asiakseen puuttua peliin kun eihän nää juopporetkut ymmärrä täällä omaa parastaan ja sitä miten kuuluisi käyttäytyä
Omapa oli mielipiteeni, peesasi se sitten tai ei!
Mä en harrasta noita peukkuja.Sähän taidat peukuttaa minkä kerkeet!
Istut "Ceaserin" vasemmalla puolella parvekkeella ja annat peukulla barbaarille luvan antaa kuolinisku heikomalleen maassa makaavalle!
Ei lisättävää, ei pois jätettävää. Enkä sano tätä siksi että haluaisin jotenkin liittoutua täällä kanssasi. Olet nyt vaan aika fiksu tälle palstalle.
voitaisiinko pysyä asiassa, kiitos!?
Eli viestiketjun otsikon teemassa ja jättää nämä henkilökohtaisuudet? Anteeksi vaan, mutta ihan mautonta tällainen henkilökohtaisuuksiin meneminen.
Ehdotan vakiokeskusteluketjua esim. nimeltä "tappelurinki" tms., jonne palstalaiset voivat mennä ottamaan henkilökohtaista mittaa toisistaan ja tappelun katselusta nauttivat voivat sitten siinä ketjussa taputtaa ja peesata haluamiaan tahoja - tai jotain koodia näihin henkilökohtaisuuksiin meneviin viesteihin, niin osaan olla avaamatta viestejä. En mä lue 7-päivää lehteäkään tai katso tosi-TV:n kilpailuohjelmiakaan, joissa puukotetaan toisia koko ajan selkään.
Sinänsä Ardean aloitus oli hyvä.
Tää on kuin olisi pakotettu seuramaan yhtäkkiä joltain toiselta kanavalta tulevaa joidenkin teinityttöjen mese-keskusteluryhmää... tai jotain näytöspainiottelua, siis mä haluan pitää tota kanavanvalitsinta ihan omassa kädessäni. Vai onks se liikaa vaadittu? tälle palstalle?
Sinänsä en halua vaientaa ketään, tapelkaa ihan niin paljon kuin tarvii, mutta voisitteko mennä omaan tappeluketjuunne matsaamaan..
siis en pidä yhtäkkiä putkahtavista matseista.. sori, mutta väkivalta - sanallinenkaan - ei viihdytä mua.
mä missasin sen ketjun?Mitä Pepi on nyt sulle tehnyt?tai sinä hänelle?Ennen olitte kuin paita ja peppu.
takia puhut kaikista asioista kuin ulkopuolinen?
Yleensä täällä kirjoitellaan minä näkökulmasta,
mutta sinun tekstisi ovat aina kovin analyyttisiä
ja ei mitenkään lämminhenkisiä.
"Ja mitä oikeastaan on se sydämen viisaus? Minulle tulee siitä mieleen joku Jeesus. Jeesus oli mies, mutta viisas, älykäs ja empaattinen.
Voiko lesbo olla viisas, älykäs ja empaattinen? "
Ehkä se sydämen viisaus on juuri sitä mikä sinulta puuttuu,
Ja toiseen kysymykseen; Voi olla tai sitten ei,
ei se empaattisuus ole seksuaalisuudesta kiinni,
joku voi olla viisas muttei älykäs,
toinen voi olla vähemmän älykäs mutta silti viisas.
Viisaus ei ole älystä kiinni, eihän? Koulutus ei tee kenestäkään viisasta, mutta toki näin saa hyvinkin syvälliset tiedot kapealta alalta. Siksi on aika kornia että koulutuksen takia joku saa erityisaseman yhteisössä jossa tarvitaan monipuolisia kykyjä ja osaamista.
Tuntuu oudolta että jotain akateemisuutta pidetään siis esteenä tunne-elämälle. Mutta tästä on täällä kirjoitettu ennenkin eli ongelma lienee siis olemassa? Luulen että ongelma on itsetunto. Koulutus voi taata yhteisössä aseman joka lujittaa itsetuntoa, kun taas ilman koulutusta asema on heikko ja itsetunnon on perustuttava johonkin muuhun kuin ammatilliseen arvostukseen.
Minulla on onni että ystäväni arvostavat minua muun kuin koulutuksen takia, mutta sen arvostuksen saamiseksi on pitänyt kulkea pitkä tie. Edelleenkin on niitä jotka arvostavat vain koulutusta, työhaastattelussa ensimmäisenä kysytään mikä koulutus sinulla on vaikka tehdävässä tarvittavat tiedot ja taidot ovat jotain aivan muuta kuin opiskelun avulla voi saavuttaa. Meillä on hyviä huonoja esimerkkejä huonosta johtamisesta kun johtajat valitaan koulutuksen perusteella, ei sen perusteella millaiset tunneälylliset tai empatiakyvyt heillä on. Ihmisten johtaminen on jotain aivan muuta kuin matemaattisia kaavoja tai kielioppia.
Se että kirjoitan nytkin kuin ulkopuolinen johtunee siitä että olen nimimerkki, en se mikä arkielämässä olen. Mutta niinhän täällä ovat kaikki? Emme tiedä toistemme ammatteja, hyvin vähän harrastuksista, perhe-elämästä tai ystävyyssuhteista. Ehkä minulta puuttuu sydämen viisaus? Tai sitten se ei näy täällä, se näkyy metsässä kun nosta pesästä pudonneen linnunpoikasen takaisin tai talvella syötän omenat jäniksille ja kauriille. Se on minun viisauttani ja sen perusteella moni pitää minua kylähulluna.
Korkea koulutus ei takaa minkäänlaista sivistystä. Röyhkeys ja kotikasvatuksen puute on yhtä tavallista niin koulutettujen kuin kouluttamattomien joukossa. Tänään on vallallaan minäminäajatus ja nopean edut. Tämä koskee niin homoseksuaaleja kuin heteroitakin. Kenelläkään ei näytä olevan aikaa tai edellytyksiä huomioimaan muita muuta kuin hyötymistarkoituksessa. Surullista!
että sattuu. Hyi hitto millaisessa maailmassa elämme. Keneenkään ei voi luottaa, eikä pikku hiljaa rakennettuja ihmissuhteita ole olemassakaan, tavataan pari kolme kertaa ja siinä ajassa jos ei ole sitten sitä hyötyä saatu, niin siirrytään seuraavaan ..
Allekirjoitan.
vaan oma kokemus ns. fiksuista naisista esim. erotilanteessa. Olen ollut todistamassa raukkamaisuuksia ja julmuuksia näiden älykkäiden naisten toimesta... ja uskomattomia tarinoita ovatkin.
Ei sellainen nainen ole fiksu joka erotilanteessa toimii raukkamaisesti ja julmasti. Älykäs hän ehkä voi olla mutta tunneköyhä.
vaan puhuisi itsestäsi
Sä olet todella tunneköyhä ihminen
ovat mielestäni eri tason asioita.
Ja niitä molempia on montaa laatua: tunteita rakkauden tunteista ja esim. ilosta aggressiivisuuteen ja turhautumiseen, samoin älykkyyttä rationaalisesta järkeilystä esimerkiksi käytännön toimintaan.
Minusta tunne toimii intuitiivisuuden logiikalla. Se on lähtökohtaisesti jotain, josta tulee vain intuitiivinen olo, ei välttämättä heti varmoja havaintoja ja sanallistettuja merkityksiä. Kehomme lukevat toistemme eleitä ja lähetämme koko ajan tunneviestejä toisillemme. Tätä kehon kieltä emme välttämättä tulkitse järjen ja rationaalisen ajattelun kautta, vaan kehon suorina reagointeina. Kehon tunneviestit ja sanallinen kommunikaatio voivat joskus olla ristiriidassa keskenään. Jos näin on, uskoisin kehon kieltä tai toimintaa enemmän kuin sanallisia vakuutteluja.
Sen sijaan esim. rationaalinen päättely - jota usein tarkoitetaan kun puhutaan älystä - toimii enemmänkin tietoisten havaintojen analyysin kautta. Otamme jonkun asian tietoisen pohdinnan kohteeksi ja sen jälkeen tulemme jononkin lopputulokseen.
Monestihan rakkaussuhteissa virhe tapahtuu juuri tässä kohtaa, että toinen tai kumpikin taho päätyy itsekseen pohtimaan ja reflektoimaan suhdettaan ja tekee sen pohjalta pelkästään - toista kuulematta ja toisen kanssa keskustelematta - ratkaisuja parisuhteissaan. Tuo koulutettujen naisten julmuus, johon tässä ketjussa viitataan, saattaa liittyä juuri tällaiseen toimintatapaan.
Minusta kyse on enemmänkin toimintatavoista ja taidosta, miten osaa yhdistää intuitiivista tunnekommunikaatiota, tulkita sitä ja rationaalista ajattelua myös keskustelukykyyn, mutta myös tunnevuorovaikutukseen. Jos et koskaan voi itkeä tai lohduttautua toisen sylissä, on aika vähän eväitä oikealle parisuhteelle.
Jos havainnoinnin saldo kahden ihmisen välisestä vuorovaikutuksesta on esim. keskustelukyvyttömyys, ei-avointa tunnekommuni kaatiota, ei empatiaa, ei vastavuoroisuutta, oletan, että aika moni toteaa parisuhteen mahdottomaksi, pelkästään järkeen perustuvan päättelyn perusteella. Mutta jotkut tulevat tähän päätökseen myöhemmin kuin toiset.
NO tässä oletuksena oli, että parisuhteen tarkoitus on tunnevuorovaikutus, mutta näinhän ei kaikkien kohdalla ole, vaan jotkut ovat yhdessä myös yksinäisyyden pelosta, mukavuuden halusta, taloudellisista syistä jne. - uups, pääsi unohtumaan. Mutta jatkan tämän pohdiskelua edelleenkin tuosta tunne-lähtökohdasta käsin.
Sen sijaan tunneälyä omaava ihminen voisi pystyä paremmin lukemaan niitä sanattomia viestejä, jotka paljastavat, mistä tunnekommunikaation puuttuminen voisi johtua, esim. varautuneisuudesta tms.
Näen siis tunteen ja älyn ihan eri toimintalogiikoilla toimivina ajattelun ratoina. Tunnevuorovaikutusta pidetään alimman tai pikemminkin syvimmän limbisen tason toimintona, kun taas rationaalista ajattelua pidetään myöhemmin kehittyvänä aivotoimintona. Tämä ei mielestäni tarkoita minkäänlaista hierarkkista eroa näiden välillä, vain ainoastaan sitä, että tunnetaso on monta astetta syvempi taso, jota on vaikeampi muuttaa. Kun taas rationaalista ajattelua on helpompi muuttaa syöttämällä aivoihin vain ristiriitaisia ja uudenlaisia havaintoja.
Tunnetasolla mua ärsyttää ihan hirveästi tunteiden ja älyn asettaminen vastakkain. Samoin yhtä ärsyttävää on kenenkään leimaaminen lähtökohtaisesti tunneköyhäksi, esim. sillä perusteella , että on hankkinut koulutusta. Tai tunneälyä omaavien leimaaminen tyhmiksi, tyhmyyttäkin on ihan yhtä monta lajia kuin älykkyyttäkin ja tunteita.
Kaikilla on omat tunnevammansa, joillakin suurempia, joillakin pienempiä. Kaikki, myöskin älykkäät ihmiset kaipaavat syliä johon käpertyä, eikä kukaan voi itse toimia vastavuoroisuutta kaipaavien tunteidensa kohteena. Minusta kaiken avain on kommunikaatio, jos ei sitä ole, kaikki "siirrot" voivat tuntua toisesta yhtäkkisiltä ja julmilta. Myös se, miten toisen "siirtoihin" reagoi, vaikuttaa ratkaisevasti siihen, mitä lopulta tapahtuu. Passiivinen ei voi sysätä kaikkea vastuuta aktiivisen niskaan ja vain jäädä ns. parisuhdekriisiin lillumaan tai syyttää kaikesta tapahtuneesta vain toista osapuolta. Parisuhteessa niitä osapuolia on yleensä vähintään kaksi, joskus enemmänkin, joskus kokonainen ystäväpiiri...
tarvitse, eikä kannata pilkkoa noin pieniksi palasiksi ja analyyseiksi, ylianalysoida. tärkeimmät asiat ovat kuitenkin hyvin yksinkertaisia. kaikesta saa tehtyä monimutkaista, ja toisilla on sellaiseen ilmeisen kova tarv. luoja minua varjelkoon niiltä ihmisiltä. maailma jo itsessään on nykyään liian monimutkainen.
nainen on pahempi kuin hirviö oli lesbo tai hetero.
Minusta korkealle kouluttautuneet ihmiset ovat usein unohtaneet kuunnella itseään. Yleensä he ovat ihmisiä, joilla on tavoite johon pyritään unohtaen että jossain vaiheessa tulee korkeintaan lämmintä kättä ja näytetään ovea, sillä kukaan ei ole korvaamaton.
Jos taas he muistavat olevansa pohjimmiltaan ihmisiä, niin heillä on kyky tuntea empatiaakin.
Eli se onko empaattinen, ei katso koulutusta, vaan sitä paljonko niistä aivosoluistaan viitsii käyttää.
Ja lopuksi voi vaan todeta, että nainen on naiselle susi.
Miten laaja kokemus sinulla on koulutusalasta, työttömyydestä tai ihmisistä yleensä? Pelottaako sinua hyvinkoulutetut ihmiset koska et tunne sellaisia? Työttömäksi voi joutua kuka tahansa, mutta koulutus ei ole koskaan pahasta - pitää mielen virkeänä ;-)
Liian moni unohtaa perusasiat. Korkea koulutus tai asema on ainoa tähtäin ja he laukkaavat eteenpäin kuin hevoset laput silmillä, unohtaen kaiken muun joka on elämässä tärkeää. Toisaalta on oikein että sellainen ihminen putoaa korkealta, mutta se on väärin, koska monen on pakko toimia niin. Vai onko? Yhteiskuntamme pakottaa ihmisen toimimaan vastoin luontoaan, eikö? Koti, kasvatus, ympäristö asettavat paineet tähän. Mutta tämä palkitsee ihmistä niin kauan kun häntä tarvitaan, sen jälkeen tulee ovi ja se lämmin käsi, joka ei edes puristu rehelliseen tervehdykseen. Kyse ei siis ole välttämättä siitä miten yksilö kuuntelee itseään, vaan siitä mitä hänet pakotetaan kuuntelemaan.
En kuitenkaan usko että empatian määrä perustuu siihen miten paljon aivosolujaan käyttää. Joku täällä mainitsi että empatiakyvyt voi oppia. Kotona, koulussa, elämässä yleensä voi oppia ymmärtämään elämän perusasiat ja senkin miten myötäelämisen taito on perusedellytys tasapainoseen läsnäoloon tässä maailmankaikkeudessa?
Nainen on naiselle susi, mutta syy siihen ei ole naisessa, se on kodissa, kasvatuksessa, ympäristössä, yhteiskunnassa ja siinä miten opit asennoitumaan elämään kokonaisuutena.
ratkaisee ja oikella asenteella pääsee pitkälle. Elämä on valintoja täynnä. Viisaana itseään pitävä ihminen voi olla perin veemäinen tajuamatta sitä itse. Kouluttamaton duunariperheen kuopus saattaa empaattisuudellaan päihittää tusinan näitä "viisaita" ihmisiä. Eli koulutus, viisaus, mitä se sitten onkaan tai joku hieno etuliite ei kerro/takaa ihmisestä vielä yhtään mitään.
Itse henk.kohtaisesti arvostan ihmisiä, jotka antavat tilaa muille. Kunnioittavat ja osoittavat oikeaa välittämistä lähimmäisistään. Siihen ei kummosta koulunpenkkiä tarvitse ja se on kuitenkin yksi ylläpitävimmistä voimista ihmissuhteissa. Ja ilman hyviä ihmissuhteita ei pärjää kukaan, ei edes se maailman viisain ihminen ;)
Mainitset tuossa ”kouluttamattoman duunariperheen kuopuksen”. Olen ollut huomaavinani että ne naiset, ja todennäköisesti myös miehet, jotka ovat yksilapsisesta perheestä, ovat usein luonteeltaan ja asenteiltaan muita kohtaan kaikkein epäinhimillisimpiä. Johtunee siitä että he lapsena ovat olleet kaiken keskipisteessä ja näin myös aikuisena kuvittelevat edelleen olevansa kaiken keskipiste. Koko maailma pyörii heidän ja heidän tarpeittensa ympärillä. Heiltä puuttuu usein kyky jakaa ja antaa, kyky keskinäiseen tasa-arvoon ja toisten empaattiseen huomioimiseen. Siis kaikki lähtee jo lapsuudesta, kodin ilmapiiristä ja kasvatuksesta? Koulutus vielä erottaa heidät muista ja antaa heille mahdollisuuden nostaa itsensä muiden yläpuolelle.
He vievät ja vaativat kaiken tilan itselleen. Lähimmäiset ovat heille vain pelinappuloita joilla rakennetaan maailma, kuin kulissi, ympärille. Ihmissuhteet perustuvat oman paremmuuden tai hataran identiteetin tukemiseen. Viisautta tai älyä käytetään vain itsensä korostamiseen ja koulutus tai asema vain tukee itsekeskeisyyttä.
Jos tällaisella ihmisellä on sitten joku heikko kohta, kuten ei koulutusta tai asemaa, hän voi luoda kuvitteellisen maailman joka perustuu jonkun muun menestykseen. Voi olla menestynyt tai hyvässä asemassa ollut isä, äiti tai muu sukulainen, josta tulee myös hänen itsensä menestyksen symbooli. Heterolle tällainen voi tietysti olla myös aviomies.
Tällainen ihminen kerää ympärilleen ihmisiä joilla on joku heikkous jotta hän voisi tuntea paremmuutta heitä kohtaan. Hän kaipaa jakamatonta huomiota, ihailua ja hyväksyntää. Ei kestä kritiikkiä, puolustautuu agressiivisesti ja pyrkii leimaamaan itseään paremmiksi tuntevansa ihmiset keinolla millä hyvänsä.
Onneksi kaikki eivät sentään ole tällaisia, mutta hämmästyttävän yleistä se on ja näitä sisarettomia on nykyisin entistä enemmin, joten voisi olettaa että tunneäly ja empatiakyky tässä maailmassa ovat katoava luonnonvara.
Hieno kommentti. Suomessa nyt vain on vallalla pelko koulutusta ja oppineisuutta vastaan - vanha kunnon "herrapelko", vaikka nykyään ne pisimmälle koulutetut eivät ole niitä varakkaimpia tai vaikutusvaltaisimpia. Lienevätköhän koskaan olleetkaan. En oikeasti tunne yhtäkään korkeakoulutettua, joka pitäisi itseään yhtään sen erikoisempana kuin täysin kouluttamattomatkaan. Ihmiset vain pelkäävät turhaan ja kuvittelevat.
että lapsuus vaikuttaa todella paljo millainen aikuinen tulee, mutta jotain vastuuta minusta tulisi myös laittaa sille että ihminen aikuistuu. Jokainen meistä käy läpi suhteita niin rakkaus kuin ystävyys ja meille kerrotaan millaisia olemme, niin hyvässä ja pahassa. Asioita voi muuttaa, itseään voi muuttaa. Ei voi vain kaikessa vedota että kun lapsuuteni näes oli tällainen.
Missä kohtaa ei enää voi laittaa lapsuuden ja kasvatuksen piikkiin sitä mitä on? Missä vaiheessa ihmisen tulisi aikuistua ja ottaa itse vastuu tekemisistään ja olemisestaan?
Valitettavan usea, korkeasti koulutettu nainen ,istuu kotona työttömänä.Itsetunto nollassa mutta ylemmyydentunto kohdallaan.
En heitäkään eritysemmin tunne, vaikka tunnen paljon korkeasti koulutettuja naisia. Normaaleja, työssäkäyviä, osa toki työttömiäkin aina silloin tällöin, ihmisinä monenlaisia. Ylemmyydentuntoisia ja huonon itsetunnon omaavia tunnen niin koulutettuja kuin kouluttamattomiakin. Olen pahoillani, mutta en vain näe yhteyttä. Ihmisiä on monenlaisia, ja jos on vittumainen tyyppi, niin on sitä sekä akateemisen tutkinnon kanssa että ilman.
on ehkä juuri tuo aikuinen ja aikuisuus. Monet eivät kasva koskaan aikuisiksi. Lapsuuden ja kasvatuksen piikkiin ei oikeastaan voi tai saa laittaa mitään, mutta se vaikuttaa. Tarvitaan aikuisen herääminen, kykyä arvioida itseään ja käytöstään jotta voi korjata sen mikä lapsuudessa meni rikki tai kasvatuksessa meni pieleen. Siksi niin monet käyvät terapiassa? Siksi niin monet vetävät nappia tai alkoholia?
Kun aikuisen vastuuta ei pystytä ottamaan, masennutaan, syntyy häiriökäyttäytymistä tai turvaudutaan pulloon. Ihmissuhteista tulee laastaria jolla paikataan ja piilotellaan haavoja. Paetaan todellisuutta kulissien taa, maailmaan jota ei ole. Tämä on nykypäivää, tunneälyn puute hoidetaan pillereillä ja pulloilla?
Ardea kirjoitti:
"Entä jos lesbo on vielä älykäs, onko niin ettei hän pysty tuntemaan lainkaan empatiaa eikä osoittamaan tunteitaan?"
Minusta olisi tärkeää kysyä itseltään, pystyykö itse empatiaan muita ihmisiä kohtaan vai onko sen suhteen valikoiva? Kohdistuuko oma empatia esim. vain niihin, joista voisi olla itselle hyötyä? Vaatiko empatian tunteminen vastavuoroisuutta, tunnetta meisyydestä?
Ja loppuuko empatian tunne joskus, jos toinen tuntuu sitä vain hyväksikäyttävän? Tai loppuuko empatia siihen, kuin toinen aiheuttaa pettymyksen? Loppuuko toisen ihmismäinen kohtelu esim. eroon, joka jätetään kokonaan selvittämättä, koska ollaan niin vihaisia, pettyneitä tai katkeria ja vain syytellään toista - kykenemättä yhtään katsomaan omaa osuutta asioiden kulusta.
Täällä puhuttiin aiemmin koulutettujen naisten julmuudesta: Ei julmuuteen tarvitse suostua, se on usein vain merkki loukatuista tunteista. Aina voi myös vaatia toista selittämään asioita, keskustelemaan ja huom! kertomaan omista tunteistaan - mielestäni parisuhteeseen ryhtyneellä on velvollisuus myös kommunikoida toiselle omia tunteitaan rehellisesti - ja aina voi ehdottaa "yritystä yhdessä vielä".
Empatiankykyä tarvitaan myös itseä kohtaan, kuten edellinen kirjoittaja ehdottaa, täytyy myös kuunnella itseään eikä suostua siihen, mitä toiset tai toinen osapuoli ehdottaa.. jokaisella on minusta velvollisuus tehdä omasta parisuhteestaan sellainen, joka toimii itselle, siis velvollisuus myös kommunikoida tarpeitaan...
mutten löydä tuosta itseäni ollenkaan. Hienosti yleistetty. Itse olen sisareton, koska äitini oli kuolla jo minun synnytykseeni. Isäni oli väkivaltainen alkoholisti ja äitini alistuva tahdoton hiiri, tällaisessa ilmapiirissä kasvaneena olen vain iloinen siitä, ettei ollut sisaria, en tiedä olisivatko he selviytyneet niin kuin minä. Olen itse itseni kasvattanut, ottanut mallia muilta, koska minun tekemisistäni ja menemisistäni ja hyvinvoinnistani ei vanhempani välittäneet. Isää ei kiinnostanut, äiti ei jaksanut. Minä kannoin jatkuvasti huolta vanhemmistani.
Olen todellakin raatanut sen eteen, että olen saanut itsestäni edes jonkinmoisen ihmisen, paljon on jäänyt haavoja sieluun ja sydämeen, mut tämä taustani on toisaalta tehnyt minut empaattiseksi toisten ihmisten kärsimyksille.
Minusta taas tuntuu, että minä itse olen se epäitsekkäin ja toiset huomioon ottavin porukassa, monet ns. hyvissä perheissä sisarustensa kanssa kasvaneet ovat hyvinkin itsekkäitä, ''mulle mulle nyt'', kun lapsena joutui kaiken jakamaan.
tuota empaattisuutta sen verran vielä että moni nainen antaa liikaa myös anteeksi, ymmärtää ja etsii sen syyn aina hakkaamisen ymmärtämiseen asti siitä että uskoo toiseen liikaa ja melkeimpä ajattelee että toivottavasti se rakas puoliso ei satuta nyrkkiään kun sen otsaani kajauttaa.
Naiset on maailman upeimpia luomuksia, siitä olen varma, en tiedä yhtäkään miestä joka kestäisi kaiken sen mitä nainen pahimmillaan tai melkein parhaimmillaankin saa kestää. Minun kunnioitus naisia kohtaan lähtee siitä tosiasiasta että ilman naisia ei olisi mitään hyvää.
Naisen pitäisi oppia tiettyä miesmäistä käytöstä ja röyhkeyttä esim tietyillä aloilla, itse koitan välttää sitä enkä tulla yhdeksi "äijäksi". Olen huomannut että se vaikuttaa selkeästi arvostukseeni työpaikalla, siksi olen ottanut uuden tavan lähestyä koko asiaa. Olla hieman kovempi/ottavampi, vähemmän analyyttinen tietyissä sosiaalisissa tilanteissa, mutta korostanut samalla myös huomioimista, ja sitä empaattisuutta ja ynnä muutama muu asia ja tämä on toiminut minulle. En tunne itseäni "vain" naiseksi työpaikallani enkä myöskään yhdeksi äijäksi. Koitan siis sanoa että tasapainottelu ja sen oman tavan ilmaista naiseuttaan menettämättä silti mahdollisuukia miesten maailmassa, on vaikeaa mutta kun etsii ja kokeilee niin uskon että se kultainen keskitie on mahdollista löytää. En haluaisi että naisista tulee äijiä koska jaksetaan ajatella vain kahteen äärilaitaan. Minusta on typerää puhua miesmäisistä naisista, koska se ruokkii vain mielikuvaa siitä että olisi olemassa vain mustaa ja valkoista eikä mitään siltä väliltä. Jos nainen ei ole lipstick-femme ei hän ole automaattisesti butch. Lesbojen ei itse tulisi käyttää niin vanhanaikaista ajattelutapaa.
Voiko nainen olla siis älykäs ja empaattinen, minusta yksi kirkkaimmista esimerkeistä naisjohtajuudesta ja siitä miten nainen on yhdistänyt naisen näköisen johtamisen kovaan bisnekseen on Kirsti Paakkanen. Siinä on nainen joka on ainakin minun esikuvanani monessa asiassa.
Nainen on naisellekin usein vain objekti. Hänen hyväntahtoisuuttaan käytetään hyväksi ja luotetaan siihen että hän antaa kaiken anteeksi. Tätä rajaa kokeillaan aina siihen asti kun nainen vihdoin oppii puolustautumaan. Puolustautuessaan nainen on kuin naarasleijona, hän suojelee reviiriään naisellisen tehokkain keinoin ja voi saadaa miesmäisen ja röyhkeän urosleijonankin perääntymään.
Naisessa korostuu niin empatia, hyvä tahto kuin viekas kissapeto. Lopulta nainen voi olla hyvin raaka, mutta en usko että tällainen puolustatuva leijonanaaras kuitenkaan koskaan vahingoittaisi syyttömiä sivullisia? Uroksen agressiot voivat kohdistua valikoimatta mihin tahansa, mutta naisen agressio on usein hyvin kohdistettu puolustusreaktio.
Jos nainen muuttuu äijämäiseksi röyhkeäksi otukseksi, hänestä tulee pelkkä räksyttävä rakki. Miehiltä kun puuttuu kissapedon viekkaus. Nainen ei siis olekaan naiselle susi, niin kuin täällä on kirjoitettu. Nainen on naiselle naarasleijona, siitä syystä lesbot repivät toisiltaan tukat päästä ja seuraavassa hetkessä kehräävät toisessa sylissä kuin kotikissat.
Kirsti Paakkanen on hyvä esimerkki suomalaisesta naisjohtajasta. Anita Roddick oli vieläkin parempi esimerkki, hän loi vastuuntuntoisen bisnesimperiumi joka perustui juuri naisen tunneälyllisiin kykyihin. Rauha hänen sielulleen.
"Naiset on maailman upeimpia luomuksia, siitä olen varma, en tiedä yhtäkään miestä joka kestäisi kaiken sen mitä nainen pahimmillaan tai melkein parhaimmillaankin saa kestää. Minun kunnioitus naisia kohtaan lähtee siitä tosiasiasta että ilman naisia ei olisi mitään hyvää."
En ole koskaan tavannut ns.empaattista naista, epäilen onko kukaan muukaan, monet sotkevat sen siihen opeteltuun käytösmalliin, kuinka pitää voivotella, ovat siis itsestään löytäneet sellainen "myötätunnon" tunteen, jossa heillä itsellään tuntuu jokin asia pahalta, mutta ovat kyvyttömiä oikeasti olemaan empaattisia toista kohtaan, ts.tunne vie heitä, eikä se ole toista kohtaan oikein.
Monethan ihmiset sanovat, varsinkin naiset toisista naisesta juuri sitä samaa, mitä juuri lehdestä luin, naisen sairastuttua vakavasti leukemiaan, katosivat kaikki ystävät ympäriltä, aivan kaikki, jopa pitkäaikaiset.
Ei siis pystytä enää kohtaamaan ihmistä, koska eivät omaakaan sellaisia kykyjä ja taipumuksia, joissa voitaisiin kohdata toinen ihminen muuttuneessa tilanteessa, jossa toinen ei enää olekaan itselle juuri sellainen kuin haluaisi.
Mitä empaattisuus oikeasti on? tuollaisessa tilanteessa empaattisuushan lähinnä ilmenisi siten, ettei sairastunutta ihmistä väkisin yritettäisi houkutella entisiin rientoihin, muiden mieliksi, koska sairaus on vienyt voimat. Ts.toinen ihminen olisi siinä tilanteessa kyvytön empaattisesti arvioimaan toisen tilannetta ja todellisuutta ja välittäisi vain omasta näkökulmastaan asioihin.
Siis tuskin tässä edes haetaan älykkyys vrs.empaattisuus korrelaatiota, jos useimmilta on jo kadottunut kyky ymmärtää toisen todellisuutta ja tilanteita. Voiko sellainen ihminen edes olla älykäs, ehkä tietysti jollakin kapealla business sektorilla, jossa tuloksen tekeminen ajaa kaiken muun edelle, mutta ei tuokaan vielä täysin kerro koko kuvaa koko elämästä, ellei sitten muukin elämä ole yhtä suorittamista ja muut ihmiset eivät ole missään merkityksessä itselle.
Vertaus Jeesukseen ontuu, koska Jeesus sinänsä ei ollut ns.naisellisen myötätuntoinen ja empaattinen, vaan häntä ajoi oikeudenmukaisuus ja se että tehkää toisille se, mitä toivoisitte itsellenne tehtävän. Hän ei siis pyrkinytkään ketään kohtaan olemaan tunnepitoinen ja jäämään tunnetasolle lässyttämään, vaan hänen toimiaan ajoi toiset periaatteet.
Mielestäni naisten ns.myötätuntoisuus ym. on täysin kulttuurin luoma valekuva, jotta ylläpidetään täysin typerillä lauseilla kuten ylläoleva "naiset ovat upeimpia luomuksia" jne. Minkä taakse piilottavat todellisen kylmyytensä. Tekevät monesti vain sen minkä oletetaan olevan oikein, ilman että siihen oikeasti sisältyy mitään sisäistämistä.
Ja kun miehet eivät ole pakotettuina tuossa kulttuuripiirteessä, jossa pakotetaan näyttämään "myötätunto" tietyllä tavalla, pidetään heitä kyvyttömämpinä empaattisuuteen, mikä on tietysti täyttä harhaa ja valetta. Heiltä on usein vain puuttuneet menetelmät.
Mutta kulttuurit tietysti muuttuvat ja se, että nyt ollaan jo monen taholta siinä pisteessä, että nuoremmat miehenalut eivät edes tiedosta olevansa miehiä, siis sukupuoleltaan, tämän havainnon tein tuossa kun vahingossa telkkarin avasin ja siinä joku laulaja selitti sitä, kuinka naisten ja miesten pitäisi molempien suorittaa asepalvelu ja hän voi sen sivuuttaa jne. (tuo on tietysti hyvä ajatus, että molemmat suorittaisivat vaikka kolmen kuukauden kriisienhallinta ym.tapaisen koulutuksen ja siitä voisi erikoistua vaikka ammattisotilaaksi).
Ongelma tuli lähinnä poikasen asenteesta, että ei hahmoteta sitä tosiasiaa, että miehet vielä ovat n.kymmenen tai satakertaa naisia fyysisesti vahvempia, mutta nämä nuoret miehenalut eivät sitä halua tiedostaa tai ymmärtää, niin se tälläisessa kulttuurissa johtaa sellaisiin tilanteisiin, esim. itseni kohdalla kun muuttoa tein niin 100kg ja kaksimetrinen jätkä puuskutti rappusissa laatikoiden kanssa ja pyysi että voisiko hän tuoda vain puoleen väliin ja siitä sitten minä jatkaisin?
Mielestäni nuo miehet jotka eivät tiedosta olevansa miehiä, niin lahjoittaisivat munansa transuille, niin sehän tasapainottaisi kivasti kaikkien yhteiseloa.
Tarkoitan kaikella tällä plörinällä, että mitä oikeasti on empatia ja miten sen kukin haluaisi sitten ilmentyvän, sehän oikeasti on vain tiettyyn tilanteeseen suhtautuminen, mutta ei kuitenkaan se lopullinen tekijä, jossa määritellään onko ihmisellä selkärangaa, oikeudenmukaisuutta, hyvyyteen pyrkimystä jne.
Ja monesti ne vanhanaikaiset miehiset miehet, yrittävät niillä pienillä eleillä omalla juromaisella tavalla sanoa jotain, mutta ne kyyneleet silmänurkassa tipahtaa vasta hautajaisissa tms. Mikään ei ole kovin yksinkertaista ja selkeää, se ulospäin käyttäytyminen ei nyt todellakaan kerro ihmisistä mitään.
Kleopatra?
Mitä ajattelette hänestä?Suurimmasta naishallitsijasta ikinä?
SINÄ olet minun facebook kaverini :) Lupaan päivittää sivuni tänään, tai huomenna, no ehkä torstaina.
"en tiedä yhtäkään miestä joka kestäisi kaiken sen mitä nainen pahimmillaan tai melkein parhaimmillaankin saa kestää"
Jatkan tästä aiheesta. Nythän on paljon raportoitu amerikkalaisista sotilaista, jotka romahtavat psyykkisesti tai tekevät itsemurhia ennennäkemättömällä volyymilla, johtuen sotien muuttuneista luonteista esim. Afganistanissa, jossa vastusta on jokapuolella siviilien vaatteissa jne. jolloin hermot eivät pääse koskaan lepäämään, koska ovat vaaratilanteessa jatkuvasti, eivätkä vain altistu silloin jos ja kun olisi vartavasten suunniteltu hyökkäys ja sitten saavutus tai vetäytyminen entisiin asemiin.
Ja sitten toisekseen on raportoitu nepalilaisten naisten suurista itsemurhaluvuista sen jälkeen kun ovat Libanonissa olleet "töissä", jossa ovat altistuneet väkivallalle ym.
Mielenkiintoista olisikin pohtia, miksi juuri nepanilaiset naiset tekevät itsemurhan tilanteissa, joissa miljoonat muut naiset ovat vain päättäneet sietää?
Luultavasti kyse on paljolti kulttuuri erosta. Nepalilaiset naiset tuskin ovat altistuneet sille oletukselle, että sehän on vain ns.naisen osa, saada väkivaltaa osakseen ja koko yhteisö, maapallon laajuudessa on hyväksynyt ja sisäistänyt tämän ajatuksen että esim. naiskauppa on ihan ok, kunhan se ei ole kovin näkyvää. Nepalilaiset naiset eivät varmaan ole kuulleet tuosta aivopesusta vielä tarpeeksi, jolloin se vääryydenkokemus tuntuu heistä rajulta toisen ihmisyyden tuhoamiselta, joka ei ole heidän kulttuuripiirteessä oletuksena, vaikka naimakauppoja tekevätkin.
Miksei sitten amerikkalaiset sotilaat kestä? Kukapa kestäisi rajua eroa sotatantereesta ns.normaaliin elämään, jossa millään mitä teit tai saavutit esim. afganistanissa olisi mitään merkitystä. Kello käy ja kaikki pakotetaan elämään kuin urheilutähdet, jossa merkitys aletaan mittaamaan vain sen hetkisen tuloskunnon mukaan. Eivät saa palautusaikaa, jolloin ylikierroksen vain lisääntyvät ,mikä johtaa agressiivisuuteen ja ehkä lopulta itsemurhaan.
Puhutaan höpöjä naisten kestävyydestä, mikä on erittäin kaksipiippuinen juttu, se sisältää paljon oletuksia siitä, että mässäillään vaan sillä mitä saa/joutuu kokemaan ja kestämään, ilman ymmärrystä siitä, että miksi niin? Miksi yhteisö pitää hyväksyttynä naisten joutumista väkivallan kohteeksi ja sen vääryyden muka ratkaisisi se, miten asiat kestää? ei siis pystytä näkemään mitään väärää enää teoissa, kun aletaan vain puhumaan myötätunnoista ja empaattisuuksista jne.
Osaksi se, ettei sotilaat enää kestä, johtuu tietysti monista tekijöista, mutta ehkä myös sen takia, että kulttuurithan ovat totaalisesti muuttuneet sen suhteen, mikä on miehen rooli yhteiskunnassa jne. Tietysti pitää pyrkiä siihen, että sekä miehet että naiset saavat kokonaisvaltaisesti tuntea olevansa ihmisiä, joilla on omat persoonansa ja tunnetiloihinsa oikeutuksensa, mikään tarkoitus ei ole se, että ulkoapäin pitäisi näyttää tai esittää olevansa tietynlainen. Ja kun sitä odotusta ei enää ole, miten poikien/miesten vain pitää kestää kaikki, kun oikeasti yhteisöt eivät edes sellaista odota, paitsi armeija, on ristiriita huomattava. Ehkä naisten pitäisi valloittaa armeijat koska heiltähän yhteisöt odottavat kaiken kestämistä, sinne vaan afganistaniin miettimään kuka siviili on seuraava tappoyrityksen tekijä.
Tuskin tuo kuitenkaan ihmiskunnalle mitään hyvää toisi. Mutta kun sitä pohtii, että monillehan se nyt olisi yksi ja sama, olisiko afganistanissa sotilaina naiset vaiko miehet, niin huomaa siitä, miten kulttuurit ovat muuttuneet sen suhteen mitä naisilta ja miehiltä odotetaan. Tasa-arvo ja tasavertaisuus ei kyllä tarkoita sitä, että yksilölliset erot poistuisivat eikä niitä tarvitsisi enää tiedostaa.
Surkeinta onkin sellaista ihmiset, jotka uuden kulttuuripiirteen aallonharjalla, eivät pysty tiedostamaan ettei se tasavertaisuuden tunteminen tai hakeminen poista sitä toisten omalaatuisuuksien kunnioittamista, vaikka ne kuinka eroasivat toisesta ikäluokan, koulutuksen tai kulttuuritaustan takia (jos esim. maalta/kaupungista kotoisin, jolloin voi olla aivan eri lähtökohdat asioiden tarkastelussa).
Ilmeisesti jokin tuollainen tekijä on saanut ketjun aloittajan asiaa pohtimaan, sillä miksi niin näinä lutuisina ja pehmytkulttuurin aallonharjalla puhutaan kovista ja itsekeskeisistä ihmisistä, jopa väkivalta rehoittaa entistä valtoimellaan? Aika paha ristiriita todellakin. Johtunee siitä, että monet ihmiset todellakin vain olettavat että kun oma "maailma" on valmis ja selkeä, se on siinä, eikä mitään perspektiiviä oikeasti ole mihinkään suuntaan. Jolloin mitään hyvyttää ei ole enää olemassakaan ja luottamus ihmisiin rakentuu narsistien mielenlaatujen mukaisesti, olet olemassa, jos olet jollekin hyödyksi tavalla tai toisella, mitään aitoa kohtaamista ei ole eikä tule.
Enpäs olekkaan:P
erimieltä, siitä että naiset on vain palopuheiden luomia valheellisia kuvastuksia. Empaattisuus ja myötätunto, itse en lähtisi edes niitä kahta kauheasti eroittelemaan toisistaan.
Se miksi ne ystävät kaikkosivat kun se nainen sairastui johtui varmaan pelosta, siitä että osui liian lähelle eikä osattu suhtautua asiaan millään tavalla, se on kauheaa ja väärin mutta en usko että tämä on mikään sääntö vaan poikkeus.
Minusta on hyvä että syntyy ns kolmas sukupuoli, se jonka käyttäytymismallit eivät ole joko/tai vaan hän voi ilmaista itseään ja piirteitään itsestään tavalla joka rikkoo sukupuoliset rajat. En ymmärrä miksi kenekään pitäisi sukupuolielimiään lahjoitella pitääkseen tarkan mies-nainen roolijaot yllä. Se "poikanen" tv:sä oli oikealla tiellä, lisää hänenlaisiaan ja ehkäpä kenekään ei tarvisi jokus miettiä miten opetella sotimaan.
Jeesus vertaukseen en myöskään lähtisi, en usko koko asiaan joten se menee minulta aivan ohi koko aihe.
Minä uskon että nainen kykenee julmiinkin tekoihin jos tarve vaatii ja jos olosuhteet hänet siihen ajaa, mutta minä en näe että nainen on luotu tuhoamaan. Minä näen sen miehissä, en mitenkään miehiä vihaa, mutta heidän käsitys itsestään maailmassa jo nuorena on kovin väkivaltainen ja tuhoava. Nainen ei ajattele samallalailla kuin mies, oikeastaan mistään. Ehkä joskus tulevaisuudessa kun ja jos näitä sinun mainitsemia poikasia tulee lisää koko maailma pehmenee ja arvot muuttuu paljon nopeammin kuin siten että naiset niitä koittavat yötä päivää muuttaa.
Naiset on puheiden ja palopuheden hyvä kohde aina, täydellisiä meistä ei ole kukaan mutta hyviä tarkoituksia ja aikeita ja hyvää tahtoa.
Mitä tulee miesten keinottomuuteen näyttää edes sitä opeteltua myötätuntoa, siihenkin saattaa ne poikaset olla ratkaisu, kun mieskin saa olla muuta kuin se kallio ja talon kivijalka johon nainen haluaa pesänsä rakentaa. Paljon pitää muuttua että asiat ja ihmiset muuttuvat paremmiksi, mutta se ei ainakaan synny siten että pidetään sukupuolisia rajoja hyvinä asioina.
Eikä se välillä tee pahaa sanoa naisista hyvää, ihan vain siitäkin syystä että ilman heitä minä ainakin olisin rakkaudeton. On se pienen palopuheen paikka aina.
eivät ala arvostamaan naisia, ja pitämään huolta naisen asemasta ollaan tilanteessa josta kirjoitit ja jossa maailma makaa. On täysin uskomatonta miten 2000-luvulla naisia vielä käytetään ja myydään. Sotiin lähetetään miehiä jos kyseessä on öljy tai ylipäätään miehinen valta. Kuka sotisi naisen puolesta, naisen aseman ja hyvinvoinnin puolesta? Naistenko pitäisi tarttua aseisiin niin kuin miehet ja hakea ratkaisua sillä kaavalla? Edelleen olen sitä mieltä että nainen ei ole luotu tuhoamaan käskystä niin kuin miehet ovat. Naisella on sisäänrakennettu halu suojella elämää. Se mihin yhteiskunta ja uskonto ja miehet naisia alistavat ei voidakkaan hyväksyä.
Minä sanon sitä että nainen joutuu kestämään asioita joita mies ei kestäisi, sanon edelleen että jos miehen asema olisi sama mikä naisen, mutta miehen valta sama mikä hänellä nyt on, maailma olisi sopuisia ja rauhallinen paikka.
"Ehkä joskus tulevaisuudessa kun ja jos näitä sinun mainitsemia poikasia tulee lisää koko maailma pehmenee ja arvot muuttuu paljon nopeammin kuin siten että naiset niitä koittavat yötä päivää muuttaa."
Ei vaan he ovat tuota vain itselleen ei muille, ymmärrätkö eron? Heille sopii se, että kulttuuri muuttuu ja heidän ei tarvitse noudattaa vanhoja oletuksia siitä, mikä on miehen tehtävä yhteiskunnassa, mutta eivät he anna toiselle sukupuolelle mitään uutta, tajuatko? He ottavat rusinat pullasta, tuomatta mitään tilalle. Kulttuuri muuttuu heille eduksi, mutta samalla naiset jäävät yhä edelleen taistelemaan eduistaan ja oikeuksistaan aivan yksin.
Monesti vielä tuon tyyppiset ihmiset toistavat toisaalla hyvinkin sovinistista maailmankuvaa siitä, mitä naisiltaan odottavat ja vielä enemmän mihin ovat itse kykeneväisiä.
Ei kukaan tee mitään sellaisella taidolla kuin opeteltu myötätunnon näyttäminen, miksi ihmeessä tekisi? Sehän on vain valhekuvan ylläpitämistä, mitä siitä kukaan hyötyy?
Jos halutaan ihmisyyden ja ihmismäisen ihanteiden jakaantuvan tasaisemmin molempien sukupuolten keskuuteen siten, että voitaisiin puhua ns.kolmannesta sukupuolesta, johon ei ole liitetty tiukkoja yhteisön asettamia rooliodotuksia, niin eihän se nyt todellakaan ole vain sitä, että kaikki olisi jatkossa lällyn lällyn vaan teillekin tasolla.
Pitää tietää mitä haluaa, jotta voi sinnepäin suuntautua, nyt vain heitellään kuvitelmia siitä, miten pitäisi olla myötätunnon tai empaattisuuden piirteitä omaava, puhutaan siis vain yläpään tunneälyyn liitettävistä tekijöistä, ja täysin halutaan unohtaa se, että jos jotain hyvää halutaan ne tuntemukset lähtevät sydämestä eikä sen puuttumiselle auta teoreettiset psykologiset pohdinnat.
ymmärrä. Miten jos tulee kolmas sukupuoli, joka ei käyttäydy miesmallien eikä naismallien mukaan, vaan luo omansa niin miten se on pois ja keltä? Pitääkö heistä siis olla jotain hyötyä niille jotka ovat vanhan mies ja naisroolijaon kannalla että he olisivat hyvä lisä? Mille toiselle sukupuolelle heidän tulee antaa jotain jos he eivät hamua valtaa ja voimaa samoin kuin esim miehet nykyään? Jos tämä kolmas sukupuolineutraali väestö ei lähde mukaan niihin roolijakoihin missä me elämme niin miten se voisi olla huono ja köyhdyttävä asia? Miten se olisi rohmuamista, eikö me nyt juuri eletä niitä rohmuamiskausia kun astutaan heikomman yli saadakseen itse jotain.
En tiedä miksi en näe asiaa samoin kuin sinä. Jos ei siis omaa vahvaa roolijakautumaa vie rusinat pullasta? Ja naiset taas kärsivät.
Minä en oikein näe asiaa niin kuin sinä, minä en usko että esim mies joka ei pelkää erilainen kuin miesroolin mukainen on sovinisti naisia kohtaan.
Eikö sovinisti/rasisti jne ole mies joka pelkää asioita mitä ei ymmärrä ja ole hänen kaltaisiaan, pelosta syntyy viha ja väkivaltakin.
Miten jos syntyy sukupolvi jolla ei ole vahvoja sukupuoliroolijakoa ja odotuksia pelkäisi vastakkaista sukupuolta niin miten ihmeessä se ei olisi parannus nykyiseen? Eihän nyt kukaan usko että maailmasta paratiisi tulee mutta askel oikeampaan suuntaan on se että ei vahvoilla rajoilla jaeta meitä erilaisiksi jo syntymästä saakka.
Älä vääristä, sanoinhan saman, että ns.kolmas ulottovuus on tarpeen, sinä et vain ymmärrä ettei siihen ole mitään mahdollisuuksia nykyisten n. alle kolmikymppisten kanssa, sillä he oikeasti ovat täysin aivopestyinä molemmat sukupuolet sen suhteen mitä on nainen ja mitä mies ja mitä rooleja he heille sallivat. He vain ovat kyseenalaistaneet ulkoiset yhteiskunnan heille asettamat roolit, mutta vanhat syvemmät stereotypiat eivät ole muuttuneet tippaakaan.
Totuus siis nykymenosta on se, että kova luominen siitä, miten naiset ovat tietynkaltaisia ja aina sopivat siihen naisten luomaan kuvaan naisista ja lesbofeministit sitten haluavat että kaikista miehistäkin tulisi sellaisia valhekuvan omaavia muka myötätuntoisia jne. Vaikka totuus naisista on hyvin kaukana ihanteista.
Pidät väkivaltana vain sitä, että soditaan ja tapetaan raasti ihmisiä, niinkuin moni lesbofeministi, silloin ei tarvitse ns. omien käytöstä ruotia, kun voi aina todeta vain toisella olevan väkivalta taipumuksia, mutta eihän niin ole, nehän ovat vain oikeasti yhteiskunnan tasolta asetettuneita mallinnuksia.
Pahasti näyttää siltä, että kun tämä nykytilanne saa miehet tietysti aivan oikein toteamaan että eivät halua täyttää yhteiskunnan heille asettamia rooliodotuksia ja haluavat jotain omanlaisempaa. Mutta se ei oikeasti ole mitään omanlaisempaa, heistä on vain tullut ns.tyttöjä, ja nämä poikamiehet, jotka jopa kolmeakymmentä lähentyvät haluavat olla tyttöjen kanssa hykerrellen ja hihitellen, kunnes on taas aika panna tankoa pyllyyn jne. Siis toisaalta ovat täysin lapsenomaisia, mutta hetkessä kuvittelevat olevansa koviakin miehiä puheineen jne.
He siis nykyhetkellä täyttävät vain lesbofeministien määritelmän "oikeanlaisesta" miehestä, miehistä, joista ei uhku mitään fyysisen väkivallan pelkoa, heistä tulee siis ns. munattomia miehiä, kastroituja, joiden seksuaalisuus on kuitenkin hyvinkin alkukantaista ja estotonta nykykulttuuria mukaillen. He pahimmassa tapauksessa ovat kanamaistuneet täydellisesti ja viettävät aikaan kanalaumassa honottaen ja juoruten toisista ihmisistä.
Ei kuule, ei tuollainen ole mikään kehityssuunta minnekään.
Se, mitä kolmannella ulottovuudella oikeasti tarkoitetaan, ei ole mitään mitä nyky-yhteiskunnassamme olisi miltään osin pinnalla. Ei pidä mennä siihen helppoon, että kun miehet toteaa, että eivät halua olla mukana väkivaltakoneistoa ylläpitämässä millään tavalla, niin ei se kuule tarkoita sitä, että he oikeasti ovat kaikenlaista väkivaltaan vastaan, ei toki, heistä osa vain muuttuu kanoiksi tyttönaisten mukana, jotka eivät koskaan aikuistu ja alkavat tekemään väkivaltaa tyttönaisten tavoin epäsuorasti. Ei se maailmaa sen paremmaksi muuta, jos väkivallan toimitapa vain muuttuu.
Kolmas ulottovuus on jotain aivan muuta, eikä sitä sillä saavuteta, että ihmiset menevät niin aivottomiksi, että odottavat aina miten pitää toimia toisten pyynnöistä, kun itsellä ei ole kykyä enää mihinkään muuhun, kuin ohjeistuksien odottamisiin, milloin kenenkin taholta. nfiif nfiif..
tuota että jos mies ei ole tosimies se on tyttö ja se on siis paha asia. En minä näe sinun ajattelussa mitään mikä olisi samankaltaisia minun ajatuksien kanssa.
Ei mikään asia voi hyppää suoraan johonkin, kaikki asiat on mentävä vaiheittain. Minä otan mielummin sukupolven joka ei kanna paskanjäykkää hetero/muut asetelmaa tai mies/nainen asetelmaa. Eikä se minun silmissäni tee kestään miehestä kanaa eikä kestään naisesta äijää jos ei vastaa oman sukupuolensa roolimallia.
Jos mies ei pysty uhkumaan fyysisen väkivallan pelotetta hänestä tulee munaton. Mitä luolamiesajattelua tuo on?
Ei se feminismi ole mikään uhka maapallolle eikä kenekään palleille. Vain miehet jotka eivät osaa tuntea muuta kuin yksiviivaista ajattelua miehisyydestään ja sen toteuttamisesta ajattelee noin niin kuin sinä.
Sinusta maailma suistuisi kaaokseen jos miehet alkaisivat kuiskutella ja juoruta tosista ihmisistä, niin onhan se nyt paljon parempi että he raiskaavat ja tappavat ja kiehuvat uskontoa ja siihen jalkoihin poljetaan naiset ja lapset. Hyvä ettei he juoruile, se olisikin maailmanloppu tasan siinä.
Ei sä olet ihan pihalla, toistat vain tuota lesbofeministi mantraa kuinka kaikki on sitten niin ihanaa, kun miehistäkin tulee yhtä tekopyhiä kuin heistä itsestään. Ja hoet vain tuota jyrkkää vastakkainajattelua, jos ei ole sitä niin sitten on jyrkästi jotain toista?
Ei kyse ole mistään "tosimiehen" metsästämisestä tai siitä etteikö mies saisi olla, mikä on tietysti suotavaa, väkivallaton tai siihen pyrkivä.
Näet itse asiat täysin mustavalkoisena, etkä ymmärrä ettei se, että on tultu siihen pisteeseen, että monet miehet ovat luopuneet siitä aikaisemmasta yhteiskunnasta vallitsevana olleesta miesodotus roolista, että se oikeasti olisi johtanut sitten mihinkään sellaiseen lopputulokseen kuin on mantra unelmissa haluttu. Ei kanamainen juoruilun lisääminen valikoimiin poista raiskaamisia ja tappamisia samojenkin miesten taholta, ei todellakaan, he vaan jatkossa ovat entistä paremmin syyllistää naiset niistä asioista.
Kun ajattelee sitä todellisuutta, miten nuo eräät "tosimiehen" roolista luopuneet luovat nykyään, kuten esim. Timo Hännikäinen, Henry Laasanen ym. He siis suorastaan halveksivat naisia siitä, että eivät toimi rooliensa mukaisesti ja palvele miehiä, tehtävään johon heidät on luotu? Pitävät yllä siis stereotypioita yhteen suuntaa ja itse haluavat jotain muuta.
He siis todellakin haluavat itselleen toisenlaisen kulttuurin, jossa heitä arvostetaan (sitähän jo tapahtuu, pidetäänhän heitä "älykkäinä" toisenlaisen miehisyyden edustajina ja sitämyötä saavat paljon julkisuutta), mutta samalla mikään ei estä heitä jatkamasta hyvinkin sovinistisia puheitaan siitä, miten naisilta pitäisi kieltää omaehtoinen toiminta jne.
Tämä on se ristiriita, mikä on syntynyt. Miehet haluavat sen, mikä on oletettu naisten kulttuurillinen asema, vaikka sekin on pelkkää harhaa, sillä naiset kokevat yhteiskunnissa yhtä paljon väkivaltaa kuin miehetkin. Tietysti monet naiset sanovat, että haluavat sen aseman mikä miehillä on yhteiskunnassa ja rupeavat muuttumaan kovemmiksi, sen saavuttaakseen. Mutta tuollainen haikailu toistensa "asemien" perään ei tuota mitään hyvää. Eikä pelkästään se, että osaa romuttaa sellaisia rooliodotuksia, jotka aina muuttuvat ajan kuluessa, ei se tuota oikeasti sitä, että ihmisistä itsestään tulisi parempia ihmisiä ja ottaisivat muutkin huomioon toisella tavalla, kun lähtökohtana on vain itselle saatu hyöty.
Kun katselee vanhempia sukupolvia, huomaa sen, miten luontevaa heidän yhteiselonsa ja kohtelunsa toisia kohtaan on verrattuna nuorempiin sukupolviin. He eivät vierasta toista sukupuolta, niinkuin nuoremmat sukupolvet tekevät ja vielä erittäin halventavalla tavalla luokittelevat esim. naisia seksiaktiviteetin mukaan hyvin vanhan aikaisesti huorittelemalla avoimesti ym. ovat siis ihan hukassa. Kun vanhempi sukupolve on saatu ns.ymmärtäväiseksi nykymenosta, niin nyky sukupolvet haukkuvat toisiaan sitäkin kiivammin? Mitään logiikkaanhan tässä nykymenossa ei ole.
Miksi sitten niin, että kuten sitäkin, et halua uskoa, että tämä että nyky sukupolvet eivät tiedosta miehisyyttään tai naiseuttaan, niin he kokevat toisen sukupuolen liian erilaiseksi kuin omansa ja se aiheuttaa turhaa kitkaa ja väkivallan ilmapiiriä monella tapaa ja sovinistista käytöstä naisia kohtaan, molempien sukupuolten taholta. Koska tuntuu siltä, että irvokkuus on saavuttanut todellakin ihmiset ja pyritään vain halventamaan sekä omaa että toisten naiseutta/mieheyttä sillä tapaa kun se ihmisessä itsessään ilmentyy. Ei siis ole mitään oikeaa tapaa, eikä se irvokkuus valitettavasti vähene sillä, että joku luopuu rooli odotuksista, jos kuitenkin jatkaa toiseuden halventamista tavalla tai toisella kun ymmärrys ei riitä kuin siihen, että lopulta haluavat pakkopaitaan kaikki muut noudattamaan samaa mallinnusta, muuten muut ovat liian "erilaisia". Kolmaskin ulottovuus, jollei se salli variaatioita, on samanlainen pakkopaita kuin muutkin, jossa pyritään vain kaikki ulkoisesti noudattamaan käytösmallinnuksia.
Pidetään siis naisia/miehiä erilaisina, kun ei osata/ymmärretä olevansa jonkun sukupuolen edustajia, omine erityislaatuineen ja yksilöllisine eroineen.
Puuttuu siis se tärkein, toisen ihmisyyden kunnioittaminen, mistä kaikki lähtee ja voi johtaa parempaa yhteiseloon. Se, liittyykö siihen se, että samalla myös kaikki käytösmallinnukset ja odotukset siitä, miten mies/nainen käyttätyy romuttuu on aivan eri asia ja yks hailee, koska joka kulttuuri kokee aina käytösmallinnusten muutoksia pitkällä tähtäimellä.
Mutta ei se Jeesus vertailu turha ollut, kun puhutaan luontevasta suhtautumisesta sekä omaan että toiseen sukupuoleen, niin tietysti silloin pitäisi jotain oleellista tajuta.
"Voiko lesbo olla viisas, älykäs ja empaattinen?"
jopa lesbo voi olla kaikkea tuota, mutta viisautta on myös olla korostamatta sitä ja empaattinen ihminen on aina älykäs. Hän ymmärtää empatian arvon. Pelkästään älykäs mutta empatiakyvytön, ei ole kaunis ihminen.
"Voiko lesbo olla viisas, älykäs ja empaattinen? "
Olen elänyt naisen kanssa jossa nämä kaikki piirteet oli olemassa. Sen lisäksi sairaalloisen omistamisenhaluinen, takertuva ja muita ihmisiä / kaveripiiriä suojamuuriksi itselleen keräävä, addiktoitunut, hyvinkoulutettu surkuttelija.
Oli mullakin....
"Sairaalloisen omistamishaluinen, takertuva ja ihmisiä/kaveripiiriä suojamuuriksi keräävä..."
Mutta nämä piirteet katosivat suhteen jatkuessa kestävänä ja vakaana!
Harmi että tilalle tuli itserakas ja itsekeskeinen nainen.En jaksanut jatkaa suhdetta ja katsoa katoaisivatko nämä huonot piirteet suhteen jatkuessa.
"Mutta nämä piirteet katosivat suhteen jatkuessa kestävänä ja vakaana!
Harmi että tilalle tuli itserakas ja itsekeskeinen nainen.En jaksanut jatkaa suhdetta ja katsoa katoaisivatko nämä huonot piirteet suhteen jatkuessa. "
Miksi sitten vaihdoit kestävän ja vakaan suhteen itsekeskeiseen naiseen?Mihin ne piirteet katoaisivat?
vaan itsekeskeisyys tuli edell.mainittujen piirteiden tilalle samalle naiselle!
Oletin että omistuhalu, takertuvuus katosivat sen myötä kun hän huomasi että olen luotettava ja rakkauteni on aitoa ja kestävää.Miksi hänestä tuli itsekeskeinen ja itserakas?Ehkä hän alkoi ajatella minua itsestäänselvyyytenä...?
voi kuvailla että kaikki me ihmiset olemme erinlaisia ja toimimme eritavalla ei pidä koskaan mennä yleistämään kaikkia ihmisiä samaan kaavaan
ja se että jos on liian hyvä uskoinen suhteessa ja ahdistaa toisen ihmisen pois
pitää opii myös näkemään omat virheet suhteessa eikä vain pönkittää omaa huonoo oloo
jos tyytyy olemaan toiselle itsestään selvyys
toi on totta nainen voi olla naiselle susi mutta kaikki suhtee lähtee jokaisen meidä omasta tahdosta
ketään ei voi pakkottaa olemaan toisen kanssa
ja jos antaa liian helposti kaikken toinen ei vältämättä osaa arvostaa sitä periaatetta
ystäväni on tutkinut ja käynyt kaikki Suomen akateemiset "vapaat"lesbot viime vuoden aikana lävitse.
Jokaisella on jonkin sortin tunnevamma tai vähintään yksi luuranko kaapissa. Parantolan asukkaita ja pillereitä popsivia.Yhtään tervettä ja älykästä naista ei ollut markkinoilla.Kertoo varmaan tarjonnan tason.
Sitten on haihattelijat jotka uskoo nurkan takaa tulevaan rakkauteen ja rustaavat maalauksia tai laulun sanoja, kirjoja tms aikansa täyttääkseen.Empatia loppuu siihen kun huomaa että ei se rakkaus ole kivaa yksipuolisesti eikä näitä älypäitä jaksa jatkuvasti pönkittää tai ihailla.
oli loppu noi jonotusnumerot, kun hän oli tässä hoodeilla. Ja mun tunne-elämän stalkkausmahdollisuudet on aikalailla zero!
Siis mikä ihmeen illuusio vaivaa lesboja, että olisi olemassa joku kategoria ihmisiä, joita ei olisi lapsuus ja aiempien ihmissuhteiden tunnekokemukset muovanneet - jos nyt halutaan tukeutua tuohon psykoanalyyttiseen selitykseen? Toki sarjamonogaaminen lesboelämä saattaa tarkoittaa useampia eroja kuin perinteisen heteroelämänkaaren valinneilla ja sitä kautta tunnevarautuneisuutta...
Kaikilla on tunne-elämää ja siihen liittyviä reaktiotapoja ja menneisyys. Olisi aika tylsää, jos ei olisi.
Olen ollut töissä parantolassa ja arvostan ihan yhtä paljon urheilu-maratoonari- tai työnarkomaaniystäviäni kuin niitä, jotka hakevat tasapainoa kemiasta.
Olen terve, älykäs, temperamenttinen ja pelottavan kokenut - mutta en ole "markkinoilla" eikä ystäväsi ole todellakaan käynyt läpi minua tai tuttavapiiriäni. Ylipäänsä ajatus, että jos et seurustele, olisit osa jotain lihatiskitarjontaa, on hieman puistattava.
Siis jotain valikointia pitää suorittaa alusta lähtien. Ja erittäin harva kaltaiseni lukee tällaista roska-palstaa.
Minusta ongelma on akateemisen koulutuksen yliarvostus ja sitten kun tätä itse ylläpidettyä arvohierarkiata ei onnistuta muuttamaan, ryhdytään tällä tavalla lyttäämään ns. "akateemisia" lesboja ja esittämään stereotypioita - vähän niinkuin maahanmuuttajia yritetään niputtaa yhteenä ominaisuuksien kimppuun. Puistattavaa.
Itse etsiskelen ihan jotain muuta kuin välttämättä akateemista... joten ystäväsi voi jatkossakin kiertää kaukaa mun kulmat.. ; )
Niin varmaan kiertääkin ;)
taidatte olla molemmat juuri noita "tutkijoita" joilla on omat luurangot kaapissa ja pilleripurkkeja joka lähtöön. Miks ette vaan ole keskenänne ja jätä muita rauhaan. Ettekö kelpaa edes toisillenne?
Ystäväsi vaikuttaa varsin pitkäjänteiseltä itsekin, kun on yhden vuoden kuluttanut kaikkien Suomen akateemisten lesbojen läpikäymiseen. Tuollaisen "läpikäyjät" eivät yleensä ole itsekään aivan kaikista tervehenkisimpiä yksilöitä.
Osuiko omaan nilkkaan? Jos vapaat "markkinoilla" olevat naiset saisi toisiinsa tutustua? Oletko sinäkin yksi heistä joka makaa kotonaan, tuijottaa apaattisena tietokoneen ruutua ja odottaa että joku tulee hakemaan?
Aktiivinen on hyvä olle mutta kannattaa hoitaa päänsä ensiksi kuntoon ennekuin alkaa deittailemaan.
Ota se nappi nyt niin helpottaa!
miksi kirjoitat näin? ja miksi kirjoitit hyvin stereotypisoivan viestin ystäväsi "stalkkauspiiriin" kuuluneista akateemisista lesboista?
Kertoisitko mieluiten omista huonoista kokemuksistasi? Tai siitä miksi ihmeessä teet tällaisia avauksia juuri tähän keskusteluketjuun?
tässä oli kai tarkoitus keskustella vaikeudesta yhdistää noita kahta: tunnetta ja älyä.. tai ylipäänsä aihepiiriin liittyvästä.
Nämä viestisi ovat hyvin, hyvin provosoivia ja pyrkivät mustamaalaukseen.. kaikilla meillä on hyviä ja huonoja kokemuksia, eikö niistä voisi kirjoittaa niin, että se hyödyttäisi kaikkia osapuolia? Huonoistakin kokemuksista voi oppia jotain hyvää... vai voiko?
Minusta tämä:
taidatte olla molemmat juuri noita "tutkijoita" joilla on omat luurangot kaapissa ja pilleripurkkeja joka lähtöön. Miks ette vaan ole keskenänne ja jätä muita rauhaan. Ettekö kelpaa edes toisillenne?
oli riidan kylvöä.
Sinäkö päätät mistä täällä keskustellaan?
Juurihan ed viestissäni yhdistyi se että miten tunne, äly, viisaus, luokkaerot ovat olemassa.Ei tosin minun kokemuksen kautta vaan se oli suullista tietoa.Minusta se oli eräänlainen tutkimusmatka ystävältäni eikä sen kummempaa. Ainkin oppi paljon.
AP lainaten ja alla olevaa lausetta miettien että:
fiksut naiset ovat tunneköyhiä, että heiltä puuttuu sydämen viisaus.
tästä sun provosoivasta ja mustamaalaavasta viestistä, jossa pyrit luomaan todellakin harvinaisen negatiivista mielenterveyshäiriöisten stereotypiaa akateemisista lesboista. Mitäs jos lukisit tän uudestaan ja laittaisit tuohon "akateemiste" tilalle oman ammattiryhmäsi, ja kokeilisit, miltä tuntuisi lukea tällaista viestiä?
Hirvittäviä negatiivisia yleistyksiä. Voin kertoa, että akateemisen koulutuksen saaneita lesboja on enemmän kuin vuodessa on päiviä... eli ystäväsi ei mitenkään ole ehtinyt käydä kaikkia läpi, tää on ihan hate-meil-kategoriaan kuuluva viesti..
"ystäväni on tutkinut ja käynyt kaikki Suomen akateemiset "vapaat"lesbot viime vuoden aikana lävitse.
Jokaisella on jonkin sortin tunnevamma tai vähintään yksi luuranko kaapissa. Parantolan asukkaita ja pillereitä popsivia.Yhtään tervettä ja älykästä naista ei ollut markkinoilla.Kertoo varmaan tarjonnan tason.
Sitten on haihattelijat jotka uskoo nurkan takaa tulevaan rakkauteen ja rustaavat maalauksia tai laulun sanoja, kirjoja tms aikansa täyttääkseen.Empatia loppuu siihen kun huomaa että ei se rakkaus ole kivaa yksipuolisesti eikä näitä älypäitä jaksa jatkuvasti pönkittää tai ihailla.
jos ymmärrät tämän "Hirvittäviä negatiivisia yleistyksiä. Voin kertoa, että akateemisen koulutuksen saaneita lesboja on enemmän kuin vuodessa on päiviä... eli ystäväsi ei mitenkään ole ehtinyt käydä kaikkia läpi, tää on ihan hate-meil-kategoriaan kuuluva viesti.. "
Puhuin "vapaana" olevista.
Negatiivinen ylistys on valitettavasti nyt sinun päässäsi ja yrität leimata minua provokaattoriksi kun kerron ystävän mielipiteen tarjolloa olevista hyvin koulutetuista lesboista .
Täällä on saanut haukkua rekkalesboja ja juoppoja lesboja sekä kaikkia mahdollisia lesboja ilman hate statusta.Mikäs sinusta tekee nyt niin erinomaisen lesbon ettei teikäläisiä saa mollata?
Loppuiko ymmärrys, pillerit vai bisse?
Hieman voisit sinäkin pohtia että jos vapailla markkinoilla on vaikkapa 20 korkeakoulutettua lesboa , niin ei sentään tarvitse ottaa herneitä nenäänsä ja alkaa nipottamaan jos sinä et päässyt osalliseksi tähän kartoituksen piiriin.Ja NYT olin ilkeä vasta!
Sun ja ystäväsi stalkkaukset kertoo vaan siitä että ette kelpaa kellekään!
ja tässä yksi akateeminen nirppanokkako lisää?
Aikas ystävällinen kommenttisi ja kertoo tason!Otan osaa!
"Siis jotain valikointia pitää suorittaa alusta lähtien. Ja erittäin harva kaltaiseni lukee tällaista roska-palstaa. "
minkälaista valikointia sinä siis suoritat? Miten määrittelet "kaltaisesi"?Huomaatko että puhut hyvin ristiriitaisesti itsestäsi ja akateemisen koulutuksen yliarvostamisesta, silti valikoit seurasi.
Oletko parempi kuin muut? vai tunnetko olevasi huonompi koska käyt täällä lukemassa palstaa eikä muut kaltaisesi käy?Onko sinulla alemmuudenkompleksi asian takia? Vai koetko olevasi "Jumalan" lahja lesboille kun olet laskeutunut tasollemme?Onko kuumetta?Onko puistatukset jatkuneet jo pitkään?
"Siis jotain valikointia pitää suorittaa alusta lähtien. Ja erittäin harva kaltaiseni lukee tällaista roska-palstaa."
Minkä mukaan valikointia suoritat?
Koulutuksen?
Ulkonäön?
Statuksen?
Tää "erittäin harva kaltaiseni" kommentti oli hauska,
mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaa?
Ja mikä tekee tästä niinsanotun roskapalstan?
kysymykset kuin minun suustani!
jään odottamaan vastausta.Minusta aikas Lesboja herjaava ote tällä ylipäällikkö Armani Whitella.
Olisi mukava tavata tämä Whote irl ja nähdä mikä on taso?
Kukkamekkoinen hajattelija!
miksi tarraat ja arvostelet henkilöitä ja henkilöryhmiä, mutta et halua keskustella itse asiasta: älyn ja tunteiden yhdistämisestä?
Mikä ihme tunnevamma saa sut kiinnittämään tämän ongelman ns. muihin, etkä yhtä ainutta henkilökohtaista kommentia ole saanut irti aiheesta. Ja tuossa aloituksessasikin pakenet ystäväsi selän taakse ja hänen arvioonsa. Puhuisit edes asiasta...
Minusta tämä keskustelutyyli täyttää kaikki hate-mail-viestinnän kriteerit anonyymeilla keskustelupalstoilla. Sen sijaan olet saanut aikaan n. 5-6 provovoivaa viestiä muita keskustelijoita kohtaan ja käyt heidän "kimppuunsa". "Ja NYT olin ilkeä vasta", sinähän odotit koko aloittamasi keskustelupuheenvuoron jälkeen, että joku provosoituisi ja PÄÄSISIT OLEMAAN ILKEÄ, eikö niin?
Onko tämä koulutus nyt jotenkin arka paikka? Ja korkeammin koulutettuja haukkumalla ikäänkuin itse ylenet? Vai mistä on kysymys? Voisitko mennä itse asiaan? Ja onko se, että koulutus ei onnelliseksi tee. Ei todellakaan tee.
MItä tuohon hate-meil-kategoriaan tulee, niin olen puolustanut täällä niin rekkalesboja, sekä Peppiä että Ardeaa ja kritisoinut yhtä kokonaista viestiketjua hate-mail-tyylistä.
Ei ymmärryksessäni ole mitään vikaa, etten tajuaisi, että haet jotain matsia ja sanallisesta mittelöä provosoimalla ja solvaamalla muita, sori mua ei kiinnosta matsit.
Lesbot ovat keskimääräistä korkeammin koulutettuja - ellei huomioida miesvaltaisia aloja, joilla saa korkeampaa palkkaa vähemmälläkin koulutuksella - huom! keskimäärin. Ja nyt en tarkoittanut aliarvioida miesvaltaisia aloja - päinvastoin. Siis arvioisin, että akateemisia (jos tähän lasketaan myös amk-tutkinnon omaavia) lesboja, jotka eivät elä vakiintuneessa parisuhteessa, on vähintään 200-500 ellei enemmäkin ja kannattaa muistaa monet sukupolvet, niin 20-, 30-, 40- ja 50-kymppiset.
Jos sä tunnet 20, se on aika vähän tiedätkö?
Ja lopuksi on pakko sanoa, että sen lisäksi, että pönkität jotain koulutus-hierarkiaa täällä, pönkität myös parisuhdenormatiivisuutta.
Ei suinkaan ne kaikki "vapaana olevat" halua sitoutua ja aloittaa sitovaa parisuhdetta, kuten ehkä sinä ja ystäväsi - kovin epätoivoisesti yritätte "naida oman luokan jäsenen". Toivottavasti tuo teidän stalkkauskierros sai teidät toisiin ajatuksiin.
Ja mä en todellakaan halua olla missään stalkkauspiirissä - sun enkä muidenkaan. Siksi mulla ei ole täällä profiiliakaan.
Mutta hyvää keskustelun jatkoa kaikille,
Sun kaltaiset hate-mail-viestien lähettelijät pitävät monet poissa tältä palstalta.... vaikka moni varmaan haluaisi oikeasti vaihtaa mielipiteitä muiden lesbojen kanssa monenlaisista aiheista, mutta aina löytyy joku joka aloittaa tän hate-mail-tyylin ja keskustelu tyrehtyy siihen.
Kannatan edelleenkin sitä erillistä tappelurinkiketjua ... sun kaltaisille.
panettaa! Siksi käyn näilläkin markkinoilla : )
Vastasin vain provosoivaan viestiin ja joo provosoiduin.
Kato sä olet päässy huvitutin kylmään kyytiin :))) Onnee vaan teille molemmille mut jättäsitte meidät muut rauhaan te polyamoriiset naikkoset!
Tämä on juuri ongelmasi.Et jaksa keskittyä että lukisit kunnolla sinulle tarkoitetut viestit.
Joskus on hyvä että muutkin provosoituvat.Miksipä ei?
onko lesbojen jotenkin oltava se ihmisryhmä joka ei saisi olla kiukkuinen , provosoituva.
Itsekkin provosoidut hyvin herkästi ja annat kovin nenäkkäitä kommentteja.
Valitettavasti kaltaisesi kaiken tietäjät pilaavat monen koulutetunkin naisen maineen vänkäämällä kaikesta kaikke ja tajuamatta itse kuinka hölmöltä näyttää se että älyllisenä olentona tulkitsee vain omaa tekstiään, lukematta ja ymmärtämättä toisia.Neuvojia on maapallo täynnä.Sinun neuvoja en usko että kukaan kaipaa.Enkä usko että A taikka P:n puolusteleminen täällä tekisi sinusta mitenkään erityisen statuksen omavaa kulttihahmoa. Rekkalesboja tuskin tunnet kun omaat niin kopean mentaliteetin.
Minä vaan haluan nähdä 200 akateemista "Vapaata" lesboa .Hyvä jos 10 !puolet valehtelee koulutuksensa kuitenkin. Ja SE on huomattu!
miten polyamoria tähän liittyy?
Me ?
Kummallisia ihmisiä täällä kun jakelevat ihan kysymättä näitä ryhmiä minne kuuluu, vaikka ei itse tiedä asiasta mitään.
On tämä palsta mennyt hieman omituiseksi.Naiset ovat kuin vihaisia ampiaisia.
Ja mikä tekee tästä niinsanotun roskapalstan?
-hate mail-tyyli ja kyseisten viestien lähettäjät, siis riidankylväjät ja provosoijat, toisten keskustelijoiden henkilön arvostelu ja parjaus. Siis palsta on todella valunut tänä kesänä ihan anonyymien keskustelupalstojen vihapuheen tasolle.
Sinänsä keskustelijoiden koulutuksella, kirjoitustyylillä ei ole merkitystä, ainoastaan sillä, miten arvostavasti suhtautuu muihin keskustelijoihin ja esim. eri mieltä oleviin. Ottaako muiden viestit uutena informaationa vai kokeeko ne itselleen uhkaaviksi ja ryhtyy parjaamaan, haukkumaan ja lyttäämään eri mieltä olevia keskustelijoita. Sellainen tekee tästä palstasta roskapalstan, tai että muista keskustelijoista keskustellaan, kun he eivät ikään kuin olisi paikalla _ esim. Pepistä ja Ardeasta. Puistattavaa.
Tuo aiempi viestini, josta olet poiminut nämä sitaatit on tosiaan vastaus tuolle riidankylväjälle - huvitutti2 - nimeltään, eikä sitä kannata lukea siitä provokaatiosta irrotettuna. Toki jos haluat lukea sitä viestiä pahantahtoisesti, siitä saa varmaan paljon hauskaa irti.
Minkä mukaan valikointia suoritat?
Kaikki valitsemme - jos asia on ajankohtainen parisuhteen toisen osapuolen - monien mieltymysten mukaan.
Koulutuksen? ei ole ykköskriteeri, sen sijaan se, ettei tee ongelmia omasta koulutuksestani, on aika ykköskriteeri.
Ulkonäön? ei ole merkityksetön
Statuksen? Mitä tarkoitat, taloudellista? työnjohdollista ? vai mitä? Ei merkitse niinkään kuin se, että on sinut elämäntilanteensa kanssa...
Harva kaltaiseni - sen voi päätellä ihan kirjoitustyylistä.
Toivottavasti tämä riittää,
ajattelin nyt pitää taukoa palstalta,
koska näköjään osallistuminen itse asiasta keskustelemalla on vaikeaa eikä siitä itse asiassa ollakaan kiinnostuneita - ainoastaan tästä matsaamisesta - ja keskustelijoiden henkilöiden kummallisesta "tonkimisesta"
ja mun on vaikeaa olla provosoitumatta noista hate-meileistä... ja kun niitä ei ole sellaisiksi otsikoitu, tulee vahingossa avattua niitä.
Hyvää jatkoa vain...
Itsehän aloitit ja toit petikaveriskin tänne räyhäämään!
ei kestänyt kantti.
Helppo itse tulla tänne sohimaan mutta poistuu vastauksia antamatta.Hyvin pintapuolisella raapasulla siis.
Jos täällä kerrankin tapahtuu ja joku provosoituu, ihan sama mistä aiheesta, niin HÄN ottaa nokkiinsa koko akateemisen "valikoidun" lesbonaisen /ten puolesta.Naurettavaa!
Eihän HÄntä oltu vikitelty,deittailtu tai arvosteltu.Tai mistä minä tiedän vaikka olisikin? hmmm
tuota sun negatiivisuutta...
miten sä jaksatkin, mä en tiedätkö jaksa olla sun vihan kohde, käsittele tunneongelmasi jossain muualla jooko?
Taas koko viesti pelkkää emotionaalista toisen keskustelijan arvostelua. Ketjun piti olla tunteen ja älyn yhdistämisestä, tässä ollaan itse emotionaalisen tunnevamman äärellä... näyteikkunassa suorastaan. Ihanaa suoli24-lesbot, ihanaa!
Sunkaltaisten vuoksi kukaan ei halua ottaa nikkiä ja tämä sama anonyymi vihapuhe jatkuu... monellako nimimerkillä sä sitä täällä viljelet?
anonyymi? sinä vai minä?Minäkö olen syypää koko palstan anonyymiuteen?sepä kävi helposti!
Se lähtee kohta töistä eikä jatka ku illalla vasta parin viinilitran jälkeen.
Tuutko käymään tänään. Panettaa!
Milloin ystäväsi julkaisee tutkimustuloksensa, onko "gradu" arvioitavana, jotta kaikki pääsee lukemaan luotettavaa empiiristä tutkimustulosta.
Odotan innolla uskaltaisiko Hesari tarttua aiheeseen: "Akateemisten lesbojen todetaan olevan tunne-elämältään tasapainottomia". Vähän aikaisemminhan Hesarissa oli artikkeli siitä, miten varusmiehiä oli palvelusaikanaan parilla kysymyksellä testattuja ns.todettu, että äly suojaa herkkiä stressiltä. Vaikka tutkimusmenetelmät sinänsä olivat naurettavia, kysellään muutamista arkielämän tilanteista ja niistä havannoidaan, niin kyllä se kertoo enemmän nykyajasta, että jopa arkielämän tilanteet luokitellaan suureksi stressitekijöiksi, joiden pohjalta voisi jotain suuria tuloksia vetää siitä, auttaako kognitiiviset kyvyt.
Tietysti auttaa arkitilanteissa sehän on selvä, mutta ei yhtä loogisesti muissa järisyttävissä tilanteissa.
Luulenpa, että Hesari jättää tuon tutkimustuloksen epämieluisana väliin. Pitäähän se nyt kunnon julkikuva säilyttää tiettyja tahoja kohtaan.
Muuten asiaa sivuten, on se vaan aina yhtä mielenkiintoista huomata tuo, että ihmetellään, että mikä vika siinä on jos levittää jotain roskaa, minkä "ystävä" on tarkasti tutkinut? Sehän on täysin totta, kun ystävä niin sanoo? että ystävä vaan opetti tietämään asioista jotakin. Vaikka jos vähän tarkemmin asiaa pohtisi, voisi huomata että itsellä oikeasti voisi olla täysin toisenlaiset painotukset ko.ihmisiä kohtaan kohdatessa, ellei sitten olisi niin harhautunut ja vietävissä, että näkisi ko.ihmiset täysin "ystävän" luoman mielikuvien mukaan. Onhan niitäkin, jotka eivät koe tarvetta omaan käsitys-ja hahmotuskykyyn asioista, vaan menevät täysin ystävien vietävinä.
Asiaan, Olen kerran tavannut tunneälykkään ihmisen, miespuolinen oli ja on business maailman ylemmän tason tekijä. Joten ei aina se business maailma tai sen lainalaisuudet pakota muuttumaan sellaiseksi ihmiseksi, joka ei näe kuin itsensä ja putkielämänsä.
Paakkaseen on muutama täällä viitannut, johtuen varmaan siitä, että hän on pyrkinyt säilyttämään sen ns.inhimillisen tatsin ja elämisen tunteen kaikkine menestyksen merkkeineenkin (prameat autot jne), johtuen varmaankin osaksi kovista lähtökohdista.
Harva tuntuu omasta ikäluokastaan löytävän esimerkkejä ja sehän se tietysti huolestuttaa, jos ja kun ei osata enää yhdistää omaa kokemusmaailmaa siihen maailmaan esim. missä töitään tekee, vaan kaikki pyritään liiaksi pitämään erillään, siis ihmisyys tasolla.
Jos on lukenut esim. Havahtuminen kirjan, tietää että siinä kirjoittaja kokee olevansa henkisesti tasapainossa sitten, kun pystyy toimimaan tapahtui mitä tahansa, eikä anna sen päällimmäisen tunnereaktion ottaa valtaansa.
Suomihan tietysti on pelkureiden luvattu maa, jossa harva uskaltaa olla yhtään mitään, jollei "ystävät" viitoita tietä tai ole samaa mieltä. Tulee heistä aina mieleen se kerta, kun olin lenkillä metsässä ja vastaan tuli jumalattoman iso buldoggi, jolla oli vielä sellainen iso niittikoristeinen kaulapanta pelottavaa vaikutelmaa tehostaakseen, niin kun koira tuli minua vastaan mutkan jälkeen, molemmat varmaan säikähtivät yhtä paljon, mutta koira vinkaisi ja kääntyi takaisin kiireen vilkkaan, kovia esitetään olevan päältä, mutta vinkuna käy aina ja varsinkin selän takana. Toivottavasti eivät silmiään menossa tiputa öööhh, muutakaan eivät osaa.
Hyvä että jotain kyytiä saa ; )
Mistähän minua pitäisi onnitella?
Ja ihan vinkiksi Polyamoria kirjoitetaan yhdellä i:llä
Ekkös sää joo tuu nääs? Panettaa muakin!
olenkin jo tullut ; )
Oooota mää vaihdan lakanat!
ei mitään kukkakuviota, kiitos ; >
hahah!Täällä on näköjään innostuttu.En ollut minä.Mutta hippa silti!
Olisi mielenkiintoista kyllä tuo gadun paikka.Kuka uskaltaisi ilman että silmille hypitään kuten minun silmille on hypitty.
Toisen käden tietoa kieltämättä vaikea puolustaa mutta hän nyt vain oli tätä mieltä.Hän ei viitoittanut minulle mitään uutta koska minulla on taas ihan omakohtaiset kokemuspohjani.Toisenlaiset tosin.Jokaisella omansa.
Huvittavinta tässä oli se että heti joku "teemikko" tuli niskaani ihan kuin olisi mollattu koko koulutettu lesbokansa.
Koska en ole hänen henk koht lääkärinsä en osaa tehdä diagnoosia.Mutta hyvä että täällä on luotettavia 7 12 kommentoijia auttamassa.Tottapuhuen en pidä itsekkään häntä tervehenkisenä.Mitä se terveHenkisyys sitten tarkoittaakaan?
Kummallista muuten miten yksi välikommentti tässä ketjussa, voi aiheuttaa tällaisen kaaoksen?
anonyymisti?Monellako sinä täällä touhuat? kun kutit loppuu niin tulet uudestaan jollain muulla?kuten allekirjoittanut.
Toivottavasti tämä AP voisi ottaa yhden kirjaimen lisää nimikirjaimiinsa,ettei tulisi sekannusta.
On nimittäin kokemusta tästä asiasta,että minut sekoitetaan tähän AP nikkiin täällä.
Luen kyllä ihan mielenkiinnosta näitä juttuja täällä.
Hyvää alkavaa aurinkoista syksyä kaikille:)
Jaa, yksi hailee minulle. Tervehenkisyys ei muuten ole diagnoosi, jonka lääkäri tekisi. Sanotaan vaikka, ettei seurustelu ole ollut kovin vakaalla pohjalla, jos hän on ehtinyt noin valtavan lauman akateemisia lesboja (vaikka itse jäinkin välistä) vuodessa käydä seurustelumielessä läpi. Väittäisin, että noin kahden vuositahti olisi sopiva, että saisi noin tarkkoja analyyseja tehdyksi. Ja se ei ole kovinkaan paljon ottaen huomioon, paljon näitä naisia on.
minunkin mokoma kävellyt. Eipä varmaan ollut kovin kummoinen kun en huomannut.
sitä pimpii ei tarvii mennä heti antaa ;D
pääsee paljon helpomalla ......
Mieleni teki kommentoida alkuperäistä Ardean keskustelunaloitusta, mutta ennen kuin sen ehdin tehdä, alkoi keskustelu rönsyilemään suuntaan jos toiseenkin. Akateemisten lesbojen läpikäyjän ystävälle tahtoisin huomauttaa, että minun ovelleni hän ei ainakaan eksynyt. Se saa varmasti sinut riemastumaan ja päättelemään, etten ollut tutustumisen arvoinen. Kuinka vain, olen joka tapauksessa onnellisempi näin. Ovelta ovelle kulkevat vierailijat eivät ole minua koskaan kiinnostaneet, enkä edes avaa oveani vieraille.
Yhdyn myös Armanin ajatuksiin akateemisten lesbojen suuresta määrästä ja pidän väitteitäsi siitä, että ystäväsi olisi kolunnut läpi jokaisen Suomen akateemisen lesbon, täysin naurettavina. Armanin ajatuksiin yhdyn monelta osin liittyen alkuperäiseen keskustelunaloitukseen sekä älykkyyteen ja tunteisiin. Älykkyys ja empatiakyky kulkevat mielestäni usein käsi kädessä, samassa persoonassa. Täytyy vain tutustua oikeanlaisiin ihmisiin ja suorittaa Armanin mainitsemaa valikoimista. Itse pidän sosiaalista älykkyyttä yhtenä älykkyyden hienoimmista muodoista, eikä älykkyyden taso ole mielestäni millään tasolla koulutukseen sidottua.
On toki myös paljon tapauksia, jolloin älykkyys ja empatiakyky eivät ole kohdanneet samassa persoonassa. Mitä tulee kokemuksiin koulutettujen naisten älykkyyden puutteesta, pohdin, voisiko toisen oletettu älykkyys vaikeuttaa empatiakyvyn puutteiden näkemistä? Kun toisen olettaa olevan älykäs, olettaa samalla kenties jotain muutakin, ja kokemus toisen empatiakyvyn puuttumisesta satuttaa myöhemmin kahta kauheammin.
Empatiakyvyn puutteen voivat nähdäkseni aiheuttaa hyvin monet eri tekijät. Viittaisin esimerkiksi kiintymyssuhdeteoriaan. Nähdäkseni sellaisia ihmisiä, joilla ei ole lainkaan, tarkoitan vähäisintäkään empatiakykyä, on olemassa suhteellisen vähän. Äärimmäiset persoonallisuushäiriöt syntyvät yleensä äärimmäisissä olosuhteissa ja liittyvät usein jo varhaislapsuudessa syntyneihin vakaviin traumoihin. Nämä traumat ovat niin läpitunkevia, ettei yksilö kykene tarkastelemaan omaa käyttäytymistään ulkopuolisen silmin myöhemmälläkään iällä. Katsoisin, että tunneälyn syntyminen ja kehittyminen vaativat jossakin määrin suotuisia olosuhteita.
Tällä en tarkoita, etteikö vakavasti traumatisoituneella yksilöllä voisi olla tunneälyä. Monet meistä ovat eläneet vähintään osan elämästään vaikeissa olosuhteissa, mutta onnistuneet silti jättämään osan menneisyyden kokemuksistaan jälkeensä. Olennaista on traumatisoivien ja ns. suojaavien tekijöiden keskinäinen suhde, jolloin puhutaan Ardean esiintuomasta ympäristön vaikutuksesta. En myöskään väitä, että temperamenttityyppi ja persoonallisuus olisivat täysin merkityksettömiä tekijöitä, joskin persoonallisuus kehittyy osittain ympäristön vaikutuksesta.
Täällä on sivuttu myös sotilaita ja armeijaa. Toki yhteiskunnassamme tapahtuneet muutokset näkyvät myös asepalveluksessa olevissa, sekä ammattisotilaissa. Itse asepalveluksen suorittaneena katsoisin, että armeija on maailma, josta ulkopuolinen voi tehdä tietyllä tasolla ainoastaan rajoittuneita havaintoja. Erityisesti tunnekokemus jää puutteelliseksi ja tällöin monet havainnot jäävät ylimalkaisiksi. Mikäli ei ole maannut tunteja kylmästä täristen ja märissä vaatteissa poterossa yksin pimeässä metsässä rynnäkkökivääri seuranaan, jokaista rasahdusta kuunnellen ja vihollista odottaen, jäävät mielikuvat sodasta vielä kaukaisemmiksi. Sodat ovat aina traumatisoineet niihin joutuneita sotilaita. Näen tämän hyvin omassa isoisässäni, kuin myös laajemmalti yhteiskunnassamme. Erityisesti kysymys oikeasta ja väärästä on psyykkisesti kuormittava. Joku voisi sanoa, että minut on yksinkertaisesti koulutettu tappamaan, mutta kysymys oikeasta ja väärästä ei ole koskaan mustavalkoinen minulle itselleni, eikä myöskään tuntemilleni ammattisotilaille.
"ystäväni on tutkinut ja käynyt kaikki Suomen akateemiset "vapaat"lesbot viime vuoden aikana lävitse.
Jokaisella on jonkin sortin tunnevamma tai vähintään yksi luuranko kaapissa. Parantolan asukkaita ja pillereitä popsivia.Yhtään tervettä ja älykästä naista ei ollut markkinoilla.Kertoo varmaan tarjonnan tason.
Sitten on haihattelijat jotka uskoo nurkan takaa tulevaan rakkauteen ja rustaavat maalauksia tai laulun sanoja, kirjoja tms aikansa täyttääkseen.Empatia loppuu siihen kun huomaa että ei se rakkaus ole kivaa yksipuolisesti eikä näitä älypäitä jaksa jatkuvasti pönkittää tai ihailla. "
ottakaa tämä nyt sitten kirjaimellisesti.Jokainen takertuu sanamuotoon "kaikki".Pilkunviilaamista.
Ne jotka netistä löytää, vapaat ja tyrkyllä olevat.oliko tarpeeksi tarkentavaa?
Sitäpaitsi vastasit ihan väärälle henkilölle.
On todella mahtavaa että tähän takerrutaan ja hyvät sinulle että ei käynyt sinun ovellasi.Ehkä jäit jotain kokemusta paitsi mutta kuivahkon kirjoittelusi perusteella en usko että hän olisi edes ollut kiinnostunutkaan sinusta.Hernenenäiset akateemikot ovat liikekannalla ja todella rintamassa!Eipä siis voi sanoa että tämä "typerä" palsta olisi ilman sivistäviä ja korkeasti koulutettuja naisia.Huraa!Armani White ei ole yksin!Enkä minäkään!
tämän dilemman voi ratkaista vaikka siten, että selvittää ensin, esiintyykö lesbo-populaatiossa suhteellisesti enemmän aleksitymiaa mitä heteronaisten keskuudessa.
aleksitymia on tyypillinen miesvaiva, -henkilö toimii konemaisen loogisesti, ennalta arvattavasti, "tunteettomasti" eikä muuta suhtautumistaan vaikeidenkaan kokemustensa myötä. aleksitymiaan taipuva ihminen kyllä kykenee tuntemaan tilannekohtaisesti, mutta näille tunteille ei ole selkeää ilmaisumuotoa, jolloin niistä ei myöskään muodostu itsenäistä muistijälkeä. henkilö vaikuttaa tunnepitoisissa tilanteissa usein kylmälle tai jopa tylylle ja siten myös välitön ympäristön palaute voi olla usein neutraalia tai vastaavasti tylyä eli sekään, yleensä voimakkaan kokemuksellinen tapahtuma, ei vahvista tunnesidoksen muodostumista. näin ollen aleksityymikko oppii pitämään itseään suhteellisen terveenä ja kokee tunteellisemmat ja empaattisemmat kanssaeläjänsä hiukan yliherkkinä. lisäksi miehillä stressihormoni kortisoli erittyy voimakkaammin ja siten se toimii tehokkaampana "muistinpyyhkäisijänä" eli stressitraumasta toipuminen on miehillä suhteellisesti nopeampaa. myös tämä vaikuttaa empatiakyvyn kehittymiseen.
eli kaiken kaikkiaan tunne-elämän säätelyn osalta olisikin hyvä pistää suurehko ryhmä lesboja aivotutkintaan ja selvittää myös siltä osin lesbojen ja heteromiesten neurologiset kytkentävastaavuudet.
mitä tulee tuohon viisas versus älykäs dilemmaasi, niin väittäisin, että viisas ei joudu sellaisiin tilanteisiin, joista älykäs saattaisi nipin napin selviytyä neuvokkuutensa avulla. :)
Miksi koko ajan korostetaan akateemista koulutusta, olen duunari ja ylpeä siitä En katso olevani yhtään sen tyhmempi kuin joku korkeasti koulutettu, se vain ei ole kiinnostanut minua. Elämässä on niin paljon muitakin asioita kuin koulutus jotka kertovat millainen ihminen on. Se että olen lesbo ei tee minusta mielestäni miehekkäämpää tai tunneköyhempää kuin hetroistakaan.
Kyllä lapsuus ja nuoruus ja kakki kokemus mitä elämä mukanaan tuo, vaikuttavat ihmiseen, monella tapaa. Onko älykkyydella tai sen puutteella, empaattisuudella tai sen puutteella mitään tekemistä suoraan lesbouden kanssa. Eikö lesbous ole vain yksi ominaisuus naisessa, onko se jotenkin muita ominaisuuksia peittävä, hallitseva.
En tiedä, minusta on alkanut tuntua että ihminen loppujen lopuksi pysyy pitkälti hyvin samana. Elämä voi kokemuksien kautta tuoda jotain, mutta se perus minä vaikuttaisi pysyvän kuitenkin samana. Kasvaako ja kehittyykö ihminen todella iän myötä, olisihan se hienoa ajatella että niin olisi. Omasta kokemuksesta voisin sanoa että läheisen ihmisen menetys, on muuttanut minua todella paljon. Sitä ei enää takerru niin helposti pikkuasioihin ja osaa nauttia niistä pienistäkin hyvistä asioista joita arki tuo eteen.
Elämässä on niin paljon hyviä asioita jos ne vain haluaa nähdä, eikä takerru kaikkeen negatiivisella asenteella. Olemme kaikki erillaisia ja se on hienoa, sellaista.
Näin on saatu tästäkin keskustelusta pullataikinaa, josta on enää mahdotonta kaivaa rusinoita esiin. Iljettävä hiivan ja kardemumman tuoksu täytää koko palstan.
Olen kuitenkin ilahtunut niin monien rekisteröityneiden nimimerkkien osallistumisesta keskusteluun, vaikka täytyy myöntää että avaukseni oli ehkä hieman provokatiivinen. Keskustelun sisältö on ollut pääosin asiallista aina tämän iltapäivän kahvituokioon asti. Huomaan että suomalaisilla työpaikoilla on edelleen paljon käyttämättömiä voimavaroja, joten tuottavuusohjelmalla voitaneen sittenkin ehkä saada vielä lisää tehokkuutta suomalaiseen työelämään. Palstan räyhähengillä on selvästikin hyödyntämättömiä lahjoja jotka nyt suuntautuvat tänne sen sijaan että työnantajat hyötyisivät niistä.
Taloussanomat otsikoi tänään facebookin pahuudesta, mutta suomi24 yltänee samaan. Kallista työaikaa kuluu sosiaalisen median palvelujen parissa samaan aikaan kun maan talous laahaa miinuksella, pörssikurssit notkahtavat ja verotusta korotetaan.
Suomi tarvitsee siis lisää tunneälykkäitä naisjohtajia, mielellään lesboja jotka eivät jää vanheimpainvapaalle ja jotka empatian keinoin ruoskivat maan taloudelliseen kasvuun.
Enkö olekin ärsyttävän pomottava ja vailla sydämen viisautta? (Harjoittelen tässä huomista varten.)
ja hyvästä sellaisesta olen samaa mieltä, lisää sitä. Hyvällä naisenergialle on aina tilaa, tai no, sitä tilaa saa itse vähän raivata ja siinä taas päästäänkin uuteen dilemmaan että mikä on hyväksyttyä miehelle uran takia, on naiselle kiellettyä ja paheksuttavaa. Mutta olkoon se, hyvää naisjohtamista enemmän liputan minäkin.
Iik.kyllä olet.Panisin!Odotan huomista!
mitäs viisasta Jeesukses oli? idiootti taikuri?
love anyw
Tänään on ollut outo päivä. Elämässäni ei ole koskaan ollut tällaista päivää. Kaksi tapaamista kuin yö ja päivä, ilman että niiden välissä olisi ollut iltaa, silti molemmissa oli positiivinen vire. Vaikka kaikki meni mönkään, kone rikki ja huoltoon, aikataulut pettivät ja muutama erittäin tärkeä asia jäi edelleen avoimeksi, olen tyytyväinen. En olisi voinut tehdä enempää. En paremmin. Tai ehkä sittenkin.
Ajattelin että en enää palaa tähän veistiketjuun, tai en ainakaan kommentoi tätä pullataikinaa, mutta kun luin tämän viestin päätin toimia toisin.
Naiset kirjoittavat täällä pitkiä lauseita, kilometrien mittaisia vastineita täynnä hienoja sivistyssanoja siitä mitä on tunne, mitä äly, mitä viisaus ja viimein tunneäly. Mutta sitten eilen illalla tänne on ilmestynyt tämä viesti. En kiinnitä mitään erityistä huomiota siihen että tässä mainitaan joku Jeesus tai taikuri, en ole mikään kristitty separatisti (huom. sivistysana), joka ylistäsi Jeesuksen viisautta. Jeesus oli tarinan mukaan hyvä jätkä, niin kuin lapsena kuulemani sadun Saapasjalkakissa oli hyvä jätkä.
Jos lukee oikein tarkkaan tämän viesti, huomaa alareunassa pienen, kuin lapsen harakanvarpaisin kirjaimin kirjoittaman viestin ”love anyw”. Ei tarvitse kirjoittaa pitkästi, ei välttämättä edes oikein, jos on sanoma sanottavana.
Miten jaksatkin olla noin fiksu ja viisas!
Ja mitä oikeastaan on se sydämen viisaus? Minulle tulee siitä mieleen joku Jeesus. Jeesus oli mies, mutta viisas, älykäs ja empaattinen. Voiko lesbo olla viisas, älykäs ja empaattinen?
EI
Toisianne olette täällä nuolleet ihan julkisesti. Ja nyt riitelette aivan yhtä lailla, molemmilla räkä senkun lentää. Ette sitten tainneetkaan olla tutustumisen arvoisia toisillenne. Mihin nyt ovat jääneet ne kaikki "viisaat, älykkäät ja empaattiset" julkiset rakkaudentunnustuksenne ?
Tuota samaa kuin sinäkin Heh heh.
Lesbot ne täällä vain stereotyypittelee toisiaan, vaikka esim. Korhosen uusin hesarin kolumni pyrkii hyvää tekemään ja lopettamaan tuollaiset homottelut ts. näkemään ihmiset vain ryhmänsä tyypillisinä edustajina.
Kuulkaa niin, jos ette tienneet että lesbot(kin) ovat vain ihmisiä, eivätkä vain lesboja! tai siis, ovat aina tarvittaessa, jos pyritään osoittamaan muille, ettei saa ajatella ihmisiä vain tietyn ryhmäidentiteetin kautta.
Muuten tulee suuren suuri väärinymmärryksen vaara, jollei tiedosta, että ihmiset kuuluvat samanaikaisesti monen monituiseen ryhmäluokituksiin, eikä mitään niistä pidä pitää yhtä ylempänä ja luokitella vain sen mukaisesti ja luoden odotuksia sen ryhmäluokituksen mukaisesti.
Lesbothan kuitenkin itse aika yleisesti (yleistys) luokittelevat itsensä ensisijaisesti lesboryhmään kuuluvaksi, eikä esim. naisryhmään kuuluviksi, joten hetero tms. naiset jäävät heille mysteereiksi, jostain kumman syystä.
Mitä voimavaroja tai lisäarvoa tulisi, jos lesbot alkaisivat pitämään itseään ensisijaisesti muiden mukana ihmisinä tai jopa naisina? Muuttuisiko kertalaakista naiskuva, jos esim. peppitossun kaltainen rääväsuu saisi ilmaisutilaa vähän julkisemmin? Olisivatko heteronaiset miehiä myöten ihmeissään, vai toteasivatko että kyllähän tänne lisää mahtuu muiden mukaan?
Kasvaisiko empaattisuuskäyrä toisia naisia kohtaan, jos korkeassa asemassa olevat lesbot tulisivat julkisemmin ilmaisemaan olevansa lesboja (vaikka tosin nykyoletus siis on, ettei pidä homotella, vaan olla ihmisiksi, eikun siis ihmisiä ensisijaisesti!) vai menisikö loputkin empaattisuus käyrät alaspäin kun lesbot vauhtiin pääsisivät a´la Korhosen tapaan, jossa ns.syylliset ovat aina toisaalla?
Miksi sitten kysymys, ovatko lesbot viisaita, älykkäitä tai empaattisia tai se oletus, että koska he ovat jonkun oletuksen mukaan heteromiehiin verrattavissa, vaikka hekin erovat monesti toisistaan kuin yö ja päivä, että heillä se empaattisuus tekijä olisi toisenlainen ja suoruustekijä toiminnallisuudella olisi voimakkaampi ominaisuus?
Tuohan ei näytä olevan todellisuutta kummankaan sukupuolen ollessa kyse, variaatiot käytöksissä ovat yhtä suuria, ei voi todeta jonkun olevan vain nais- tai miesominaisuus, puhumattakaan lesbo ominaisuus. Ovatko naiset viisaita, älykkäitä ja empaattisia, varmaan jotkut, ovat miehet, varmaan jotkut, ovatko lesbot, homot varmaan jotkut. Aikaisemmin ennen vanhaan miehiltä pyrittiin herkkyys tekijät kitkemään pois, jotta voisi ns. hyödyntää yhteiskuntaa paremmin tykinruokana ja että tekisi töitä kyselemättä, nythän sitä pyritään siis herkkyyttä, tietynlaisia naisellisia ominaisuuksia kitkemään pois naisilta, ilman mitään järkevää syytä. Siihen tuskin riittää se, että no, nykyaika nyt vaan on niin kovaa ja kitkerää, että paskaa pitää sietää, tulisi se sitten pornoistumisen myötä tai kovenevien työmarkkinoiden kautta. Niin, sietäkää vain kaikkea, älkääkä kyseenalaistako mitään, siihen sitä pyritään, kyllä siinä sitä empaattisuus tekijät ja viisaudet tarpeettomina ikkunoista ulos lentävät.
Mutta muistakaa Korhosen tapaa, että kuulkaa on olemassa paljon erilaisia vaatteita, harrastuksia, ruokatottumuksia, poliittisia- että uskonnollisia-, puhumattakaan seksuaalisia suuntautumisia ihmisillä, ihan ihmisillä että ihan hirvittää tuollainen maailmanmeno, kun kaikki eivät olekaan samanlaisia samanlaisine elämäntyyleineen, on se kuulkaa tämä nykymeno sellaista, ettei kouluaikaisilla hiihtokilpailujen kolmannella sijalla enää voi pröystäillä, niin se muuttuu suomalainenkin meno ihan hurjaksi .
Katso ihmistä, kuten filosofit pyrkivät sanomaan, ajatuksen jonka Korhonen heiltä lainasi ajatuksenjuoksunsa pohjaksi.
Lesbot halunnevat kuitenkin pidättäytyä tuossa lesbo viiteryhmä luokittelussa? Mutta monesti ja hyvin todennäköisesti he kuten muutkin ihmiset ovat samanaikaisesti useiden eri ryhmäluokituksen piirissä.
Kuten esim. Korhonen, Vanhemmuustekijä (lapset joko omia tai toisen?), kirkkokuoroharrastus, lisäksi ammatti toimittaja ja vielä keskustapuoleen tunnustettu jäsen. Jokainen noista yksikseen ja erikseen mainittuna johtaa johonkin ryhmäluokitukseen, joka voi ja yleensä aiheuttaa sen, että se nostaa esiin mielikuvia siitä, minkälaisia ovat esim. keskustapuolueen jäsenet.
Mihin ja minkä kautta itse kukin sitten identifioituu, siihenkö että on vastuullinen vanhempi lapsilleen ja hahmottaa maailmaa lähinnä sen kautta? Muut tekevät sitten sen ryhmäluokituksen sen mukaan onko kotiäiti, uraäiti tms. jolloin voi joutua keskiarvo mielikuvien vangiksi, jos toiset eivät osaa tai pyri kohtaamaan ihmistä ihmisenä.
Monet lesbot törmännevät jos törmännevät siihen, että esim. ammatti voi luoda niin kovaa ryhmäpaineistusta siihen, minkälainen pitäisi olla ulospäin, jotta olisi vakuuttava siinä ammatissaan esim. investointipankkiiri, monet ammattiryhmät korostavat kovasti sitä minkälainen pitää olla ja mitä vaaditaan, jolloin monet alkavat näkemään itsensä pelkästään ammattitittelinsä kautta. Boheemi pankkiirikin on tätä päivää, ei vain perjantaisin casual friday päivänä.
Lesbot ja homot ovat kohta ihan hukassa, jos ja kun tätä vauhtia yleistyy tuo ajatus, ettei ryhmäidentiteetti ole se asia, jonka puoleen ihmisen pitää kääntyä vastauksia etsiessään. Heidän pitää hyljätä vuosia ja vuosia rakennettu ryhmästatus luokitus ja sisäänlämpiävä "me" henki, jotta yksilöille tulisi tilaa ja yksilöllisille kohtaamisille ihmisten kesken. Lesbopalstakin lopetetaan tarpeettomana, ja tilalle tulee vain yksi palsta, ihmistenpuolue tv-sarjaa mukaillen.
Tuoko tuo sitten ihmiskunnalle jotain hyvää, kuten Korhonen kolumnissaan esittää, että jos ihmiset näkisivät syvemmälle kuin pelkän ryhmästatuksen, loppuisi turhanpäiväinen väkivaltaisuus ja konfliktit, kun pyritään kohtelemaan kaikkia tasavertaisina siitä huolimatta, mikä on kulloinenkin ryhmästatus kenenkin mielestä?
Peräänkuuluttaako Korhonen tunneälyä vai sivistyneenpää filosofista otetta elämään? Ongelmat harvoin maapallolla on kuitenkaan tulleet siitä, että yksilöt eivät siedä jotain ryhmää ja vinkuvat siitä (miten osuikin yksiin tuo vinkunan sanan käyttö taasen kerran Korhosen kanssa, poimiiko hän ideoita lesbopalstan kautta?) vaan siitä, että tietoisesti pyritään nostamaan joku ryhmä toisen ryhmän edelle ryhmäpaineistuksien ja "me" hengen avulla, yksilöt siinä väistyvät ja piiloutuvat ryhmien suojiin ja menettävät yksilön vastuun, eivätkä tiedosta enää vastuita ja toisen oikeuksia, kun “ryhmä” ajaa niiden edelle.
Pitäisi siis lähinnä tiedostaa niin Korhosen kuin muidenkin jotka kuitenkin saman aikaisesti kun viisastelevat, niin korostavat kuitenkin joitakin ryhmiä erikoisluokitukseen, mikä aina aiheuttaa sen vaaran, että tulee niitä turhia ryhmien välisiä konflikteja kun aletaan väittelemään siitä, miksi joku muu ryhmä ylipäätään olisi erikoismaininnan takia jatkuvasti vain tietyssä valossa esillä jne.
Katso ihmistä, on aika nopea yritys saada arvostamaan johonkin ryhmää kuuluvaa ihmistä, se mikä unohtuu on jokaisen ihmisarvo ja sen puolustaminen, asia mikä ainoastaan johtaa parempiin yhteiskuntiin, jossa ne tunneälyn kaikki osa-alueet voivat jatkossa loistaa.
mutta älykäs ja empaattinen toki ja rakkauteni on voinut kokea samanmoinen.
lesbo olla viisas, älykäs ja empaattinen samalla tavalla kuin muutkin ihmiset.
Kärjistät ja kategorisoit kovasti. Harva ihminen ovat täysin empatiakyvytön, empaattinen, tyhmä, viisas tai mitään vaan aina kyse ominaisuuksien suhteista toisiinsa. Ja ennen kaikkea em. ominaisuudet eivät ole vakio vaan ne ovat tilannesidonnaisia ja muuttuvat ihmisen elämän kulun myötä.
Minusta tunneäly ei ole sama kuin empatia mutta tunneälyä tarvitaan empatiassa. Sen sijaan luulen, että sydämen viisaus voisi hyvinkin olla tunneälyä. Siis jos sydämen viisaudella tarkoitetaan jotain sellaista, että ihminen osaa harkita asioita omalta ja muiden kannalta ja toimia viisaasti tilanteissa, joihin ei ole mitään valmista käsikirjoitusta. Että järki ja tunteet ovat oikeilla paikoilla ja ihminen saa ne nopesti käyttöönsä ikään kuin valmiina synteesinä, siis vaikkapa tunneälynä.
Enpä oikein usko. Eiköhän sellainen ole harvinainen tapaus, lesbo siis, josta voisi todeta että kaikki on kotona.
Lesbothan yleisesti muistuttavat älykkyysluonteeltaan sellaisia ihmisiä, jotka silmät pyöreinä kieltävät natsisaksan holocaustin, eikä mikään argumentointi heidän omia uskomuksiaan kumoa.
Korhonenhan on yksi hyvä esimerkki juuri tuonkaltaisesta lesbotaktiikasta, jossa millään muulla kuin omalla "totuudella" ole merkitystä, ei millään muulla, sanoi todistusaineistot tai on todellisuus oikeasti sitten aivan toista.
Luulenpa hyvinkin, että lesboteemoittelu ja päähänpinttymät lesboilusta sotkee aivotoimintaa sen verran, että sumenee hyvinkin kyky käsitellä asioita todellisuuspohjan mukaisesti, vaan menevät aina uskomustuntemusten mukaan toimimaan, jolloin niin, heistä tulee sellainen vaikutelma ettei heitä ihmistasolla edes pysty kohtaamaan kun lähtökohtaisesti hahmottavat maailmaa vain omasta kapeasta näkökentästä eivätkä halua uskoa mitään muuta olevankaan. Ja siihenkun lisätään yli tietoisuus omista palvotuista uskomustunteista, ei mitään ole tehtävissä, eikä lesboista välty missään nimessä mikään älykkyys, viisaus ja kaikkein vähiten empaattisuus. Huom! se empaattisuus siis koskee muita ihmisiä, ei sitä että osaa ymmärtää lauseena empaattisuuden ja miten sitä voi oikeaoppisesti näytellä, ilman mitään tekoja.
Onko lesbot sitten jäänet holocaustin kieltäjien tasolle, siltähän se vaikuttaa, täysi kyvyttömyys hahmottaa todellisia asioita ja käsitellä niitä, kun omat uskomustuntemukset ovat aina ja vain päällimmäisiä asioita. Surkeata ihmiskuvausta heidän kauttaan välittyy.