Pakko tulla purkamaan tämä jossain. Rakas koirani lähti siis tänään viimeiselle matkalleen. Tähän oli henkisesti valmistauduttu muutama kuukausi, mutta luopumisen tuska oli silti hirveä. Kun lääkäri totesi sydämen olevan pysähtynyt kyyneleet alkoivat valua hillittömästi ja autoon päästyäni parruin silmät päästäni. Kävin vielä hautaamassa koiran kesämökkimme pihaan ja se vasta pahin paikka olikin, tärisin ja vain tuijotin eteeni.
Vaikka tämä oli moneen kertaan mietitty ja tiedettiin, että koira on niin vanha ja sairas ja vain kärsii, jos pitkitetään entisestään taivallusta täällä, tunne..musertava. Siinä vain miettii, että entä jos sittenkin..
Ikinä en enää halua yhtäkään eläintä. Tämä luopumisen tuska on minulle aivan liikaa. Tuntuu kuin hautaisi osan itsestään. :'( Kuinka kauan tämä näin paha olo kestää?
Vaikka tämä oli moneen kertaan mietitty ja tiedettiin, että koira on niin vanha ja sairas ja vain kärsii, jos pitkitetään entisestään taivallusta täällä, tunne..musertava. Siinä vain miettii, että entä jos sittenkin..
Ikinä en enää halua yhtäkään eläintä. Tämä luopumisen tuska on minulle aivan liikaa. Tuntuu kuin hautaisi osan itsestään. :'( Kuinka kauan tämä näin paha olo kestää?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Teit kaverillesi viimeisen ja erittäin tärkeän palveluksen,ole ylpeä itsestäsi!
Ei oo helppoa ei,mutta pikkuhiljaa helpottaa..mulla tässä keväällä ekana vuosipäivänä oli itku herkässä,vaikka perheessä on ollut jo pitkään uusi kaveri.
Parin kuukauden kuluttua sateenkaarisillankutsun saapumisesta pystyttiin jo nauraen muistelemaan kaikkia ihania kommelluksia edesmenneen kaverimme kanssa,niin varmasti sinäkin.
Tsemppiä älä sano ei koskaan enää,koska tulevaisuutta et onneksi tiedä!