En halua nyt sohia mitään ampiaispesää, vaan puhua yhdestä paljon epäasiallista keskustelua herättäneestä asiasta, nimittäin AMK:n akateemisuudesta.
AMK mainostaa itseään käytännönläheisenä korkeakouluna, jossa kouluttaudutaan suoraan työelämän tarpeisiin ja käytännön tehtäviin. Yliopistot puolestaan ovat painottuneet teoreettisen tieteen alueelle.
Sana 'akateeminen' tarkoittaa teoreettista tai käsitteellistä. Akateemisuus -sanalla ei siis ole lähtökohtaisesti ollut mitään eliittileimaa, niinkuin jotkut näemmä haluavat esittää. Se vain tarkoittaa yksinkertaisesti teoreettista lähestymistapaa asioihin.
Akatemia-laitos syntyi antiikin kreikassa, jossa sen tehtävä oli koota teoreettinen tieto vapaaseen ja turvalliseen ympäristöön kehittymään. Kreikkalaiset olivat jopa harmittavan teoreettisia, koska käytännön kokeita he eivät juurikaan vaivautuneet tekemään.
Yliopistot ovat siis tämän teoreettisen lähestymistavan tyyssijoja, eli täten akateemisia. AMK ei voi olla akateeminen, koska tällöin AMKn roolissa (käytännönläheisenä ammattiin valmistavana korkeakouluna) olisi selkeä ristiriita.
AMK mainostaa itseään käytännönläheisenä korkeakouluna, jossa kouluttaudutaan suoraan työelämän tarpeisiin ja käytännön tehtäviin. Yliopistot puolestaan ovat painottuneet teoreettisen tieteen alueelle.
Sana 'akateeminen' tarkoittaa teoreettista tai käsitteellistä. Akateemisuus -sanalla ei siis ole lähtökohtaisesti ollut mitään eliittileimaa, niinkuin jotkut näemmä haluavat esittää. Se vain tarkoittaa yksinkertaisesti teoreettista lähestymistapaa asioihin.
Akatemia-laitos syntyi antiikin kreikassa, jossa sen tehtävä oli koota teoreettinen tieto vapaaseen ja turvalliseen ympäristöön kehittymään. Kreikkalaiset olivat jopa harmittavan teoreettisia, koska käytännön kokeita he eivät juurikaan vaivautuneet tekemään.
Yliopistot ovat siis tämän teoreettisen lähestymistavan tyyssijoja, eli täten akateemisia. AMK ei voi olla akateeminen, koska tällöin AMKn roolissa (käytännönläheisenä ammattiin valmistavana korkeakouluna) olisi selkeä ristiriita.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Opiskelen Turussa oikeustiedettä ja sivuaineenani yleistä kielitiedettä. Olenko mielestäsi akateeminen? Luettuani kirjoituksesi en tiedä enää itsekään tahdonko sitä olla. En millään muotoa tahtoisi samaistaa itseäni sinuun. Puhut mielestäsi kaikkien korkeakouluopiskelijoiden puolesta. Voit olla varma, etteivät kaikki yliopisto-opiskelijat jaa näkemyksiäsi (joita sinun, mielestäsi älykkäänä ihmisenä, kannattaisi tarkistaa ja päivittää).
AMK: Ammattikorkeakoulujärjestelmä on vielä varsin tuore, eikä moni vielä osaa rinnastaa sitä muihin korkeakouluihin. Kyseessä ei kuitenkaan ole sama opistotasoinen koulutus kuin ennen. Jos koulutus on kategorisoitava matalimmasta korkeimpaan ensin tulevat ammattipätevyyden antavat kurssit, sitten alle kolmivuotinen ammatillinen koulutus. Sen jälkeen tulevat oppisopimuskoulutus, kolmivuotinen ammattitutkinto ja opistotasoinen koulutus - ja vasta sitten ammattikorkeakoulu-, korkeakoulu- ja yliopistotutkinnot. Kaikki kolme jälkimmäistä
ovat korkeakoulututkintoja. Suora lainaus (Hakijan opas, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2004): "Korkeakoulututkintoja ovat yliopistoissa (sekä monialaiset yliopistot, että tiede- ja taidekorkeakoulut) suoritettavat alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot, sekä AMMATTIKORKEAKOULUISSA suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot ja jatkotutkinnot." Lisäksi ammattikorkeakouluopiskelijalla on mahdollisuus, joillakin aloilla jopa velvollisuus, suorittaa opintoja yliopistoissa tai korkeakouluissa - joko etäopiskelijana tai läsnäolevana opiskelijana. Ammattikorkeakouluopiskelija voi myös suorittaa kielikursseja yliopistojen kielikeskuksissa. Ammattikorkeakouluopiskelija on siis korkeakouluopiskelija - ja sitä kautta akateeminen.
En ole missään tapauksessa yrittänyt kiistää AMK:n asemaa korkeakouluna, sellainen ei edes kuuluisi intresseihini. Lueppa tarkemmin.
Puhuin siitä, miten sanaa 'akateeminen' väärinkäytetään. Niin teet sinäkin, kun vedät yhtäsuuruuden akateemisuuden ja korkeakoulujen välille. Sana kuvastaa teoreettisuutta, eikä sen pitäisi sisältää mitään sellaisia arvoja, jota sille on annettu. Se ei ole titteli, eikä tee kenestäkään parempaa ihmistä.
Korkeakoulutuksessa meillä on duaalimalli, ja hyvä niin.
En osaa sanoa akateemisuudestasi (varsinkaan nykyään koulutusalan nimi ei juuri kerro sisällön ominaisuuksista), mutta sanoisinko niin että mikäli AMK opintojen teoreettisuustaso lähestyy yliopistojen teoreettisuustasoa, niin mikä järki tässä duaalimallissa on, jossa korostetaan juuri toisentyyppistä kehitystä?
Taitaa olla niin, että itse pidät akateemisuutta paremmuutena. Minä en ole missään kohdassa vastaustani niin sanonut. Kuka päättää siitä, missä yhteydessä sanaa nykyisin käytetään? Muistan vieläkin yliopistourani alkutaipaleilla esittelyluennon Jyväskylän yliopistossa. Tuolloin ammattikorkeakoulu oli vielä hyvin uusi instituutio. Muistan erään esittäytyneistä lehtoreista toivottaneen onnea jokaiselle akateemista uraansa aloittavalle kaikissa maan korkea- ja ammattikorkeakouluissa. Toivoisinkin, että joku voisi määritellä selkeät normit tuon - ja monen muun sanan - käytölle.
Jos taso olisi sama, niin miksi ne ovat edelleenkin erillään?
Amk opiskelijat eri maailmasta ja motivaatiotasoltaan täysin erilaisia (lue: laiskanpulskia nössöjä)
1.) Vertaa: valmistumisajat yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa (toivottuun valmistumisaikaan nähden)
2.) Kuinka voit puhua eri tasoista? Nuo kaksi järjestelmää ovat erilaisia nimenomaan päämääriltään.
3.) Opiskeletko mahdollisesti itse jotain?
Akateemisuudella ja akateemisuudella on selkeä ero.
Etköhän liitele pilvissä sinä, jolle akateemisuus on yhtä kuin jumalaksi nimitetty.
Minulle sen opetti duunari (n.40 v. työelämässä) harjoittelujaksollani ja en epäile enää sitä, että elämä opettaa.
Vastaus kohtaan 1: Koska amiksen vaatimustaso on mitoitettu siten että heikkotasoisinkin taulapää saa tutkinnon suoritettua läpi
Ei kai kaikki...
Eipä ole AMKssa mitään akateemista, mutta miksi pitäisikään sitä vartenhan on yliopistot.
Jos tutkisit sanan etymologiaa saattaisit huomata, ettei sen alkuperäinen merkitys ollut lähelläkään kuvaustasi. Toiseksi tiedekorkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen teoria- ja käytännönopintojen painotukset eivät enää monillakaan aloilla merkittävästi eroa toisistaan.
Ei kyse ole etymologiasta. Sen valossahan monien sanojen kantasanat ovat tarkoittaneet tyystin muuta. Niinhän myös 'akatemia' kehittyi muusta sanasta, mutta liitettiin melko nopeasti tarkoittamaan juuri teoreettista tiedeyhteisöä. Viittaan nyt länsimaisen tieteen historiaan, en sanojen eksakteihin alkuperiin. Yrität vain vetää harhaan.
Ja jos mukaasi tiedekorkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen teoria- ja käytäntöopinnot eivät (monillakaan aloilla) eroa toisistaan niin meillähän on sittenkin kilpailevat päällekkäiset koulutusjärjestelmät (esim. insinööri-DI, ekonomi-tradenomi), jota opetusministeriön vakuuttelujen mukaan ei pitänyt olla. En haluaisi uskoa että ollaan niin metsässä.
En sanallakaan viitannut siihen, että meillä olisi kaksi päällekkäistä koulutusjärjestelmää. Puhuin käytännön ja teoriaopiskelun painotuksista.
Miksi ihmeessä tuo akateemisuusjorina on sinulle niin tärkeää?
"AMK ei voi olla akateeminen, koska tällöin AMKn roolissa (käytännönläheisenä ammattiin valmistavana korkeakouluna) olisi selkeä ristiriita."
Jostain kumman syystä tuollaisen ristiriidan oleminen tai olemattomuus ei kiinnosta minua yhtään.
'Akateemisuusjorina' on minulle tärkeää vain siksi, koska koen että ihmiset eivät yleisesti ymmärrä mitä sanalla 'akateeminen' tarkoitetaan. Sille annetaan täysin turhaa arvoa, se on pikemminkin vain painotustarkenne. Se ei ole arvonimi tai paremmuuden merkki.
AMK on oma juttunsa, sinne pitäisi keksiä joku vastaava 'hieno' termi kuvaamaan työelämä-/käytännönläheisyyttä.
Sivistyssanakirja sanoo näin:
"Akateeminen = yliopistoon tai korkeakouluun liittyvä tai sille ominainen"
Itselleni on ihan yksi lysti. Olen AMK-opiskelija, enkä luojan kiitos koe olevani akateeminen. Akateeminen on sellainen, joka osaa unissaankin hienoja teorioita ja matemaattisia kaavoja, mutta ei osaa edes pysäköidä polkupyörää. :)
Yliopistoissakin on aloja, jotka ovat hyvin "käytännönläheisiä", vastaavasti ammattikorkeakouluissa hyvin teoriapainotteisia aloja.
Kaivoin kiinnostuneena itsekkin sivistyssanakirjani esille, ja siellä seisoo seuraavaa:
'akateeminen: 1 akatemiaan tai yliopistoon kuuluva tai liittyvä 2 teoreettinen, käsitteellinen, muodollinen'
Kyse ei ollut useimpien (suppeiden) sanakirjojen merkityksestä, vaan etymologiasta.
Kyllä tämäkin keskustelu taas ajautui siihen, että vertaillaan asioita, joita ei voi vertailla. Mikä ihmeen tarve joillain on osoittaa joko yliopiston korkeampaa tasoa, tai AMK:n korkeakoulustatusta? Helvetti kun ne on eri asioita! (en tarkoita kesk. aloittajaa)
YLIOPISTO-opiskelija: Kaikki tietävät, että olet 'akateeminen'. Tee tutkimusta ja viisastu rauhassa, äläkä pelkää että amk vie sinulta jotain pois.
AMK-opikselija: Älä yritä olla yliopisto-opiskelija, koska et ole. Luota siihen, että oppilaitoksesi hoitaa tehtävänsä, ja kouluttaa sinusta oman alasi asiantuntijan suoraan työmarkkinoille.
Tässä keskusteluhaarassa oli kyse sivistyssana-kirjan määreestä. Etymologiaasi on käsitelty toisessa haarassa.