että älä tunne velvollisuutta tms. huolta vuokseni. Se on liian tuttu tunne minulle, en muuta toivo kuin rehellisyyttä, joka vaatii kaikilta osapuolilta aika paljon. Sitä on vaikea myöntää, mutta raskasta on myös tiedostaa se asia, että joku tekee sen tietämättä sitä itse. Tai jossain syvällä tietää, mutta ei sitä pysty kohtaamaan. Eli itsetuntemus.
Ai että kun on helppoa kirjoittaa nämä asiat tänne!
Ai että kun on helppoa kirjoittaa nämä asiat tänne!
Vastaukset 8
Vanhimmat
että eikö se olekin "toive yöhön", ellet sitten jotain toivoa kaipaa ja kai sitä voi toivojakin heitellä yön pimeyteen, mikäpä minä siihen olen mitään sanomaan ?!
Tämä tuskin oli minulle, mutta vastaanpa kuitenkin: en tunne velvollisuutta ketään kohtaan; pidän ensisijaisesti huolta itsestäni ja omista asioistani. Toki lähimmäisen rakkaudesta kannan myös huolta rakkaista/läheisistä ihmisistä ja joskus myös vieraistakin. Rakkaus on loppujen lopuksi aika monimutkainen juttu: rakastaa voi niin monella tavalla ja erilaisia ihmisiä, mutta romanttista rakkautta tunnen vain ja ainoastaan yhteen henkilöön.
ei sitten ollut multa, vaikka kuinka olisin halunnut heittää jonkun toiveen yön pimeyteen ;) No, mut en mä tiedä, oliko toi sunkaan viesti mulle, mut sen verran vaan halusin kommentoida tuota nyt kun kerran löysin viestisi täältä... Niin, rakkautta on monenlaista ja häntä kohtaan tunsin romanttista rakkautta mutta...
viimeksi hänet nähdessäni joku luuli häntä veljekseni....ollaankohan me sit niin saman näköisiä(kin)...no, tuo oli vaan sivuhuomautus....mut oli pakko vaan sanoa, jos se olisit sinä...
se ei liity mihinkään velvollisuuteen.
Minä olen huolissani sinusta koska minä.. välitän sinusta.. pidän sinusta..
minä rakastan sinua.. en koe sitä velvollisuutena vaan lahjana, olet yksi elämäni kauniimmista asioista ja tulet taivaista:) rukoilin tänään. se kuultiin, usko..niin näet sen..meidän välisen rakkauden mahdollisuuden.
Niin velvollisuutta ja huolta.. Mielessäni vaan toivon että kaikilla olisi hyvä olla, onnellisuutta, vilpittömästi. Ymmärrän kyllä jos joku on sitä mieltä etten voi hänen onnellisuuttaan edesauttaa, kuitenkin kannan huolta niillä voimilla mitä minussa on vielä omien huolien jälkeen.
Ja onhan se helppo kirjoittaa tänne mutta..
"if you always do what you always did, you always get what you always got"
Niin, en toivoisi häneltä mitään muuta kuin suoraa ilmaisua -vaikka että on pahoillaan ja seisoisi sanojensa sekä tekojensa takana aidosti. Miehet eivät näköjään pysty kohtaamaan itseään. Ymmärrän kyllä.
Ei voi yleistää! Tuo yleistäminen on sellainen rasittava piirre, mistä lienee johtuukaan.. Liikaa palstoja ja sieltä saatu (usein virheellinen) kokonaiskuva..? On niitäkin miehiä jotka pystyy itsensä kohtaamaan. Niiltä joille se on vaikeaa ei tarvitse odottaa nöyristelyä. Eikä sekään huono juttu.
Silloin on asiat jo vähän toisin jos toinen on jo ansainnut luotamuksen. Silloin voi satuttaakkin. Mutta eihän luottamus helposti synny, tai ainakaan pitäisi. Jos ei ole luottamusta ja toinen torveilee, hidastaa vaan luottamuksen kehitystä mutta ei estä sitä.
Miten voit sanoa että kun on luottamus voi satuttaakkin ? KOSKAAN ei saa satuttaa, ei koskaan.
Ymmärsit vähän väärin.. Tarkoitin jos jo luottaa toiseen voi hänen tekosensa satuttaa. Ainakaan minussa ei kovinkaan tunnu jonkun tekoset jos ei ole ihminen mitä suuresti arvostan.
Poikkeaa aiheesta joten ei siitä sen enempää.