Mäyräkoiran viha miestäni kohtaan

Minulla on pitkäkarvainen mäyräkoira uros. Otin koiran ollessani sinkku, ja silloin elimme vain kahdestaan reilun vuoden. Kun tapasin mieheni, niin koirani reagoi siihen heti niin, ettei halunnut tämän kanssa ulos eikä huomioinut miestäni millään tavoin, esim kun mieheni yritti leikkiä, ei koira halunnut.
Muutaman kuukauden päästä koira alkoi temppuilemaan oikein kunnolla, juoksi heti karkuun sängyn alle kun näki että mieheni otti talutushihnan käteen ja jos koiraa yritti esim koskea (mieheni), niin se näykkäsi käteen ja näytti hampaita, ei murissut ollenkaan. Jos mieheni komentaa sitä, niin se näyttää hampaita ja käy jopa kiinni joskus, näykkäämällä käteen.
Tätä jatkuu edelleen... Koira kävelee kotona minun perässäni kokoajan ja ikäänkuin "vahtii" minua. Minun kanssa se lähtee iloisena ulos kuitenkin. Ja jos olemme sen kanssa kahdestaan kotona, niin se on rento ja leikkisä, kun mieheni on kotona niin se makaa apaattisena nurkassa eikä tee mitään.
Olemme olleet koko kesän maalla, missä se on ollut aivan eri koira. Nyt kun tulimme takaisin kaupunkiin, niin se on taas sama juttu kuin ennenkin. Koira on sisällä epävarma ja stressaantuneen oloinen ja kun sen kanssa menee ulos, niin se on aivan kauhuissaan, ei tee edes tarpeitaan joka kerta, yrittää vetää kotiinpäin ja säikkyy kaikkea.
Koira kastroitiin viime kesänä, minkä jälkeen se rauhoittui hieman hetkellisesti, mutta nyt taas ollaan samassa jamassa kuin silloin ennen leikkausta.
Miten meidän pitäisi tehdä? Onko jollain ollut samanlaisia kokemuksia koiran kanssa?
2165
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Miehesi syöttää sille herkkuja ja et ole itse paikalla? En tunnen mäykkyjä, mutta meillä se toimi. Ensin herkut ihan sisällä, ja sitten niiden avulla lenkille, ja pian koira suostuikin pallonhakuleikkiin ukon kanssa, oli siis pallohullu. Käytettiin niitä keinoja, joita koiran oli kaikkein hankalin vastustaa:) Ja meillä tosin auttoi sekin, että ne herkut meni toisen koiran suuhun, jos ei hankalampi tapaus ottanut. Ikinä ei koira minun läsnäollessani miestäni kovin noteerannut, mutta arki sujui, ja lenkittäjäksi ja ruokkijaksi koirani huoli miehenikin. Mutta sillä oli huonoja kokemuksia miehistä ennen minulle tuloani, paljon laskin sen syyksi, ja siksi lahjonta olikin meillä se valittu metodi. Lopulta, vaikka kokonaan ei arkuus miehiä kohtaa yleensä hävinnytkään, puolisoni sai tehdä kaiken. Mutta me ei pakotettu, koska mies oli sitä aiemmassa kodissa mm hakannut. Vain sillä lailla "pakotettiin vähän", että tavallaan ei annettu aina koiralle tilaisuutta paeta minun turviini. Eli jätin selviytymään jossakin vaiheessa ihan keskenäänkin.

Äänestä

eikä halua jakaa aikaasi muiden kanssa.
Kokeile niin, että miehesi hoitaa aluksi ulkoilun, ruokinnan ja muut hoitotoimenpiteet. Kun olette yhdessä lenkillä, niin miehesi vie ja ohjaa koiraa. Hoito vastuun siirto kokonaisuudessaan siirtyy kunnes tilanne helpottuu. Samoin kun jotain tehdään, niin se suoritetaan turhia miettimättä ja aikailematta.
Turha tai liiallinen huomio eri tilanteissa pois, mutta positiivisessa käytöksessä oikeanaikainen palkitseminen, mutta siinä painopiste miehelläsi kuten yhteisessä tekemisessäkin.


"mieheni otti talutushihnan käteen ja jos koiraa yritti esim koskea (mieheni), niin se näykkäsi käteen ja näytti hampaita"...Laita koira valmiiksi hihnaan ja miehesi jatkaa siitä.

Tarkastele omaa huomiotasi koiraan.(määrää)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Klöps kirjoitti:

Minulla on pitkäkarvainen mäyräkoira uros. Otin koiran ollessani sinkku, ja silloin elimme vain kahdestaan reilun vuoden. Kun tapasin mieheni, niin koirani reagoi siihen heti niin, ettei halunnut tämän kanssa ulos eikä huomioinut miestäni millään tavoin, esim kun mieheni yritti leikkiä, ei koira halunnut.
Muutaman kuukauden päästä koira alkoi temppuilemaan oikein kunnolla, juoksi heti karkuun sängyn alle kun näki että mieheni otti talutushihnan käteen ja jos koiraa yritti esim koskea (mieheni), niin se näykkäsi käteen ja näytti hampaita, ei murissut ollenkaan. Jos mieheni komentaa sitä, niin se näyttää hampaita ja käy jopa kiinni joskus, näykkäämällä käteen.
Tätä jatkuu edelleen... Koira kävelee kotona minun perässäni kokoajan ja ikäänkuin "vahtii" minua. Minun kanssa se lähtee iloisena ulos kuitenkin. Ja jos olemme sen kanssa kahdestaan kotona, niin se on rento ja leikkisä, kun mieheni on kotona niin se makaa apaattisena nurkassa eikä tee mitään.
Olemme olleet koko kesän maalla, missä se on ollut aivan eri koira. Nyt kun tulimme takaisin kaupunkiin, niin se on taas sama juttu kuin ennenkin. Koira on sisällä epävarma ja stressaantuneen oloinen ja kun sen kanssa menee ulos, niin se on aivan kauhuissaan, ei tee edes tarpeitaan joka kerta, yrittää vetää kotiinpäin ja säikkyy kaikkea.
Koira kastroitiin viime kesänä, minkä jälkeen se rauhoittui hieman hetkellisesti, mutta nyt taas ollaan samassa jamassa kuin silloin ennen leikkausta.
Miten meidän pitäisi tehdä? Onko jollain ollut samanlaisia kokemuksia koiran kanssa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu