Tunnetusti Linux on lyönyt itsensä jo läpi palvelimissa ja viihde-elektroniikassa, mutta työpöytäkäytössä varsinainen läpimurto on vielä saanut odottaa. Työpöytäjärjestelmissä sen markkinaosuus on eri tahojen toimesta ilmoitettu olevan vajaasta yhdestä prosentista lähes viiteen. Oleellista on huomata, että käytännössä koko ajan Linux-jakelujen markkinaosuus on kasvanut, mutta varsin hitaasti. Mikä sitten olisi riittävän iso markkinaosuus, jotta sen yleistyminen lähtisi kunnolla vauhtiin? Tämän kysymyksen olen nähnyt toisinaan, mutta oikeastaan merkittävämpää on k-arvo.
Mikä ihmeen k-arvo?
Kuten aina, kaikki inhimillinen viisaus johtaa lopulta tavalla tai toisella ydinvoiman pariin:
Effective neutron multiplication factor
The effective neutron multiplication factor, k, is the average number of neutrons from one fission that cause another fission. The remaining neutrons either are absorbed in non-fission reactions or leave the system without being absorbed. The value of k determines how a nuclear chain reaction proceeds:
* k < 1 (subcriticality): The system cannot sustain a chain reaction, and any beginning of a chain reaction dies out over time. For every fission that is induced in the system, an average total of 1/(1 − k) fissions occur.
* k = 1 (criticality): Every fission causes an average of one more fission, leading to a fission (and power) level that is constant. Nuclear power plants operate with k = 1 unless the power level is being increased or decreased.
* k > 1 (supercriticality): For every fission in the material, it is likely that there will be "k" fissions after the next mean generation time. The result is that the number of fission reactions increases exponentially, according to the equation e(k − 1)t / Λ, where t is the elapsed time. Nuclear weapons are designed to operate under this state. There are two subdivisions of supercriticality: prompt and delayed.
http://en.wikipedia.org/wiki/Nuclear_chain_reaction
Kyseinen k on siis reaktorissa neutronien lukumäärän suhteellista kasvua kuvaava tekijä, hienosti sanottuna kasvutekijä. Tämän voi rinnastaa täysin siihen miten Linux yleistyy. Sen k on siis yli yksi - tietenkin. Hyvin harva Linuxiin siirtynyt tulee enää takaisin Windowsin käyttäjäksi. Siten k-arvo on jo tämän takia lähellä yhtä. Koska jotkut saavat esimerkillään toisetkin siirtymään Linuxiin, k-arvo menee yli yhden, siis Linuxin k-arvo on superkriittinen.
"There are two subdivisions of supercriticality: prompt and delayed."
Jos analogiaa vielä soveltaa tuolta osin, niin sitten kyseessä on kaiketi noista jälkimmäinen, siis viivästetty superkriittisyys. Reaktoritekniikassa on sellainenkin käsite kuin reaktorimyrkyt, jotka jarruttavat toivottuja ydinreaktioita. Vastine sille eli Linuxin yleistymistä hidastaa on tietenkin Microsoftin tuottama FUD.
Mikä ihmeen k-arvo?
Kuten aina, kaikki inhimillinen viisaus johtaa lopulta tavalla tai toisella ydinvoiman pariin:
Effective neutron multiplication factor
The effective neutron multiplication factor, k, is the average number of neutrons from one fission that cause another fission. The remaining neutrons either are absorbed in non-fission reactions or leave the system without being absorbed. The value of k determines how a nuclear chain reaction proceeds:
* k < 1 (subcriticality): The system cannot sustain a chain reaction, and any beginning of a chain reaction dies out over time. For every fission that is induced in the system, an average total of 1/(1 − k) fissions occur.
* k = 1 (criticality): Every fission causes an average of one more fission, leading to a fission (and power) level that is constant. Nuclear power plants operate with k = 1 unless the power level is being increased or decreased.
* k > 1 (supercriticality): For every fission in the material, it is likely that there will be "k" fissions after the next mean generation time. The result is that the number of fission reactions increases exponentially, according to the equation e(k − 1)t / Λ, where t is the elapsed time. Nuclear weapons are designed to operate under this state. There are two subdivisions of supercriticality: prompt and delayed.
http://en.wikipedia.org/wiki/Nuclear_chain_reaction
Kyseinen k on siis reaktorissa neutronien lukumäärän suhteellista kasvua kuvaava tekijä, hienosti sanottuna kasvutekijä. Tämän voi rinnastaa täysin siihen miten Linux yleistyy. Sen k on siis yli yksi - tietenkin. Hyvin harva Linuxiin siirtynyt tulee enää takaisin Windowsin käyttäjäksi. Siten k-arvo on jo tämän takia lähellä yhtä. Koska jotkut saavat esimerkillään toisetkin siirtymään Linuxiin, k-arvo menee yli yhden, siis Linuxin k-arvo on superkriittinen.
"There are two subdivisions of supercriticality: prompt and delayed."
Jos analogiaa vielä soveltaa tuolta osin, niin sitten kyseessä on kaiketi noista jälkimmäinen, siis viivästetty superkriittisyys. Reaktoritekniikassa on sellainenkin käsite kuin reaktorimyrkyt, jotka jarruttavat toivottuja ydinreaktioita. Vastine sille eli Linuxin yleistymistä hidastaa on tietenkin Microsoftin tuottama FUD.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Minä ainakin olen käyttänyt sekä Linuxia (Ubuntua pääasiassa sekä kokeillut muita), Mac OS X:ää ja Windowsia enkä siltikään ole päätynyt käyttämään mitään Linux-distroa vaan noita kahta muuta vaihtoehtoa. Tuo paljon puhuttu FUD on siis ihan turha ainakin minun kohdallani ja valinnat on tehty ihan omien käyttökokemusten kautta. Jokaista uutta Ubuntu-versiota tulee toki testattua mielenkiinnosta.
Minäkin siirryin ubuntusta W7:aan eikä ole enää tarvetta siirtyä takaisin.
Ubuntu 10.10 ei voisi kyllä vähempää kiinnostaa. LTS:n jälkeen nyt remppaavat rajummin, on lyhytikäistä experimentalia, ja taitaa vissiin ottaan Gnome 3:n siihen jo beetavaiheessa, että saavat koeajettua sen seuraavan parin vuoden aikana kuntoon seuraavaan LTS:n.
"Tunnetusti Linux on lyönyt itsensä jo läpi palvelimissa ja viihde-elektroniikassa, mutta työpöytäkäytössä varsinainen läpimurto on vielä saanut odottaa."
Se läpimurto tapahtui 2006 lopulla ja 2007, mutta ei niin isossa mittakaavassa mitä jotkut vielä odottavat. Nykyään linuxit ovat yleisökoneissa, operaattoreilla, julkisella puolella ja joissakin suuryrityksissä ihan tavallisia, sen lisäksi näillä edellä kävijöillä kuluttajista sekä usein näihden lähipiirissä.
Astetta suurempi yleistyminen tapahtuu 2-3v kuluttua.
"Se läpimurto tapahtui 2006 lopulla ja 2007, mutta ei niin isossa mittakaavassa mitä jotkut vielä odottavat. "
Niinpä, kun käytännössä lähes jokaisella on kotitietokoneessaan Windows-käyttöjärjestelmä ja kun melkeinpä kaikki koneet myydään Windows-käyttöjärjestelmällä niin ei voi sanoa että se olisi sielllä puolella lyönyt läpi.
No ei ole. Netissä surffailu ajasta päätteissä on 15%:sti joku muu kuin Windows. Ei kai kukaan nyt niin hölmö ole että kuvittelisi kohta 90%:sti joka paikassa linuxeja päätteissä? Taskukoneissa varmaan voi olla mutta noin yleisesti tilalle ei ole tulossa mitään "yhtä käyttistä" vaan MONTA. Käyttöjärjestelmämarkkinat pirstoutuu kuten selainmarkkinat. Osa käyttöjärjestelmistä käyttää Linuxia, osa ei käytä.
Ajanhan kysymyshän se onkin: on se ottanut kymmeniä vuosia ja lujille - suosituimmankin marginaalikäyttöjärjestelmäperhe-Linuksin distron suosio jää seitsemään promilleen (7 ‰), kuten mkar loistavasti WikiPedia-tilastoillaan osoitti!
http://stats.wikimedia.org/wikimedia/squids/SquidReportOperatingSystems.htm
Linuxeilla 1.88%. Taas ne windowspellet valehtelee.
Juuri tuota:
http://img534.imageshack.us/img534/2241/marginaalisuosio.jpg
Suosituimman marginaalikäyttöjärjestelmäperhe-Linuksin hävyttömän pieni atk-suosio oli eräs marginaalikäyttöjärjestelmä-Linuksin leirin varjelluimmista salaisuuksista siihen saakka, kunnes mkar epähuomiossa paljasti karun atk-totuuden kaikille sitä siihen saakka ihmetelleille, että miksi marginaalikäyttöjärjestelmäperheen yhdenkään distron suosiota ei näy missään atk-tilastossa, vaikka siellä marginaalikäyttöjärjestelmäperhe kuriositeettina mainitaankin.
Saapas nähdä, saako atk-tappioliturgioidensa valehtelusyytöksistä tunnettu mkar banskut marginaalikäyttöjärjestelmäleiriinkin emä-atk-munauksensa tähden?
mkar valehtelee
http://img534.imageshack.us/img534/2241/marginaalisuosio.jpg
Kilpailuasiamiehen pitää muhkean uhkasakon voimalla kieltää merkitsemästä marginaalikäyttöäjärjestelmää yhteenkään täällä näkyvään atk-suosiotilastoon, jos ei tilastossa pystytä esittämään todellista suosiolukemaa: kymmen ja jopa sata viiva tuhatkertaisesti liioiteltu suosiolukema on hävytön ja atk-kuluttajia tarkoituksella harhaanjohtava.
Mitä sanoo kuluttaja-asiamies?
Hävyttömän pieni suosio ollakseen marginaalikäyttöjärjestelmäperhe-Linuksin suosituin distro! Mutta toisaalta eihän loppujen tuhansienkaan disrtojen yhteenlaskettukaan suosio ole hävyttömän pientä suurempi. Toistaiseksi ainakin aloituksen otsikko, jossa todetaan, että marginaalikäyttöjärjestelmä-Linuksin perheen toivon, sen suosituimman distron läpimurto on ajan kysymys, pitää paikkansa: sen läpimurtoa on kovasti paljon odoteltu kohta jo useita kymmeniä vuosia!
että eksyn aiheesta, mutta yritätkö torpedoida koko tietojenkäsittelytiedettä atk-houraillullasi. Tyhmäkin tajuaa, että vaatimaton tai olematon asiasisältö peitetään vaikeasti ymmärrettävään ja luettavaan kirjalliseen ilmaisuun. Atk-etuliitteen lisääminen suurin piirtein joka toisen sana eteen taas kertoo sen, ettei kukaan ole vakuuttunut atk-osaamisestasi.
Vähä-atk-älyistä marginaalikäyttöjärjestelmäleiriä vartenhan piirsin juuri tuon takia kuvan
http://img534.imageshack.us/img534/2241/marginaalisuosio.jpg
joka selittää erittäin yksinkertaisesti, mistä siinä on väitetyssä suosiossa kysymys.
Oli ainoastaan satumainen atk-onnenpotku, että marginaalikäyttöjärjestelmäleirin ykköshörhöistä mkar viimein erehtyi paljastamaan lähteen, josta marginaalikäyttöjärjestelmän suosituimman ja sitä vähemmänkin suosittujen distrojen suosiopromillet löytyvät. Tämä osoittaa ainoastaan sen, että olin oikeassa jo sitä ennen epäillessäni, että si se voi olla kuin korkeintaan promilleluokkaa, koska yhdessäkään atk-suosiotilastossa ei mainita yhdenkään marginaalikäyttöjärjestelmä-Linuksin perheen distron suosioprosenttia. Tästä suosioprosentin puuttumisesta päättelin epäsuorasti suosiopromillet, vaikka minulla ei ollut tiedossani lähteitä, joista varmistaa epäily.
varten ilmeisesti pitää perustaa atk-osasto terveydenhuoltosysteemiin. Kalliiksihan se kyllä tulee kun olet tuollainen marginaalin edustaja
http://img534.imageshack.us/img534/2241/marginaalisuosio.jpg
Tuo Jamppo on Néro: hän esitti jo ajat sitten loistavan tilastotulkinnan sen perusteella, mitä siihen mennessä julkisuuteen päästetyissä atk-suosiotilastoissa ei edes sanottu ja se meni täysin oikein. Mistä se tilastokin tuonkin tiesi, vaikka ei mitään siitäkään kenellekään hiiskunut?
haihattelijat joutaa unholaan.
Tuo on totta: siksi marginaalikäyttöjärjestelmä ei ole yleistynyt, vaan on se täysin yleisesti unohtunut. No ei atk-suosiotilastoista tietenkään ole unohtunut, mutta se on täytynyt jättää painoteknisistä syistä pois, koska niin hävyttömän pieniä atk-suosiolukemia
http://img534.imageshack.us/img534/2241/marginaalisuosio.jpg
ei ole mahdollista nykyteknologialla esittää.
Tämän marginaalikäyttöjärjestelmäleiri-Linuksin ykköshörhöistä eräs loistavasti WikiMedialla argumentoiden osoitti. Oliko kysymyksessä tahallinen, marginaalikäyttöjärjestelmäleiri-Linuksin varjelluimman atk-salaisuuden, marginaalikäyttöjärjestelmäperhe-Linuksin suosituimman ja sitä vähemmänkin suosittujen distrojen hävyttömän pienen atk-suosion paljastaminen, jäänee arvoitukseksi. Samalla tavalla on arvoituksellista, miksi avoimen koodin nimeen vannova marginaalikäyttöjärjestelmäleiri näin tarkoin sulkee kaikilta uteliailta pääsyn atk-suosiotilastoihinsa, joista marginaalikäyttöjärjestelmädistrojen suosiopromillet paljastuisivat.
Kyllä täytyy nostaa mkarille atk-hattua siitä, että otti asiakseen julkaista tälläkin palstalla sitä ennen moneen eri otteeseen jo varsin tuskastuneena ja siten atk-suosiotilastolukemamielessä jokseenkin turhautuneena turhaan...niin turhaan kysellyt marginaalikäyttöjärjestelmän distrojen suosiopromillet. Mutta onko tosiaankin niin, että missään muussa lähteessä ei ole niitä suosiopromilleja julkaistu? Mikä tässä on takana?
Tehtävä on käytännössä niin vaikea, lähes mahdoton ettei kukaan siihen viitsi ruveta. Noitakin karkeita arvioita ovat tehneet mutta niissäkin piilee isoja virhemahdollisuuksia.
"joitakin" ei "noitakin"
Jos kehitys etenee lineaarisella kasvu-uralle kunnes kriittinen massa on saavutettu, niin nyt esim. Wikipedian antama n. 0,3%-yksikön vuosikasvu tarkoittaisi, että jouluksi 2060 olisi päästy n. 20% osuuteen. Jos siis kriittinen massa olisi jossain 19% tietämissä, niin jossain aiemmin näkemäni ennuste joulun 2060 ryntäyksestä voisikin toteutua.
Muutoin voisi olla hyvä, että jokainen tekisi oman osuutensa avoimen ohjelmistoympäristön kehittämiseen (vaikkapa vikailmoituksin), niin tuo kiihtyvän kasvun vaihe voisi aikaistuakin. Tänne ja muuallekin kirjoittamalla se joissakin tapauksissa lykkäytynee.
Pikkuisen vaan mietityttää että voiko aikuinen mies olla noin tyhmä. ;)
Wikipedian tilastoissa kasvoi päälle 1% ->1.88 %:n 3kk aikana.
Isompi ryntäys tapahtuu 2-4v aikavälillä kun julkinen puoli vaihtaa maailmalla linuxeihin, linux miniläppärit, tabletit ja taskutietokoneet alkavat jyrätä sen lisäksi, että asennusten määrä kasvaa kokoajan kun Ubuntu 10.04 LTS edustaa tällä hetkellä parasta käytettävyyttä markkinoilla työasemakäyttöjärjestelmissä.
Homma voi kyllä muuttua vuodessa kun Apple tekee vastaiskun Mac OS X 10.7:lla. Kannattaa huomata, että Ubuntun kilpailija ei ole enää Windows vaan Mac OS X mitä tulee käytettävyyteen. Windows on jo jäänyt kauas taakse.
"Jos kehitys etenee lineaarisella kasvu-uralle"
Tarkastelusi käy esimerkistä, mutta en kovin mielelläni olettaisi kasvua lineaariseksi. Teknisessä mielessä Linuxin ja yleensäkin avoimen koodin kehitys on jollakin tavalla eksponentiaalista. Tuotettu tieto jää yhteiseen käyttöön. Ohjelmista voidaan ottaa osia ja laittaa toiseen sovellukseen. Nykyinen ohjelmistokanta onkin jo valtava ja lisää tulee. Se on tavallaan jo varsin kattava, mutta ei täydellinen. Esimerkiksi Skypelle on vastineensa, mutta ne voivat olla astetta hankalampia ottaa käyttöön, tai sitten käyttäjien lukumäärän vähyys verrattuna Skypeen nähdään kielteisenä. Nettipuhelimessa sillä on tietenkin merkitystä.
Osaltaan myös Windows edistää Linuxin yleistymistä. Alati pahenevat tietoturvauhat johtavat siihen että ohjelmien hankkiminen keskittyy määrätyille tahoille. Jos MS:lla on jokin ohjelmavarasto ja he siitä alkavat rummuttaa, niin kilpailuviranomaiset hyökkäävät kimppuun, asia saa julkisuutta ja ihmiset oivaltavat miten maksuttomiakin ohjelmavarastoja on. Spekulointia? Ehdottomasti. Oleellista on kuitenkin huomata, että Microsoftin ylivaltaa nakerretaan joka suunnalta. Apple on jo (ainakin käväissyt) arvokkaampana yrityksenä kuin Microsoft. Googlen vahvuusalueilla MS ei pysty lainkaan kilpailemaan. Serveripuoli on lähes menetetty. Selaimet eivät juuri edes tuota, mutta ei niillä enää edes sidota Windowsiin. Uusi sivusto ei ehkä aukea vanhalla Explorerilla, mutta onhan se noloa MS:lle kuinka Linuxilla ja Firefoxilla näkyy. Toimisto-ohjelmat ovat olleet MS:lle vahvuus, mutta ominaisuuksiltaan ja käytettävyydeltään ne eivät juuri eroa OpenOfficesta. Minikannettavissa Linuxin osuus on ollut ajoittain 30-50 % ja uusia, huomattavasti entistä halvempia koneita on tulossa.
http://www.itviikko.fi/teknologia/2010/07/23/intia-kehitti-27-euron-tablet-kannettavan/201010198/7
Halvat koneet tarkoittavat tietenkin käyttöjärjestelmästä saatavan katteen roimaa pienenemistä per kone ja konekannan kasvua. On vaikea kuvitella MS:n taloudellisen ylivallan murentumisen myötä että se pystyisi pitämään kiinni markkinaosuuksistaan jatkossakin, jos se kerran ei pysty tarjoamaan mitään uutta.
Käyttöjärjestelmien markkinaosuudet tulevatkin kaiketi menemään uusiksi, mutta eihän se tarkoita sitä että jokin merkittävistä poistuu markkinoilta kokonaan. Jo tämä takaa sen:
Ohessa maailman kymmenen arvokkainta brändiä. Listan julkaisi Interbrand syksyllä 2009.[6]
* 1. Coca-Cola
* 2. IBM
* 3. Microsoft
* 4. GE
* 5. Nokia
* 6. McDonalds
* 7. Google
* 8. Toyota
* 9. Intel
* 10. Disney
http://fi.wikipedia.org/wiki/Br%C3%A4ndi#Arvokkaimmat_br.C3.A4ndit
Noin siitä huolimatta, että on paljon terveellisempiä ja suositeltavampia juomia on kuin Coca Cola, kuten tämä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ubuntu_Cola
Piti ihan tarkistaa, ja tältä näyttää:
Kesäkuu 2009: Linux 1.58%
Kesäkuu 2010: Linux 1.88%
Ihan ulkomuistista noita lukuja tuohon aiempaan viestiini otin, vaan eipä tällä kertaa näyttänyt paljoa heittävän.
On tietenkin mahdollista, että huomioimalla pitemmät ajanjaksot saisi vähän tarkemman kuvan, mutta tasan vuoden välein otetut näytteet karsivat joitakin kausivaihteluja pois, siis lukuvuosiin yms. liittyvät.
Edellinen laskelmani muutettuna 1%-osuuden vuosikasvulle tarkoittaisi, että tasaisellakin vauhdilla vuoden 2060 jouluksi oltaisiin jo n. 50% tasolla. Kriittinen massa olisi varmaankin saavutettu aiemmin, ehkä jo vuoden 2025 joulun tietämissä? Tosin tätä 1%-osuuden tasaista kasvua ei ole vielä moni luotettavasti havainnut linuxien osalta.
"Tosin tätä 1%-osuuden tasaista kasvua ei ole vielä moni luotettavasti havainnut linuxien osalta."
Mitäs tästä tykkäät, noin aiheeseen liitettynä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8945768
Linuxin läpimurto on jo tapahtunut tosiasia. Junasta pahasti jääneet yrittävät vielä epätoivoisesti mukaan niinkuin linkistä selviää Nokian kohdalla, mutta onko jo liian myöhäistä. Näin tulee epäilemättä käymään myöskin työpöytäkäyttöön tarkoitetuissa käyttöjärjestelmissä. Microsoftin kelkkaan päättömästi luottaneet saavat pian keräillä kelkkansa säpäleitä kuka mistäkin.
http://www.digitoday.fi/bisnes/2010/08/12/nokian-kumppani-kasvattaa-vaestaan-android-osaajia/201011126/66