jokin epäilyttää, eikös kaikki pitäisi olla aika selvää.
Kyllä sun pitäis tietää että mä edelleen tykkään susta tosi paljon.
Ja että minä olen todellakin "minä" joka täällä sulle kirjoittelee, mut sitä en sitten tiedä että onko sulla jokin haave että sen ihmisen pitäisi olla joku toinen.
No kyllä sä sen tiedät että miten asiat on, uskon niin :)
Kyllä sun pitäis tietää että mä edelleen tykkään susta tosi paljon.
Ja että minä olen todellakin "minä" joka täällä sulle kirjoittelee, mut sitä en sitten tiedä että onko sulla jokin haave että sen ihmisen pitäisi olla joku toinen.
No kyllä sä sen tiedät että miten asiat on, uskon niin :)
Vastaukset 13
Vanhimmat
Minulle asiat eivät ainaskaan ole täysin selviä.
Ratakisko voisi auttaa, jos rautalanka on loppunut.
Haluaisin puhua kanssasi, olla lähellä, mutta
kummanko tässä on nyt tehtävä aloite?
Koska et ole tehnyt niin luulen,
että sulla on myös joku toinen?
mulla ketään toista ole mutta sullako sitte on, kun kirjoitit että "luulen että sulla myös joku toinen".
Ei ole ketään toista.
Vain yksi ja sama mies on ollut ajatuksissa jo kauan, kauan aikaa.
http://www.youtube.com/watch?v=kd53S-8gtos
se tunniste vain viellä puuttuu?
Kulta ja rakas ei ihan riitä.
vaikka ihanalta kuulostaakin.
????
Tiedätkö että täältä on niin vaikea löytää sitä jonka toivoisi olla kirjoituksen takana. Pitää olla niin varma vihje...
vihjeitä aika paljon. Ehkä vaikeaa löytää mutta ei mahdotonta.
Epäilen että epäilen
-Sokrates-
(aina hyvä muistaa nettikirjoittelussa tuo asia).
Minäkin tykkään sinusta edelleen tosi paljon.
En toivo keneltäkään toiselta täällä viestejä kuin sinulta.
En tee johtopäätöksiä asioiden suhteen nettikirjoittelun perusteella.
En kirjoita nega, haukkumis, jättämis-viestejä enkä koskaan öisin mitään muutenkaan.
Selvitän kaikki asiat oikeassa elämässä enkä täällä.
minulle ja kerro että haluat olla kanssani että sinullakin on ikävä, silloin usko pois unohdan kaiken epävarmuuden.
Kirjoitin jo kertaalleen tähän sulle viestiä, mut kone söi sen. Siis uskomatonta, mutta totta taas. Kai nuo sormet sen verran tärisee tärkeistä asioista kirjoittaessa, että aina tapahtuu jotain tuollaista. Aloitin sen viestin muuten vähän niinkuin karkkien jakoa laskemalla sulle.. sulle.. mulle..sulle.. sulle.. ensiks kyllä meinasin jakaa ihan tasan, mut nyt sit kuitenkin jaoin sen noin, miksiköhän...no varmaan oot sen ansainnut, kun saahan lellilapsetkin aina enmmän kaikkee kun ne osaa sitä kauniisti "kerjätä" ja jokaisessahan meissä asuu se sisäinen pieni lapsi, niinku nyt sussakin, iso mies ja pienen pojan iloinen pilke silmässä jos eteen pääsee sitä näkemään. Tai ainakin toivottavsti vieläkin on niin?
Haaveita on monenlaisia, ja voin sanoo kyl, että jotkut niistä on niin utopistisia ettei ihan oiekasti voisi edes kuvitella, että kohde täällä vastaisi vaikka kuinka tuuleen huutaisi, mut ei siitä sen enempää koska ne on harvinaisuuksia kuitenkin jos niitä on päässyt lipsahtamaan tänne.
Nyt anonyymisti kysymys mikä vaivaa ainakin omalla kohdalla jos kirjoittamasi tarina osuisi mun omaan nilkkaan eli siis omalle kohdalle ja olisin viesti kohde...Se mikä ihmetyttää kaikessa uskomattomuudessa jos tosiaan tunnistat kohteen täällä niin mikset kirjoita hänelle suoraan, miksi tänne? Toisaalta sen ymmärrän, mutta toisaalta en ja siksi kysynkin.
Piti vielä laittaa runo:
Voisitko tosiaan oikeasti kulta rakas
toivoa ettää tulisin joskus takas
toivottavasti ei pahalta kuulosta
eikä liian suuri luuloista
jos noin sullle täällä sanoo
vaikka ei tiedä mitä oikeesti janoo
aika ehkä näyttäisi varmaan senkin
jos istuttais edes ääreen saman penkin
nyt en jaksa tähän kyl enempää keksiä
ettei tule vahingossa mukaan seksiä
siinä sitten voisi seriffit suuttua
ja pika pikaa teksteihin puuttua
hyvää yötä sulle siis tähän lausun
huikkaa halin ja pienen pusun
lentäköön se yli maitten ja metsien
ja perille ilman kissojen kanssa etsien
viesti meni miehelle mutta kauniisti kirjoitat ja runoilet. Toivottavasti kaikki menisi parhainpäin sinunkin tapauksessasi :) Hyvää yötä ja kauniita unia.
Kirjoittele täällä edelleen, niin "minä" luen ja vastailen.