KYMENLAAKSON KÄRÄJÄOIKEUS
Kotkan kanslia
käräjätuomari Arto Helenius
Viite
haastehakemuksen täydentämiskehotus 30.6.2010 asianumero R 10/1013
Asia
Haastehakemus asianomistajan yksin ajamassa rikosasiassa, Suomen perustuslaki (11.6.1999/731) 118 § 3 momentti
Kantaja / Asianomistaja, prosessiosoite
Sinivaara Jukka Tapani (040752-021A)
Kallionsivu 1 D 32, 48310 Kotka
Puh. 040 850 8674
Sähköposti: [email protected]
Käräjäoikeus kehottaa minua lyhyesti ja täsmällisesti ilmoittamaan ne tosiasiat, jotka ovat tarpeen syytteenalaisen teon kuvaamiseksi. Täydentämiskehotuksen mukaan minun tulee korjata syytteenalaisen teon yksilöintiä koskeva puute 30.7.2010 mennessä.
Täydentämiskehotuksen mukaan olen Kymenlaakson käräjäoikeuteen 16.6.2010 saapuneessa haastehakemuksessani vaatinut, että Langinkosken seurakunnan kirkkoherra Jukka Lopperi tuomitaan rikoslain 40 luvun 9 §:n tarkoittamasta virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon ja että Langinkosken seurakunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikuluni viivästyskorkoineen. Haastehakemukseeni olen liittänyt kopion Kymenlaakson poliisilaitoksen tutkintailmoituksesta nro 8150/S/1934/10 ja Kymenlaakson poliisille osoittamani tutkintapyynnön liitteineen. Haastehakemuksessani olen perustellut tätä asiaa riittävästi.
Yleistä
Yhteiskunnan olemassaolo ja kehittyminen edellyttää rauhaa ja järjestystä. Tämän saavuttamiseksi ihmisten toimintaa ja käyttäytymistä ohjaamassa on oltava sääntöjä ja määräyksiä, joita yhteiskunnan jäsenet noudattavat. Nämä määräykset on voitava tarvittaessa myös pakolla toteuttaa. Oikeus pakon käyttämiseen voidaan antaa vain julkiselle vallalle. Siksi oikeussäännösten antaminen, oikeusjärjestyksen ylläpito ja oikeusturvan takaaminen kansalaisille kuuluu valtion perustehtäviin.
Kansalaisten tulee toimissaan noudattaa vallitsevaa oikeusjärjestystä. Tuomiovaltaa käyttävillä valtion viranomaisilla on oikeus yksittäistapauksissa ratkaista se, mikä asiassa on oikein. Täytäntöönpanovaltaa käyttävät viranomaiset toteuttavat sen, mikä asiassa on todettu oikeaksi. Tuomiovaltaa käyttävät tuomioistuimet. Menettelyä tuomioistuimessa sanotaan oikeudenkäynniksi eli prosessiksi. Sitä koskevat säännökset muodostavat prosessioikeuden. Tuomioistuimen on viran puolesta tunnettava laki ja muut oikeusohjeet sekä yleisesti tunnetut ns. notoriset seikat.
Rikosten selvittäminen ja esitutkinta on poliisin tehtävä. Esitutkinnan tarkoituksena on selvittää, onko perusteltua aihetta oikeudenkäynnin vireille panemiseen sekä hankkia tuomioistuinta varten tarpeellinen oikeudenkäyntiaineisto.
Haastehakemuksen täydentämiskehotuksessaan käräjäoikeus aivan oikein viittaa neljästi oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (11.7.1997/689) 7 luvun säännöksiin. Tässä lainkohdassa on säädetty asianomistajan yksin ajaman rikosasian käsittelystä.
Suomen perustuslain (11.6.1999/731) 2 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Viranomaisten on toiminnassaan tehtävä se mitä laki ja siihen perustuvat asetukset sekä ylempien viranomaisten päätökset määräävät. Viranomaisten ei tule tehdä mitään sellaista minkä laki kieltää.
Tutkimatta jättäminen Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (11.7.1997/689) 7 luvun
5 §:n mukaan tuomioistuimen on heti jätettävä kanne tutkimatta, jollei asianomistaja noudata hänelle annettua 4 §:ssä tarkoitettua kehotusta ja jos hakemus on niin puutteellinen, ettei se kelpaa oikeudenkäynnin perustaksi, taikka jos tuomioistuin ei muusta syystä voi ottaa asiaa tutkittavaksi. Tuomioistuimen on haastetta antamatta heti hylättävä kanne tuomiolla, jos asianomistajan vaatimus on selvästi perusteeton.
Nyt olen käräjäoikeiden kehotuksesta määräajassa täydentänyt haastehakemustani eikä haastehakemukseni ole niin puutteellinen, että se ei kelpaisi oikeudenkäynnin perustaksi. Nain ollen ainoaksi mahdolliseksi perusteeksi asian tutkimatta jättämiselle jää se, että tuomioistuin ei muusta syystä voi ottaa asiaa tutkittavaksi.
Suomen perustuslain 21 §:ssä on säädetty oikeusturvasta seuraavasti: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
Siinä tapauksessa, että käräjäoikeus jättäisi kanteeni tutkimatta sillä perusteella, että se ei muusta syystä voi ottaa asiaa tutkittavaksi, jään mielenkiinnolla odottamaan päätöksen perusteluja.
Kuten jo haastehakemuksessani kirjoitin, niin vaatimukseni ei ole selvästi perusteeton. Näin ollen tällä perusteella kannettani ei voi hylätä.
Kotkan kanslia
käräjätuomari Arto Helenius
Viite
haastehakemuksen täydentämiskehotus 30.6.2010 asianumero R 10/1013
Asia
Haastehakemus asianomistajan yksin ajamassa rikosasiassa, Suomen perustuslaki (11.6.1999/731) 118 § 3 momentti
Kantaja / Asianomistaja, prosessiosoite
Sinivaara Jukka Tapani (040752-021A)
Kallionsivu 1 D 32, 48310 Kotka
Puh. 040 850 8674
Sähköposti: [email protected]
Käräjäoikeus kehottaa minua lyhyesti ja täsmällisesti ilmoittamaan ne tosiasiat, jotka ovat tarpeen syytteenalaisen teon kuvaamiseksi. Täydentämiskehotuksen mukaan minun tulee korjata syytteenalaisen teon yksilöintiä koskeva puute 30.7.2010 mennessä.
Täydentämiskehotuksen mukaan olen Kymenlaakson käräjäoikeuteen 16.6.2010 saapuneessa haastehakemuksessani vaatinut, että Langinkosken seurakunnan kirkkoherra Jukka Lopperi tuomitaan rikoslain 40 luvun 9 §:n tarkoittamasta virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon ja että Langinkosken seurakunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikuluni viivästyskorkoineen. Haastehakemukseeni olen liittänyt kopion Kymenlaakson poliisilaitoksen tutkintailmoituksesta nro 8150/S/1934/10 ja Kymenlaakson poliisille osoittamani tutkintapyynnön liitteineen. Haastehakemuksessani olen perustellut tätä asiaa riittävästi.
Yleistä
Yhteiskunnan olemassaolo ja kehittyminen edellyttää rauhaa ja järjestystä. Tämän saavuttamiseksi ihmisten toimintaa ja käyttäytymistä ohjaamassa on oltava sääntöjä ja määräyksiä, joita yhteiskunnan jäsenet noudattavat. Nämä määräykset on voitava tarvittaessa myös pakolla toteuttaa. Oikeus pakon käyttämiseen voidaan antaa vain julkiselle vallalle. Siksi oikeussäännösten antaminen, oikeusjärjestyksen ylläpito ja oikeusturvan takaaminen kansalaisille kuuluu valtion perustehtäviin.
Kansalaisten tulee toimissaan noudattaa vallitsevaa oikeusjärjestystä. Tuomiovaltaa käyttävillä valtion viranomaisilla on oikeus yksittäistapauksissa ratkaista se, mikä asiassa on oikein. Täytäntöönpanovaltaa käyttävät viranomaiset toteuttavat sen, mikä asiassa on todettu oikeaksi. Tuomiovaltaa käyttävät tuomioistuimet. Menettelyä tuomioistuimessa sanotaan oikeudenkäynniksi eli prosessiksi. Sitä koskevat säännökset muodostavat prosessioikeuden. Tuomioistuimen on viran puolesta tunnettava laki ja muut oikeusohjeet sekä yleisesti tunnetut ns. notoriset seikat.
Rikosten selvittäminen ja esitutkinta on poliisin tehtävä. Esitutkinnan tarkoituksena on selvittää, onko perusteltua aihetta oikeudenkäynnin vireille panemiseen sekä hankkia tuomioistuinta varten tarpeellinen oikeudenkäyntiaineisto.
Haastehakemuksen täydentämiskehotuksessaan käräjäoikeus aivan oikein viittaa neljästi oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (11.7.1997/689) 7 luvun säännöksiin. Tässä lainkohdassa on säädetty asianomistajan yksin ajaman rikosasian käsittelystä.
Suomen perustuslain (11.6.1999/731) 2 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Viranomaisten on toiminnassaan tehtävä se mitä laki ja siihen perustuvat asetukset sekä ylempien viranomaisten päätökset määräävät. Viranomaisten ei tule tehdä mitään sellaista minkä laki kieltää.
Tutkimatta jättäminen Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (11.7.1997/689) 7 luvun
5 §:n mukaan tuomioistuimen on heti jätettävä kanne tutkimatta, jollei asianomistaja noudata hänelle annettua 4 §:ssä tarkoitettua kehotusta ja jos hakemus on niin puutteellinen, ettei se kelpaa oikeudenkäynnin perustaksi, taikka jos tuomioistuin ei muusta syystä voi ottaa asiaa tutkittavaksi. Tuomioistuimen on haastetta antamatta heti hylättävä kanne tuomiolla, jos asianomistajan vaatimus on selvästi perusteeton.
Nyt olen käräjäoikeiden kehotuksesta määräajassa täydentänyt haastehakemustani eikä haastehakemukseni ole niin puutteellinen, että se ei kelpaisi oikeudenkäynnin perustaksi. Nain ollen ainoaksi mahdolliseksi perusteeksi asian tutkimatta jättämiselle jää se, että tuomioistuin ei muusta syystä voi ottaa asiaa tutkittavaksi.
Suomen perustuslain 21 §:ssä on säädetty oikeusturvasta seuraavasti: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
Siinä tapauksessa, että käräjäoikeus jättäisi kanteeni tutkimatta sillä perusteella, että se ei muusta syystä voi ottaa asiaa tutkittavaksi, jään mielenkiinnolla odottamaan päätöksen perusteluja.
Kuten jo haastehakemuksessani kirjoitin, niin vaatimukseni ei ole selvästi perusteeton. Näin ollen tällä perusteella kannettani ei voi hylätä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Oikeusperusteet eli causat
Vastauksena haastehakemukseni täydentämiskehotukseen ilmoitan lyhyesti ja täsmällisesti seuraavat kaksi oikeusperustetta, jotka ovat tarpeen asiaa tutkittaessa tuomioistuimessa:
kirkkojärjestyksen (8.11.1991/1055 v. 1993) 4 luvun 3 §: Seurakunnan ja sen jäsenten tulee harjoittaa diakoniaa, jonka tarkoituksena on kristilliseen rakkauteen perustuva avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. Toiminnasta määrätään tarkemmin kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston hyväksymässä diakoniatyön johtosäännössä.
Haastehakemukseni liitteenä olevan Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin kirjeen 13.10.2009 nro 642 / § 669, jonka allekirjoittajina ovat piispa Seppo Häkkinen ja notaari Leena Silvonen-Jokinen, kohdat
2, jossa tuomiokapituli ohjaa minut tiedustelemaan Kotka-Kymin seurakuntayhtymältä ja sen seurakunnilta niiden osallistumisesta 22.9.2009 pidettyyn neuvotteluun, ja
4, jossa tuomiokapituli ohjaa minut osoittamaan Langinkosken seurakunnan toimintatietoja koskevan tietoluovutuspyynnön Langinkosken seurakunnalle.
Kirkkojärjestyksen 34 §:n mukaan kirkkoherran tehtävänä on johtaa kirkkolain 4 luvun mukaista seurakunnan toimintaa. Kirkkoherra on vastuussa jumalanpalveluksen, pyhien sakramenttien, kirkollisten toimitusten ja sananjulistuksen oikeasta hoitamisesta sekä yksityisen sielunhoidon harjoittamisesta. Kirkkoherran tulee myös valvoa, että seurakunnan muuta toimintaa, kuten kristillistä kasvatusta ja opetusta, diakoniaa sekä evankelioimis- ja lähetystyötä harjoitetaan kirkon tunnustuksen ja tehtävän mukaisesti. Kirkkoherra on seurakunnan jumalanpalveluksissa, kirkollisissa toimituksissa ja muussa hengellisessä työssä sekä kirkkoherranvirastossa toimivien viranhaltijoiden ja työntekijöiden esimies. Kirkkoneuvoston puheenjohtajana kirkkoherra valvoo kirkkoneuvoston päätösten noudattamista ja laillisuutta seurakunnan hallinnossa ja taloudenhoidossa. Kirkkoherra johtaa ja valvoo kirkkoherranvirastoa ja kirkonarkistoa. Mitä kirkkoherran tehtävistä on säädetty tai määrätty, koskee myös sitä, joka on määrätty virkaa hoitamaan.
Useista tiedusteluistani huolimatta Langinkosken seurakunta ei ole vastannut kyseessä olevassa asiassa.
Vastaaja, kirkkoherra Jukka Lopperi on sähköpostitse 28.10.2009 ilmoittanut minulle, että
”Olet pyytänyt meiltä Langinkosken seurakunnan mielenterveyspalveluja koskevia asiakirjoja. Olemme jo 9.6.2008 lähettäneet sinulle yhteenvedon Langinkosken seurakunnan mielenterveyspalveluista.”
Asian valmistelu Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 7 luvun 9 §:n mukaan, jos käsittelyä 6 §:n 1 momentin mukaisesti jatketaan, asiassa on toimitettava valmistelu, jollei sitä toimitetun esitutkinnan johdosta tai muusta erityisestä syystä pidetä tarpeettomana.
Valmistelussa on selvitettävä:
1) asianomistajan vaatimukset ja niiden perusteet;
2) vastaajan kanta vaatimuksiin ja niiden perusteisiin;
3) mitä todisteita asiassa tullaan esittämään ja mitä kullakin todisteella halutaan näyttää toteen; sekä
4) tarvitaanko asiassa lisäselvitystä tai muita valmistelevia toimenpiteitä ennen pääkäsittelyä.
Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 7 luvun 24 §:n mukaan, jos asianomistaja käyttää 1 luvun 14 §:n 2 momentissa tai perustuslain 118 §:n 3 momentissa tarkoitettua ensisijaista syyteoikeuttaan taikka ajaa yksin rikosasiaa sen vuoksi, että esitutkintaviranomainen on päättänyt, ettei esitutkintaa toimiteta taikka että se keskeytetään tai lopetetaan, tuomioistuimen on ennen kanteen ratkaisemista tuomiolla varattava syyttäjälle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi, jollei kuuleminen ole asian laadun vuoksi selvästi tarpeetonta.
Kymenlaakson poliisilaitoksen tutkintailmoituksesta nro 8150/S/1934/10 ilmenee, että kyseessä olevan asian tutkinnanjohtajaksi on määrätty rikoskomisario Juha Junkkari! Kymenlaakson poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Timo Kaunismäki lähetti minulle 6.7.2010 sähköpostiviestinä ilmoituksen, minkä mukaan hän on lähettänyt viestini rikostorjuntayksikön nykyiselle johtajalle, rikosylikomisario Bengt Brinkakselle ([email protected]), jolle toivoo minun jatkossa lähettävän rikosasioita koskevat viestini... Saman sisätöisen viestin lähetti 7.7.2010 ylikomisario Mika Kuitunen.
Olen lähettänyt 6.7.2010 sähköpostitse asiassa syytepyynnön Kaakkois-Suomen syyttäjänvirastolle, josta saamani tiedon mukaan asia on heillä jaettu kihlakunnansyytäjä Jouko Kuutille!
Kun esitutkinnan tarkoituksena on selvittää, onko perusteltua aihetta oikeudenkäynnin vireille panemiseen sekä hankkia tuomioistuinta varten tarpeellinen oikeudenkäyntiaineisto, niin eiköhän nyt odotella päätöstä esitutkinnasta!
Päiväys ja allekirjoitus
Kotkassa 16. kesäkuuta 2010
Jukka Sinivaara
rakennusinsinööri AMK, Kotka
Lähettäjä Kaunismäki Timo POL
Vastaanottaja Jukka Sinivaara
Lähetetty 6.7.2010 14:47:02
Aihe VS: Syytepyyntö!
Hei. olen ottanut vastaan viestinne. Lähetin sen edelleen rikostorjuntayksikön nykyiselle johtajalle, rikosylikomisario Bengt Brinkakselle ([email protected]), jolle toivon teidän jatkossa lähettävän rikosasioita koskevat viestinne...
ystävällisin terveisin
Timo Kaunismäki
______________________________
Timo Kaunismäki, apulaispoliisipäällikkö
Kymenlaakson poliisilaitos
Ruukinkatu 6, 48100 Kotka
puh. 07187 34100, fax. 07187 35510
[email protected]
------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä Kuitunen Mika POL
Vastaanottaja Jukka Sinivaara
Lähetetty 7.7.2010 8:31:11
Aihe VS: Syytepyyntö!
Hei. Olen ottanut vastaan viestinne. Viesti on lähetetty edelleen rikostorjuntayksikön nykyiselle johtajalle, rikosylikomisario Bengt Brinkakselle ([email protected]), jolle toivon teidän jatkossa lähettävän rikosasioita koskevat viestinne.
Ystävällisin terveisin Mika Kuitunen
Kyllä Kotkassa näyttää olevan kaikki asiat hallinnassa.