Minulla on vuoden ikäinen koira, siskoni koiranpentu on 4kk ja asumme toistaiseksi samassa talossa. Pentu kiusaa koiraani jatkuvasti, on kiusannut saapumispäivästään asti. Se näykkii, roikkuu hännässä, varastaa kaikki lelut ja luut ja mikä rasittavinta, tekee jatkuvia yllätyshyökkäyksiä koirani kimppuun. Koirani on hyvin kärsivällinen eikä aluksi yrittänyt kuin kestää härnäämistä, mutta nykyään se murisee ja haukkuukin, ja välillä lähtee jahtaamaan pentua haukkuen samalla turhautumistaan.
Tätä on kestänyt jo kaksi kuukautta eikä pentu näytä jättävän koiraani rauhaan. Koirani on tietysti väsynyt jatkuvasta valppaana olemisesta ja yritänkin käydä sen kanssa lenkillä ja pitää ne mahdollisimman paljon erillään. Pentu näyttää kuitenkin tykkäävän koirastani, se mielellään makaa sen vieressä ja haistelee sitä. Koirat ovat tällä hetkellä saman kokoisia.
Miten saamme pennun lopettamaan kiusaamisen?
Tätä on kestänyt jo kaksi kuukautta eikä pentu näytä jättävän koiraani rauhaan. Koirani on tietysti väsynyt jatkuvasta valppaana olemisesta ja yritänkin käydä sen kanssa lenkillä ja pitää ne mahdollisimman paljon erillään. Pentu näyttää kuitenkin tykkäävän koirastani, se mielellään makaa sen vieressä ja haistelee sitä. Koirat ovat tällä hetkellä saman kokoisia.
Miten saamme pennun lopettamaan kiusaamisen?
Vastaukset 9
Vanhimmat
On antaa vanhemman koiran tehdä rajat itse. Jos ei se ole suorastaan vaarallista koko eron tms. vuoksi. Itse kuitenkin annan koirien hoitaa itse välinsä yleensä, katson vaan tarkkaan minkä aikuisen koiran kanssa pentuni saa touhuta. Mutta tuo kiusaaminen loppuu siihen, kun se isompi kerran tai kaksi ärähtää kunnolla. Huom, se ei tarkoita, että se satuttaisi koiraasi. Hyvin harva aikuinen pentua satuttaa, vaan yleensä osaavat suhteuttaa oman käskynsä pennun kokoon ja ikään. Pentua ei pidä pelastaa kaikelta, vaan antaa sen opetella sitä koirien välistä viestintääkin.
Toki siinä teet ihan oikein, että annat huomiota koirallesi enemmän, näin se ei koe jääneensä paitsioon uuden pennun tullen.
Aluksi annoimme koirien selvitellä välejään, mutta viime aikoina se on mennyt siihen, ettei pentu todellakaan ymmärrä lopettaa kiusaamista vaikka koirani sille haukkuisi ja murisisikin. Se jatkaa ja jatkaa niin kauan että joku menee väliin. Koirani on niin kiltti ettei hauku pennulle vihaisesti, tai ole yrittänyt puraistakaan tai muuta vaikka se näykkii kaulastakin. Oma koirani tässä on siis jalkoihin jäämässä eikä pentu. Se ei ymmärrä. Pelkään että se innoissaan näykkäsee liian kovaa koiraani. No, ehkä silloin se suuttuisi ja pentu saisi opetuksen... Hankalia nämä asiat!
Annanko niiden silti vain selvitellä välejään menemättä väliin?
Ja tukisin vanhempaa puoliensa pitämisessä. Nimittäin, sanoit, että ovat nyt saman kokoisia. Kohta se pentu on suurempi, ja ongelmakin isompi. Koirasi voi olla kiltti teidän nähtenne (ei siis uskalla pitää puoliaan, koska arvelee, että se on kiellettyä). Mutta meillä kyllä pikkukoira pitää isomman (nuoren) kovassa kurissa, hoitaa ison osan tapakasvatustakin, esim. jos pentu meinaa nousta pöydälle varkaisiin, niin vanhempi kyllä huomauttaa heti, sillä koirien kielellä.
Jos ja kun se isompi ennenpitkää ärähtää kunnolla, niin älkää rynnätkö pelastamaan pentua, vaan antakaa tilanteen hoitua loppuun asti koirien kesken. Pentu voi kovastikin säikähtää ja ulahtaa, siihen voi sattuakin vähän, mutta siltikin. Hyvin harvoin noissa oikeasti mitään vakavaa tapahtuu.
Onhan vanhemmalla paikka, jossa se saa olla rauhassa, jonne pentu ei pääse? Huomioittehan vanhemman koiran aina ensin, niin että epntukin näkee sen ja sitä myötä oppii, ettei vanhemmalle kannata kukkoilla? Ovatko samaa sukupuolta?
Jos pentu tekee liikaa, niin ärähtäisin sille kunnolla, pois vanhemman kimpusta. Vanhempi huomaa, että sitä suojellaan ja pentu oppii, että sen ei pidä hyppiä nenille.
Oletteko puhuneet tästä perheessä? Asutte siis yhdessä? Teidän pitäisi puhua nämä asiiat läpi, niin että kaikki kohtelisivat koiria samoin, Jos siskosi nyt paapoo omaa pentuaan sinun vanhemman koirasi nähden ja sinä teet juuri toisin päin, entä mitä tekevät muut perh jäsenet?
Koirat ovat varmasti sekaisin lauma-asemastaan. Teidän pitää sopia, että kaikki toimivat samoin koirien kanssa. Sillä tavoin tulee selvät sävelet homaan. Nyt tilanne on räjähdysherkkä ja varmasti jotakin sattuu, kun dominoiva pentu saavuttaa murkkuiän.
Koirani on cottoni ja pentu on shetlanninlammaskoira, molemmat ovat narttuja. Ihan eri luonteisiakin ovat, siitä varmasti tämä taistelukin osittain johtuu. Koirallani on tietysti paikkoja missä se saa olla rauhassa. Ja jatkuvasti joku on sivusta seuraamassa ja pitämässä koirani puolia. Tosin kuten totesit, siskoni tietysti pitää pentunsa puolia, kieltää kyllä hänkin jyrkästi aina kun pentu tekee hyökkäyksiään. Ehkä todella keskustelu kaikkien kanssa siitä miten toimitaan johdonmukaisesti voisi olla paikallaan. Onneksi on enää vajaa kuukausi yhteiseloa jäljellä, sitten päästään takaisin omaan kotiin ja omaan rauhaan :)
Mutta konkreettisia käytännön vinkkejä tilanteeseen jossa pentu hyökkää? Tietysti kieltäminen, onko muita? Pentua ei saa kaapattua kiinni yleensä siinä tilanteessa, se on aina villi ja hyökkäyksen jälkeen juoksee pakoon saman tien ja yrittää toista kautta uudelleen ja uudelleen... Eikä todellakaan lopeta ennenkuin on pistetty jäähylle vessaan tms.
Jäähylle laittoja ei tarvita, jos kiellon sanoo riittävällä järeydellä, silloin pentu kyllä uskoo. Muista kuitenkin, ettei niin kovaa saa huutaa, että vanhempikin koira ottaisi siitä itseensä, joskus voi käydä nimittäin niinkin. Ajan myötä pentu oppii jo katseestasi, että nyt pitää lopettaa tai tulee taas jämäkkä käsky. Aikaa, selkeyttä ja tosiaan kaikkien on toimittava samoin.
Onhan sillä pennulla tarpeeksi tekemistä? Jos vanhempi koira ei ole kovin leikkisä ja pentu on täynnä intoa, niin se pentu voi purkaa energiaansa noin. Kun näen, että pentu alkaisi touhottaa, niin kokeileisin itse kiinittää sen huomion sallittuun tekemiseen, ennen kuin se ehtii edes ajatella toisen koiran kiusaamista. Eli kutsut sen vaikka leikkiin. Ajanmyötä se huomaa, että kun on tylsää on parempi hakea huomiota omistajalta kuin käydä toisen kimppuun.
meillä aivan samanlainen tilanne menossa kuin aplla. 3,5 kk vanha koiranpentu kiusaa vanhempaa 7 vuotiasta koiraa. tänne voisi vielä heittää lisää vinkkejä.
tehtävänsä. Vanhempi koira tietää että pentu on vielä pieni rääpäle ja antaa sen olla vielä vähän aikaa. Muutaman kuukauden päästä vanhempi koira alkaa kouluttaa pentua käytöstavoille. Nyt on vielä liian aikaista ja vanhempi koira yrittää opettaa pennulle kärsivällisyyttä. Jos alat puolustaa vanhempaa koiraa voi pentu luulla, että vanhempi koira on heikompi kuin pentu itse kun tarvitsee puolustusta. Itsellä kaksi koiraa ja pentu on nyt 6kk ikäinen ja olen huomannut, että vanhempi selkeästi alkaa välillä näyttää pennulle kaapin paikkaa. Tähän asti pentu on saanut tehdä kaikkea muuta vanhemmalle paitsi vetää hännästä. Pentu on mm. kävellyt vanhemman päällä ja vetänyt korvista ja kaulasta ilman että vanhempi on sanonut mitään.