Eilispäivänä soittelin arvauskeskukseen, tai siis terveyskeskukseen. Oma terveyskeskus ja omalääkärini on aina hoitanut asiat hienosti, joten en voi sanoa, että olisi arvauskeskuksesta kysymys.
Siltikin hämmästyin, kun ikäpäivinä lääkärin ajanvaraus ei ole sujunut näin vaivatomasti.
Vuosikymmenet olen asioinut siellä milloin mistäkin syystä. Joskus ovat lapset olleet sairaana ja joskus olen itse tarvinnut heidän palvelujaan. Hyvin on palveltu, mutta sitä en ole koskaan ymmärtänyt, että se hoitaja, joka niitä aikoja jakaa, on kuin poliisi, joka kyselee mikä vaivaa ja ikäänkuin arvioi sitä tarvitsenko vai enkö tarvitse lääkäriä. Eiköhän se lääkäri ole se, joka lopulta tietää tarvitsenko hänen apuaan vai en, eikä lääkärikään aina pysty sitä tekemään ennenkuin on tehty esim jotakin labrakokeita.
Tällä kertaa kuitenkin kävi niin, että ilmoitin puhelimessa haluavani lääkärille. Hoituri kysyi ainoastaan sosiaaliturvatunnukseni ja sillä lailla varmisti kenestä on kysymys. Sitten rupesi tarjoamaan päivää ja aikaa vastaanotolle kyselemättä sen enempää. Helposti löytyi yhteisymmärrys eli aika saatiin sovittua ja siinä se oli. HIENO HOMMA!
Jälkeenpäin jäin miettimään, että onkohan minut jotenkin 'korvamerkitty' siellä heidän tietokonesysteemeissään sillä perusteella, että olen sairastanut syövän, ja että minä en koskaan mene lääkärille asiatta, enkä ole siellä alvariinsa rampannut (viimeisestä käynnistä taitaa olla vuosi tai ehkä parikin aikaa). Ja, jos jostakin syystä otan yhteyttä, minut tulee aina ottaa vakavasti.
Jos näin on, niin hyvä juttu. Palvelu on parantunut!
Että piti ikänsä puolesta käydä kuudetta kymmenettä, että sai tällaisenkin ihmeen kokea!
Siltikin hämmästyin, kun ikäpäivinä lääkärin ajanvaraus ei ole sujunut näin vaivatomasti.
Vuosikymmenet olen asioinut siellä milloin mistäkin syystä. Joskus ovat lapset olleet sairaana ja joskus olen itse tarvinnut heidän palvelujaan. Hyvin on palveltu, mutta sitä en ole koskaan ymmärtänyt, että se hoitaja, joka niitä aikoja jakaa, on kuin poliisi, joka kyselee mikä vaivaa ja ikäänkuin arvioi sitä tarvitsenko vai enkö tarvitse lääkäriä. Eiköhän se lääkäri ole se, joka lopulta tietää tarvitsenko hänen apuaan vai en, eikä lääkärikään aina pysty sitä tekemään ennenkuin on tehty esim jotakin labrakokeita.
Tällä kertaa kuitenkin kävi niin, että ilmoitin puhelimessa haluavani lääkärille. Hoituri kysyi ainoastaan sosiaaliturvatunnukseni ja sillä lailla varmisti kenestä on kysymys. Sitten rupesi tarjoamaan päivää ja aikaa vastaanotolle kyselemättä sen enempää. Helposti löytyi yhteisymmärrys eli aika saatiin sovittua ja siinä se oli. HIENO HOMMA!
Jälkeenpäin jäin miettimään, että onkohan minut jotenkin 'korvamerkitty' siellä heidän tietokonesysteemeissään sillä perusteella, että olen sairastanut syövän, ja että minä en koskaan mene lääkärille asiatta, enkä ole siellä alvariinsa rampannut (viimeisestä käynnistä taitaa olla vuosi tai ehkä parikin aikaa). Ja, jos jostakin syystä otan yhteyttä, minut tulee aina ottaa vakavasti.
Jos näin on, niin hyvä juttu. Palvelu on parantunut!
Että piti ikänsä puolesta käydä kuudetta kymmenettä, että sai tällaisenkin ihmeen kokea!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.