Kas, runoilijaa tuolla!

Vetoaa,
hieman kuulijoitaan
tahtoo nuolla:

- "Sanoihin mun vain luota!
Asuu niissä hyvyys-
sullekin on jakaa;
eessäpäin ja selän takaa."

Niissä piilee syvyys.
Mikä outo sanojensa kautta
päätään oikein nostaa?
Mitä pyhyydestään varma
saarnatessaan kostaa?

Miksi?
Pelkkää kangastusta on
ja oikeasti uskoton?

Narsistiko liennee,
siispä siksi?
Itsensä kai tiennee?

Uskonriitoja hän
mielellään käy haastaan?
Varma omastaan on,
vissi taivasmaastaan?

Omasta jumalallisuudestaan?

Ja puhuu rakkaudesta,
suuremmasta ihmistä
ja ihmisten välistä -

hän vetää välistä.

Ei uskomaan sua
kai vaan saa
vain itserakkauteen?

Hän valmiiks
näkyy tuijottavan voittajana
kruununsa kirkkauteen...
8295
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Keskustelun
kauppaavansa sanoo,

kaikin keinoin lukijoita
sivuillensa anoo.

Palkkansa ja paikkansa hän
ansainnee.

Agiteeraa lukijoitaan,
tyynnyttelee tukijoitaan,
mainosmies ei kaino mies.

Tai nainen, kukaties.

Maailmanmenoin villein,
kuni keihäin
saalistava pakana
riistaansa hän
kutsuhuudoin houkuttaa.

Pipipäiset fanaatikot
saaliillansa ruokkii
runsain mitoin,
nautintoihin
taivaallisiin koukuttaa.
On jalat hällä maassa.

Mustaa moisen noitatanssin
maa ei kestä,
eikä sateenkaarta.

Rasismia, syrjintää
ei kyllin estä,
mutta kertoo
kuinka rakastaa.

Naamansa vois
itsekin tuo joskus pestä.

Kuivata taustat korvien
äärellä rahasorvien,

kun laulaa tappovirttään
Hell´s angels -kuoro.

Sen koska loppuu vuoro?
Vai joko alkoi
vielä viatonta hirttään?

Äänestä
  • niin sosiaalista,

    se sun on sotasaalista.

    Sanaiset kirstut auki
    kiskaistu,
    sanoja ilmaan nuoliks
    viskaustu

    on kautta joka sivun,
    joka linjan.

    Siemeniä pinjan
    hampaan kolossa,

    jokaisessa polossa,
    se trendikästä on,

    ja brändin nielaisseet
    on messiaat vallastansa
    juopuneet,

    jostakin tärkeästä
    itsestään noin luopuneet -
    sosiaalisoistuneet?

    Mutt oli kerran
    kuokka sekä Jussi.

    Yhä suo ja palkkapussi?
    Sisupussi?

    Äänestä

  • 3 kirjoitti:

    niin sosiaalista,

    se sun on sotasaalista.

    Sanaiset kirstut auki
    kiskaistu,
    sanoja ilmaan nuoliks
    viskaustu

    on kautta joka sivun,
    joka linjan.

    Siemeniä pinjan
    hampaan kolossa,

    jokaisessa polossa,
    se trendikästä on,

    ja brändin nielaisseet
    on messiaat vallastansa
    juopuneet,

    jostakin tärkeästä
    itsestään noin luopuneet -
    sosiaalisoistuneet?

    Mutt oli kerran
    kuokka sekä Jussi.

    Yhä suo ja palkkapussi?
    Sisupussi?

    saarnaaja tuo sanan.

    Opinko kantavan mä etukenon,
    että lentoon pääsee mäki kotka,

    vaiko aseen asennon oikean,
    sen tanan,
    vaikoa kiroamaan s'*****an?

    Mää kuuntelin niin tarkkaan
    sanan tuojaa,
    kaiken tämän roskan luojaa,

    niin kuin kuulee
    opetuslapsesikin.

    Lapsi jokaisen.
    Sen vielä tokaisen.

    Ja kerran kiellon päälle
    mokaisen,
    sanani jokaisen.

    Sen teemme jaloin
    sydämin,

    siis pakoon pötkäiskäämme
    vastuitamme?

    Äänestä

  • Ukkosenjohdatin4 kirjoitti:

    saarnaaja tuo sanan.

    Opinko kantavan mä etukenon,
    että lentoon pääsee mäki kotka,

    vaiko aseen asennon oikean,
    sen tanan,
    vaikoa kiroamaan s'*****an?

    Mää kuuntelin niin tarkkaan
    sanan tuojaa,
    kaiken tämän roskan luojaa,

    niin kuin kuulee
    opetuslapsesikin.

    Lapsi jokaisen.
    Sen vielä tokaisen.

    Ja kerran kiellon päälle
    mokaisen,
    sanani jokaisen.

    Sen teemme jaloin
    sydämin,

    siis pakoon pötkäiskäämme
    vastuitamme?

    nukkaposki.

    Mikä poskeansa koski?

    Henkäys hellän unen, keijun siipi?
    Tuleva taipaleensa joko haavan riipi?

    Vielä levätä hän hetken saa ja joutaa.
    Utuiset unensa ja päivät pelkkää poutaa?

    Mutt tummat pilvet taivaan sineen soudat?
    - Jo kouluun elämän sä mennä joudat!

    Jo joku, jokin matkallensa noutaa ja
    suven suloisuus ihollaan
    jo kohta kylmää routaa?

    Mutt uinuu vielä kaunis
    nukkaposki,
    kesänlapsi
    kultahapsi.

    Koski tietämättään sua,
    kun hänen untaan valvoit.

    Se koski -
    vielä kaunis nukkaposki?

    Äänestä

  • Ei runoilijaksi kirjoitti:

    nukkaposki.

    Mikä poskeansa koski?

    Henkäys hellän unen, keijun siipi?
    Tuleva taipaleensa joko haavan riipi?

    Vielä levätä hän hetken saa ja joutaa.
    Utuiset unensa ja päivät pelkkää poutaa?

    Mutt tummat pilvet taivaan sineen soudat?
    - Jo kouluun elämän sä mennä joudat!

    Jo joku, jokin matkallensa noutaa ja
    suven suloisuus ihollaan
    jo kohta kylmää routaa?

    Mutt uinuu vielä kaunis
    nukkaposki,
    kesänlapsi
    kultahapsi.

    Koski tietämättään sua,
    kun hänen untaan valvoit.

    Se koski -
    vielä kaunis nukkaposki?

    ja parta alkoi kasvaa.

    Kas vain, pahoille ei kasva,
    uskoi vanha kansa.

    Mikä ristiriita -
    uskomukset, ristiin usko -

    oli joku joka luuli,
    että tarkkaan
    etukäteen kuuli
    yhden totuuden,
    sen ainoan -

    hän näet lapsen korvaan
    tiuhaan, suggeroiden
    unen läpi kuiski:

    - Ihmisen perisynti
    sisimpääsi valmiiksi
    istutettu on,
    et edes vastasyntyneenä
    ole viaton!

    Ja pirujansa huiski.

    Hän miten saattoi?
    Miten saattoi lapsen
    siihen uskomaan?

    Nyt parta malliltaan
    on Husseinin ...

    Äänestä

kun aivot nostin
narikasta
lueskella tätä
riimiä niin
hapokasta
tarinoita
elävästä elämästä

onhan se niin
nasta
mut kuule mua
risti huuli
on asioissa aina
toinen puoli
sulla liikaa pinnassa
on huoli

elämään vain luota
sylistään ei
rakkaus puota

:)

Äänestä
  • kaalimaaltaan
    kaalin kaalikseni tarjoo?

    Täytyyks mun
    ajovaloistakin
    etsii uskollista varjoo?

    Siinähän sä
    ja tässä mä

    ja kaiku kiirii
    onttolasta
    onttolaan.

    Onko sun sylissäs
    istumassa käynyt yhtään
    tummaa ottolasta?

    Ees mieleltänsä mustaa?

    Tuottaako lapsen
    suomalaisen katse
    sulle yhtään tuskaa?

    Niin moni syli
    vailla rakkautta,
    jos syliä on
    joillakuilla lainkaan.

    Niin vain
    omiansa rakastaa
    jumalat länsimaiset?

    Äänestä

  • Rakkaus ei sylistään puota, sitä Rakkautta on vain niin vähän tarpeeseen nähden.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ukkosenjohdatin kirjoitti:

Vetoaa,
hieman kuulijoitaan
tahtoo nuolla:

- "Sanoihin mun vain luota!
Asuu niissä hyvyys-
sullekin on jakaa;
eessäpäin ja selän takaa."

Niissä piilee syvyys.
Mikä outo sanojensa kautta
päätään oikein nostaa?
Mitä pyhyydestään varma
saarnatessaan kostaa?

Miksi?
Pelkkää kangastusta on
ja oikeasti uskoton?

Narsistiko liennee,
siispä siksi?
Itsensä kai tiennee?

Uskonriitoja hän
mielellään käy haastaan?
Varma omastaan on,
vissi taivasmaastaan?

Omasta jumalallisuudestaan?

Ja puhuu rakkaudesta,
suuremmasta ihmistä
ja ihmisten välistä -

hän vetää välistä.

Ei uskomaan sua
kai vaan saa
vain itserakkauteen?

Hän valmiiks
näkyy tuijottavan voittajana
kruununsa kirkkauteen...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu