Tarjosiko Saksa myös Ruotsille ennen hyökkäystä nl:oon -41 mahdollisuutta korjata rajoja. Ruotsihan menetti 1800- luvun alussa suuren maa-alueen venäjälle.
Ruotsi tyytyi
osaansa
24
241
Vastaukset
- ei tarjonnut
Tuskin. Huomasivat jo talvisodan aikana ettei Ruotsista ollut sotimaan.
- niinkö kävi
Hyökättiinkö Ruotsin kimppuun tai hyökkäsikö se jonkun muun maan kimppuun 1939-1940?
- von Rundstedt
niinkö kävi kirjoitti:
Hyökättiinkö Ruotsin kimppuun tai hyökkäsikö se jonkun muun maan kimppuun 1939-1940?
Ei hyökätty koska Saksa tarvitsi kaikki joukot Itään. Ruotsin miehitys olisi liikaa vaikeuttanut operaatioita Pohjoisessa.
Ei niistä nössöistä olisi ollut Leningradia ja Murmasnkia vastaan lähtemään.
- 1soP1eru
Mielenkiintoinen kysymys
Miksi Aatu olisi niin tehnyt? Hän halusi leikkiä kuningasta eikä kukaan muu mahtunut leikkiin mukaan.
Ja suomihan tavallaan on ruotsin vaikutuksen alla. Kuten näkyy suomen kielipolitiikasta.- Josef Veltjens
Suomi oli talvisodan jälkeen vahvasti saksalaisen vaikutuksen alainen.
- Roope Niemi
älykkäät johtajat, että olisivat lähteneet natsien mukana sotaan. Suomen johto ei ollut yhtä älykästä, sotaan hullujen piti päästä ja tulos oli sen mukainen.
- aivan eri
asemassa kuin Suomi. Sen politiikkana oli olla tekemättä mitään, paitsi kulloinkin vahvimman nuoleskelua. Ja hyvin meni.
- todella äl juu
Niinkö älykkäät että myivät niille kuulalaakereita ja muuta materiaali jota ne tarvitsi pitkittämään sotaa?
- Ruotsin petos
>Tarjosiko Saksa myös Ruotsille ennen hyökkäystä nl:oon -41 mahdollisuutta korjata rajoja.<
KYLLÄ!
Ahvenanmaa oli tyrkyllä molemmin puolin. NL mm. tarjotteli Ahvenanmaata Ruotsille, jos Ruotsi saisi taivuteltua Suomen antautumaan 1944 kesällä. NL olisi halunnut itselleen toki sotilastukikohdan Ahvenanmaalta, mutta loppuja se tyrkytti Ruotsille.
Luultavasti Talvisodassakin Ahvenanmaa oli syöttinä Ruotsille, ettei se sekaantuisi Suomen sotatapahtumiin liiaksi. Jopa Mannerheim katui Ruotsin ottamista Talvisodan rauhanvälittäjäksi, koskapa he kävivät Suomelta salaa omia lehmänkauppojaan ryssien kanssa. Suomi menetti Sortavalan ja Viipurin juuri Ruotsin kaksinaamaisen pelin ansiosta. Ruotsalaisethan kavalsivat Suomen ehdottomat "neuvottelurajat" ryssille kesken neuvotteluiden.
1941 Operaatio Kilpapurjehduksen kova kiire Suomen taholta johtui osin Ruotsin kiinnostuksesta Ahvenanmaahan. Oli olemassa tiettyjä merkkejä heidän halustaa rynnätä sinne Barbarossa -operaatin alkaessa.
1944 Ruotsi purki Märketin miinakentätä ja heidän isot risteilijät, mm. Fylgia, risteilivät Ahvenanmaan tuntumassa. tämä siksi, että jos Suomi romahtaa niin he miehittävät heti Ahvenanmaan.- noinkaan!!
"1944 Ruotsi purki Märketin miinakentätä ja heidän isot risteilijät, mm. Fylgia, risteilivät Ahvenanmaan tuntumassa. tämä siksi, että jos Suomi romahtaa niin he miehittävät heti Ahvenanmaan."
Kyse oli pakoreitin pitämisestä auki ahvenanmaalaisille ja miksei suomalaisillekin. Maihinnousu Ahvenanmaalle olisi merkinnyt selkkausta Saksan ja NL:n kanssa. Niitä ei haluttu. - Affenasse
noinkaan!! kirjoitti:
"1944 Ruotsi purki Märketin miinakentätä ja heidän isot risteilijät, mm. Fylgia, risteilivät Ahvenanmaan tuntumassa. tämä siksi, että jos Suomi romahtaa niin he miehittävät heti Ahvenanmaan."
Kyse oli pakoreitin pitämisestä auki ahvenanmaalaisille ja miksei suomalaisillekin. Maihinnousu Ahvenanmaalle olisi merkinnyt selkkausta Saksan ja NL:n kanssa. Niitä ei haluttu.Otto Kumenius: Tiedustelu - Tehtävä yli rajojen, (ruotsinkielinen alkuteos Uppdrag utan gränser 1969)
Sivut 100-122 kertovat Ahvenanmaan tapahtumista 1944 kesällä otsikolla Ahvenanmaalaista uhkapeliä.
Otto Kumenius: Vastavakooja (Ruotsinkielinen alkuteos Kontraspion för fem nationer 1984, lähes sama kirja kuin ed. mutta uudistettu ja huonompi laitos)
Sivut 125-133 kertovat Ahvenanmaan tapahtumista 1944 kesällä otsikolla Ahvenanmaalaista uhkapeliä.
s. 131:
"Miten Ahvenanmaalla oleva suomalainen sotaväki reagoisi Ruotsin maihinnousuyritykseen? Menin tapaamaan suomalaisten joukkojen komentajaa, joka oli suomenkielinen eversti. Esittäydyttyäni hän sanoi: -Olenkin jo pitkään odottanut vieraita teidän osastoltanne. Eversti tunsi hyvin miestensä tunnelmat. Sotilaat olivat kotoisin Vaasan läänistä ja ruotsinkielisiä. Hän oli vakuuttunut siitä, että sotilaat laskisivat aseensa. - Mitään vastarintaa ei siis synny? - Ei yhtään mitään. Upseerini ovat samaa mieltä."
Kyseessä oli Ruotsin suunnitelmat Ahvenanmaam miehittämisksi jos Suomi romahtaa 1944 kesällä sotilaallisesti. Ruotsihan purki Märketin väylien miinakenttiä ja sen sotalaivat Drottning, Victoria, Gotland, Gustav V ja Fylgia purjehtivat nayttävästi Ahvenanmaan lähistöllä. - Affenasse
Affenasse kirjoitti:
Otto Kumenius: Tiedustelu - Tehtävä yli rajojen, (ruotsinkielinen alkuteos Uppdrag utan gränser 1969)
Sivut 100-122 kertovat Ahvenanmaan tapahtumista 1944 kesällä otsikolla Ahvenanmaalaista uhkapeliä.
Otto Kumenius: Vastavakooja (Ruotsinkielinen alkuteos Kontraspion för fem nationer 1984, lähes sama kirja kuin ed. mutta uudistettu ja huonompi laitos)
Sivut 125-133 kertovat Ahvenanmaan tapahtumista 1944 kesällä otsikolla Ahvenanmaalaista uhkapeliä.
s. 131:
"Miten Ahvenanmaalla oleva suomalainen sotaväki reagoisi Ruotsin maihinnousuyritykseen? Menin tapaamaan suomalaisten joukkojen komentajaa, joka oli suomenkielinen eversti. Esittäydyttyäni hän sanoi: -Olenkin jo pitkään odottanut vieraita teidän osastoltanne. Eversti tunsi hyvin miestensä tunnelmat. Sotilaat olivat kotoisin Vaasan läänistä ja ruotsinkielisiä. Hän oli vakuuttunut siitä, että sotilaat laskisivat aseensa. - Mitään vastarintaa ei siis synny? - Ei yhtään mitään. Upseerini ovat samaa mieltä."
Kyseessä oli Ruotsin suunnitelmat Ahvenanmaam miehittämisksi jos Suomi romahtaa 1944 kesällä sotilaallisesti. Ruotsihan purki Märketin väylien miinakenttiä ja sen sotalaivat Drottning, Victoria, Gotland, Gustav V ja Fylgia purjehtivat nayttävästi Ahvenanmaan lähistöllä.Noissakin kirjoissa kerrotaan Ahvenanmaan tapahtumista koskien kesää 1944.
Tietenkin sanot seuraavaksi että Kalle Lehmus on sittemmin paljastettu vakoilijaksi... entäs Mäkelä?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalle_Lehmus
Lehmus Kalle: Kolme Kriisiä,Weiling & Göös, 1971
Mäkelä Jukka L: Salaista palapeliä, Wsoy, 1964, 270 s
Mäkelä Jukka L: Salaisen sodan saatosta, Wsoy, 1965, 169 s.
Otto Kumenius: Tiedustelu - Tehtävä yli rajojen, (ruotsinkielinen alkuteos Uppdrag utan gränser 1969)
Otto Kumenius: Vastavakooja (Ruotsinkielinen alkuteos Kontraspion för fem nationer 1984, lähes sama kirja kuin ed. mutta uudistettu ja huonompi laitos)
Jukka L Mäkelä kirjoittaa mainiossa kirjassaan, Salaista palapeliä, sivulla 252-254, aiheesta tähän malliin:
Kaikki tiedustelutiedot viittasivat Ruotsin valmistautuvan maihinnousuun Ahvenanmaalle!
Ruotsin laivasto purki kesällä 1944 Märketin luona Ahvenanmaan kapeikossa olevaa miinakenttäänsä. Ahvenanmaata vastapäätä olevaa miinakenttää purettiin päivästä toiseen 16-18 aluksen voimin. Raivattavan alueen pitkulainen muoto suuntautui suoraan kohti Ahvenanmaata. Suomen tiedustellessa syytä operaatioon, heille vastattiin huoltotoimien olevan menossa. Siis juuri Kannaksen suurtaisteluiden ollessa kiivaimmillaan.
Ruotsin laivasto liikehtikin näkyvästi Ahvenanmaan tuntumassa tuon raivauksen jälkeen.
Varsinkin sen jälkeen kun Suomi joutui lähettämään lähes kaikki miehet Ahvenanmaalta
Kannakselle ja saarille jäi vain minimi miehitys.
Ruotsi oli jälleen valmiina ja kärkkymässä Ahvenanmaata itselleen, jos Suomen puolustus romahtaisi. Muistissa oli vuoden 1918 nöyryytys!
Kannaksen taisteluiden helpottaessa lähetettiin Ahvenanmaalle kiireesti takaisin kaikki sinne
tarvittavat joukot ja miehitys, lähinnä juuri Ruotsin takia.
Kyseessä taisi olla JP 6 joka oli Ahvenanmaalla likimain helmikuusta 1944 kesäkuuhun 1944, jolloin se siirrettiin Kannaksen taisteluihin. - kanssa++
Affenasse kirjoitti:
Otto Kumenius: Tiedustelu - Tehtävä yli rajojen, (ruotsinkielinen alkuteos Uppdrag utan gränser 1969)
Sivut 100-122 kertovat Ahvenanmaan tapahtumista 1944 kesällä otsikolla Ahvenanmaalaista uhkapeliä.
Otto Kumenius: Vastavakooja (Ruotsinkielinen alkuteos Kontraspion för fem nationer 1984, lähes sama kirja kuin ed. mutta uudistettu ja huonompi laitos)
Sivut 125-133 kertovat Ahvenanmaan tapahtumista 1944 kesällä otsikolla Ahvenanmaalaista uhkapeliä.
s. 131:
"Miten Ahvenanmaalla oleva suomalainen sotaväki reagoisi Ruotsin maihinnousuyritykseen? Menin tapaamaan suomalaisten joukkojen komentajaa, joka oli suomenkielinen eversti. Esittäydyttyäni hän sanoi: -Olenkin jo pitkään odottanut vieraita teidän osastoltanne. Eversti tunsi hyvin miestensä tunnelmat. Sotilaat olivat kotoisin Vaasan läänistä ja ruotsinkielisiä. Hän oli vakuuttunut siitä, että sotilaat laskisivat aseensa. - Mitään vastarintaa ei siis synny? - Ei yhtään mitään. Upseerini ovat samaa mieltä."
Kyseessä oli Ruotsin suunnitelmat Ahvenanmaam miehittämisksi jos Suomi romahtaa 1944 kesällä sotilaallisesti. Ruotsihan purki Märketin väylien miinakenttiä ja sen sotalaivat Drottning, Victoria, Gotland, Gustav V ja Fylgia purjehtivat nayttävästi Ahvenanmaan lähistöllä.kannattaa olla hyvin varovainen kun häntä lainaa. Varsinkin kun tiukkaa oikeistoa edustava suomenmielinen henkilö muistelee tapahtumia Ahvenanmaalla "vanhuudenhöppänänä" Hänen viimeiset kirjansa olivat erittäin heikkotasoisia eivätkä missään nimessä sovi lähdeteoksiksi.
- Er.P 9
Affenasse kirjoitti:
Noissakin kirjoissa kerrotaan Ahvenanmaan tapahtumista koskien kesää 1944.
Tietenkin sanot seuraavaksi että Kalle Lehmus on sittemmin paljastettu vakoilijaksi... entäs Mäkelä?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalle_Lehmus
Lehmus Kalle: Kolme Kriisiä,Weiling & Göös, 1971
Mäkelä Jukka L: Salaista palapeliä, Wsoy, 1964, 270 s
Mäkelä Jukka L: Salaisen sodan saatosta, Wsoy, 1965, 169 s.
Otto Kumenius: Tiedustelu - Tehtävä yli rajojen, (ruotsinkielinen alkuteos Uppdrag utan gränser 1969)
Otto Kumenius: Vastavakooja (Ruotsinkielinen alkuteos Kontraspion för fem nationer 1984, lähes sama kirja kuin ed. mutta uudistettu ja huonompi laitos)
Jukka L Mäkelä kirjoittaa mainiossa kirjassaan, Salaista palapeliä, sivulla 252-254, aiheesta tähän malliin:
Kaikki tiedustelutiedot viittasivat Ruotsin valmistautuvan maihinnousuun Ahvenanmaalle!
Ruotsin laivasto purki kesällä 1944 Märketin luona Ahvenanmaan kapeikossa olevaa miinakenttäänsä. Ahvenanmaata vastapäätä olevaa miinakenttää purettiin päivästä toiseen 16-18 aluksen voimin. Raivattavan alueen pitkulainen muoto suuntautui suoraan kohti Ahvenanmaata. Suomen tiedustellessa syytä operaatioon, heille vastattiin huoltotoimien olevan menossa. Siis juuri Kannaksen suurtaisteluiden ollessa kiivaimmillaan.
Ruotsin laivasto liikehtikin näkyvästi Ahvenanmaan tuntumassa tuon raivauksen jälkeen.
Varsinkin sen jälkeen kun Suomi joutui lähettämään lähes kaikki miehet Ahvenanmaalta
Kannakselle ja saarille jäi vain minimi miehitys.
Ruotsi oli jälleen valmiina ja kärkkymässä Ahvenanmaata itselleen, jos Suomen puolustus romahtaisi. Muistissa oli vuoden 1918 nöyryytys!
Kannaksen taisteluiden helpottaessa lähetettiin Ahvenanmaalle kiireesti takaisin kaikki sinne
tarvittavat joukot ja miehitys, lähinnä juuri Ruotsin takia.
Kyseessä taisi olla JP 6 joka oli Ahvenanmaalla likimain helmikuusta 1944 kesäkuuhun 1944, jolloin se siirrettiin Kannaksen taisteluihin.Olisiko kuitenkin näin:
Ahvenanmaasta vastasi Merivoimiin kuuluva 7. Rannikkoprikaati komentajana everstiluutnantti J. Olin.Tähän joukkoon kuului runsaasti ruotsinkielisiä.
Kesällä 1944 saarille siirrettiin Erillinen Pataljoona 9 ja Rannikkopataljoona 3. Ne olivat suomenkielisiä. Syytä ehkä olikin, sillä sitä ennen siellä olevat sotilaat olivat kotoisin Vaasan läänistä ja ruotsinkielisiä...
Otto Kumenius: Vastavakooja (Ruotsinkielinen alkuteos Kontraspion för fem nationer 1984)
Sivut 125-133 kertovat Ahvenanmaan tapahtumista 1944 kesällä otsikolla Ahvenanmaalaista uhkapeliä.
s. 131:
"Miten Ahvenanmaalla oleva suomalainen sotaväki reagoisi Ruotsin maihinnousuyritykseen? Menin tapaamaan suomalaisten joukkojen komentajaa, joka oli suomenkielinen eversti. Esittäydyttyäni hän sanoi: -Olenkin jo pitkään odottanut vieraita teidän osastoltanne. Eversti tunsi hyvin miestensä tunnelmat. Sotilaat olivat kotoisin Vaasan läänistä ja ruotsinkielisiä. Hän oli vakuuttunut siitä, että sotilaat laskisivat aseensa. - Mitään vastarintaa ei siis synny? - Ei yhtään mitään. Upseerini ovat samaa mieltä." - voi hyvänen järki
noinkaan!! kirjoitti:
"1944 Ruotsi purki Märketin miinakentätä ja heidän isot risteilijät, mm. Fylgia, risteilivät Ahvenanmaan tuntumassa. tämä siksi, että jos Suomi romahtaa niin he miehittävät heti Ahvenanmaan."
Kyse oli pakoreitin pitämisestä auki ahvenanmaalaisille ja miksei suomalaisillekin. Maihinnousu Ahvenanmaalle olisi merkinnyt selkkausta Saksan ja NL:n kanssa. Niitä ei haluttu.Tuskin Ruotsilla oli mitään mahdollisuuksia edes pärjätä Saksalle ja Neuvostoliitolle joten ei siinä haluamisesta ollut kysymys.
- hurri pelkuri
kanssa++ kirjoitti:
kannattaa olla hyvin varovainen kun häntä lainaa. Varsinkin kun tiukkaa oikeistoa edustava suomenmielinen henkilö muistelee tapahtumia Ahvenanmaalla "vanhuudenhöppänänä" Hänen viimeiset kirjansa olivat erittäin heikkotasoisia eivätkä missään nimessä sovi lähdeteoksiksi.
No lähettihän ne hurri typerykset sinne rauhanturvajoukkoja vuonna 1918 mutta lähtivät kovasti karkuun saksalaisten tultua.
- on asia
kanssa++ kirjoitti:
kannattaa olla hyvin varovainen kun häntä lainaa. Varsinkin kun tiukkaa oikeistoa edustava suomenmielinen henkilö muistelee tapahtumia Ahvenanmaalla "vanhuudenhöppänänä" Hänen viimeiset kirjansa olivat erittäin heikkotasoisia eivätkä missään nimessä sovi lähdeteoksiksi.
Kumeniuksen kirjoissa on paljon silkkaa puuta heinää. Hän muun muassa on ollut presidentti Rytin henkivartijana Talvisodan aikana.
Jatkosodan aikana valmistautui pataljoonan verran käpykaartilaisia hyökkäämään Hangon motin piirittäjien selkään. Äänislinna oli öisin juopuneina mellastavien kasakkajoukkojen hallussa jne jne. - kuitenkin!!
Er.P 9 kirjoitti:
Olisiko kuitenkin näin:
Ahvenanmaasta vastasi Merivoimiin kuuluva 7. Rannikkoprikaati komentajana everstiluutnantti J. Olin.Tähän joukkoon kuului runsaasti ruotsinkielisiä.
Kesällä 1944 saarille siirrettiin Erillinen Pataljoona 9 ja Rannikkopataljoona 3. Ne olivat suomenkielisiä. Syytä ehkä olikin, sillä sitä ennen siellä olevat sotilaat olivat kotoisin Vaasan läänistä ja ruotsinkielisiä...
Otto Kumenius: Vastavakooja (Ruotsinkielinen alkuteos Kontraspion för fem nationer 1984)
Sivut 125-133 kertovat Ahvenanmaan tapahtumista 1944 kesällä otsikolla Ahvenanmaalaista uhkapeliä.
s. 131:
"Miten Ahvenanmaalla oleva suomalainen sotaväki reagoisi Ruotsin maihinnousuyritykseen? Menin tapaamaan suomalaisten joukkojen komentajaa, joka oli suomenkielinen eversti. Esittäydyttyäni hän sanoi: -Olenkin jo pitkään odottanut vieraita teidän osastoltanne. Eversti tunsi hyvin miestensä tunnelmat. Sotilaat olivat kotoisin Vaasan läänistä ja ruotsinkielisiä. Hän oli vakuuttunut siitä, että sotilaat laskisivat aseensa. - Mitään vastarintaa ei siis synny? - Ei yhtään mitään. Upseerini ovat samaa mieltä."Olet enemmän satusetä-luokassa hurrivihasi kanssa, vaikka joukossa on välillä jotain oikeinkin.
Ahvenanmaasta vastasi kesällä -44 Saaristomeren Rannikkoprikaati komentajana eversti N. Heiro.
Miehitystä vahvennettiin perustamalla ensin RP 17, sitten tulivat ErP 9 ja RP 3.
Kumeniuksen tarina on hänen tavanomaista satuiluaan. - 1941 joulukuu
on asia kirjoitti:
Kumeniuksen kirjoissa on paljon silkkaa puuta heinää. Hän muun muassa on ollut presidentti Rytin henkivartijana Talvisodan aikana.
Jatkosodan aikana valmistautui pataljoonan verran käpykaartilaisia hyökkäämään Hangon motin piirittäjien selkään. Äänislinna oli öisin juopuneina mellastavien kasakkajoukkojen hallussa jne jne.Hangon mottihan kesti joulukuun alkuun saakka vuonna 1941, eli kunnes venäläiset itse evakuoivat meritse tuon tukikohtansa tai mottinsa.
- Mitä sitten?
on asia kirjoitti:
Kumeniuksen kirjoissa on paljon silkkaa puuta heinää. Hän muun muassa on ollut presidentti Rytin henkivartijana Talvisodan aikana.
Jatkosodan aikana valmistautui pataljoonan verran käpykaartilaisia hyökkäämään Hangon motin piirittäjien selkään. Äänislinna oli öisin juopuneina mellastavien kasakkajoukkojen hallussa jne jne.>Hän muun muassa on ollut presidentti Rytin henkivartijana Talvisodan aikana.<
Ryti oli Suomen pääministerinä Talvisodan aikana 1.12.1939 alkaen aina 19.12.1940 saakka, josta alkaen jatkoi presienttinä aina 4.8.1944 saakka.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Risto_Ryti - se vitsi onkin!
Mitä sitten? kirjoitti:
>Hän muun muassa on ollut presidentti Rytin henkivartijana Talvisodan aikana.<
Ryti oli Suomen pääministerinä Talvisodan aikana 1.12.1939 alkaen aina 19.12.1940 saakka, josta alkaen jatkoi presienttinä aina 4.8.1944 saakka.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Risto_RytiKumenius kertoo siis olleensa Talvisodan aikana presidentti Rytin henkivartija. Presidentti oli kuitenkin Kallio.
Arvasin, ettei kaikkien järki riitä asiaa tajuamaan. - OSS.
kanssa++ kirjoitti:
kannattaa olla hyvin varovainen kun häntä lainaa. Varsinkin kun tiukkaa oikeistoa edustava suomenmielinen henkilö muistelee tapahtumia Ahvenanmaalla "vanhuudenhöppänänä" Hänen viimeiset kirjansa olivat erittäin heikkotasoisia eivätkä missään nimessä sovi lähdeteoksiksi.
Tietenkin sanot seuraavaksi, että Mäkeläkin kirjoittaa omiaan kun hänetkin on paljastettu OSS:n agentiksi sodan jälkeen.
Pekka Turunen kertoi tuon Mäkelän OSS -yhteyden Oulussa käydessään!
Hän piti esitelmän 19.4.2007 Pääkirjaston Pakkala -salissa ja kertoili juttuja Paavo Suorannasta ja silloin vasta julkaistusta kirjasta Salaisen sodan asiamies. Tuossa yhteydessä tuli esiin tämä Mäkelän OSS -genttijuttu Tukholman ajoilta heti sodan jälkeen. - JP 6
kuitenkin!! kirjoitti:
Olet enemmän satusetä-luokassa hurrivihasi kanssa, vaikka joukossa on välillä jotain oikeinkin.
Ahvenanmaasta vastasi kesällä -44 Saaristomeren Rannikkoprikaati komentajana eversti N. Heiro.
Miehitystä vahvennettiin perustamalla ensin RP 17, sitten tulivat ErP 9 ja RP 3.
Kumeniuksen tarina on hänen tavanomaista satuiluaan.Tarkennetaanpas hieman lisää:
Antti Juutilainen: NUOREN JÄÄKÄRIN TIE. Jääkäripataljoona 6 1943-1944,
JP 6:n historiikkitoimikunta, Gummerus 1993
4. Ahvenanmaan matka
Sivut 49-61
s. 49:
"Saaristomeren Rannikkoprikaati vastasi keväällä 1944 Ahvenanmaan puolustuksesta ja alueellisesta koskemattomuudesta. Tämän eversti Niilo Heiron komentaman Rannikkoprikaatin vastuulle kuuluivat sekä Saaristomeri että Pohjanlahti. Vajaasti miehitettyjen kiinteiden rannikkolinnakkeiden tulen ei katsottu riittävän saaria puolustettaessa, joten liikettä edustava Jääkäripataljoona 6 päätettiin irroittaa Ratsuväkiprikaatista ja kuljettaa Ahvenanmaalle. Pataljoona siirtyi näin osaksi Merivoimia, alistettuna sen komentajalle kenraaliluutnantti Väinö Valveelle. Jääkäripataljoona 6 oli ainoa saarille tuossa vaiheessa siirretty jalkaväkijoukko-osasto." - JP 6 siirrettiin
JP 6 kirjoitti:
Tarkennetaanpas hieman lisää:
Antti Juutilainen: NUOREN JÄÄKÄRIN TIE. Jääkäripataljoona 6 1943-1944,
JP 6:n historiikkitoimikunta, Gummerus 1993
4. Ahvenanmaan matka
Sivut 49-61
s. 49:
"Saaristomeren Rannikkoprikaati vastasi keväällä 1944 Ahvenanmaan puolustuksesta ja alueellisesta koskemattomuudesta. Tämän eversti Niilo Heiron komentaman Rannikkoprikaatin vastuulle kuuluivat sekä Saaristomeri että Pohjanlahti. Vajaasti miehitettyjen kiinteiden rannikkolinnakkeiden tulen ei katsottu riittävän saaria puolustettaessa, joten liikettä edustava Jääkäripataljoona 6 päätettiin irroittaa Ratsuväkiprikaatista ja kuljettaa Ahvenanmaalle. Pataljoona siirtyi näin osaksi Merivoimia, alistettuna sen komentajalle kenraaliluutnantti Väinö Valveelle. Jääkäripataljoona 6 oli ainoa saarille tuossa vaiheessa siirretty jalkaväkijoukko-osasto."suurhyökkäyksen alettua kiireesti Kannakselle. Se ei siis ollut Ahvenanmaalla Kumeniuksen kuvaamana aikana.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jussi Halla-aho huolissaan Sofia Virrasta
Jussihan on vanha vihreä. Onko tässä kyse alkukesän kiimasta, kun aidan toisella puolella oleva vihreä alkaa kiinnostama907522Sofia Virta kadonnut....onko juomassa?
Virran poissaolo eduskunnasta on herättänyt huomiota. Esimerkiksi Ilta-Sanomat kertoi aiemmin, että Virta on ollut tällä1216257Julkista rahaa ei tule antaa senttiäkään yksityisille yrityksille
Julkinen raha on meidän yhteistä rahaa, ja se raha on tarkoitettu yhteiseen käyttöön, kuten esimerkiksi tuottamaan palve1604387Tytti Tuppurainen: Suomen pakolaiskiintiö pitäisi nostaa 10 000 vuodessa
asia on faktaa, noin Tytti sanoi aiemmin. Kun taas Orpon hallitusohjelman mukaisesti Suomen pakolaiskiintiö on pudotettu2333024Halla-aho sivaltaa edustajantyöstään lintsaavaa Sofia Virtaa
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/937c74d7-f905-4466-b9b4-abd017fe5b63 Kansanedustajan on ilmoitettava poissaolosta902608Ruotsissa uusi monikulttuurisuusongelma: Mummonraiskuut
Ilmiö räjähti käsiin ja nyt painetaan paniikkinappulaa. Moni vanhustenhoivayhtiö on joutunut jopa lopettamaan, koska keh241846Yhteydenotto
Tiedätkö tai ymmärrätkö syyn, miksi kaivattusi ei ota sinuun yhteyttä? Mikä se syy on?1821427- 1171406
Minkä arvosanan 4-10 annat Susanna Laineelle Farmi-juontohommista?
Minkä arvosanan 4-10 annat Suskille? Tätä ei tv:ssä: Susanna Laine paljastaa, mikä yksi asia hermostuttaa Farmi-kuvauk21741"Suomen Gossip Girl" Jannica Nordberg voitti Farmi Suomen
Onnea, Jannica! Jannica Nordberg voitti Farmi Suomen ja 30 000 euroa. Nordberg kutsuu itseään Suomen Gossip Girliksi19693