Ennen vanhaan autokatsastuksessa katsastusmiehen oli "pakko" löytää Ladasta jotain vikaa minkä perusteella katsastus ei mennyt läpi. Katsastusmiehellä olikin kova sosiaalinen paine, kun idänihme valui katsastushalliin. Tarvittaessa vaikka rikottiin vasaralla jotain, että saatiin uuteenkin Ladaan hylkäysperuste. Näin sitten Lada-kuski joutui tulemaan korjaamon kautta ja lakki kädessä uudestaan virnuilevan katsastusherran luokse. Isäpapankin uudehkoa Ladaa nuijittiin oikein olantakaa, että saatiin helmapelti rikki. Tosin hirmuisen lommon kera ja ryssäpelti ei enää venynyt ja murtui. Viereisessä pisteessä vanha ruosteinen mersu sen sijaan meni heittämällä läpi ja katsastusmies vielä taputteli sitä.
Onko Älvsbyn lopputarkastuksessa samanlainen "Lada-ilmiö" havaittavissa eli löytyykö aina jotain nokan koputtamista?
Onko Älvsbyn lopputarkastuksessa samanlainen "Lada-ilmiö" havaittavissa eli löytyykö aina jotain nokan koputtamista?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Lopputarkastusta on pyydetty mutta ei vielä saatu. No eipä aikaa pyynnöstä ole vielä kuin vain 2 kk. Pitää kysellä talvella uudelleen. Käyttöönottotarkastus oli edestakaisin kävelyä. Sellaisesta seikasta tuli sanomista kun tarkastaja käveli koikkariin, niin hän hoksasi että koikkari-kph-sauna -osastolla alipaine on liian suuri, koska nopeasti eteisen-koikkarin ovea avatessa ilmanpaine hidastaa avaamista huomattavasti. Ilmanvaihdon säädöt oli tehtaan huoltomiesten jäljiltä. Ykskerros älvärissä suurin osa ilman poistoaukoista sijaitsee koikkari-kph-sauna -osastolla, joten on pikemminkin ominaisuus että alipaine koikkarin puolella on suurempi kuin eteisen puolella. Suhtauduin tarkastajan huomautukseen myötämielisesti mutta en tehnyt ilmanvaihdolle mitään.
Toinen huomautuksen tuottanut yksityiskohta oli hellan kaatumissuojan puuttuminen. Tehtaan ukot eivät olleet asentaneet. Asensin itse ja tuunaamiseksi meni. Kaatumisrauta on niin kapea ja kun hellan kummallakin kyljellä on 5 mm tilaa, niin hella pääsee kääntymään vinoon jolloin kaatumisrauta ei estä hellan kippaamista. Tuunasin hellan molemmille puolille liukunastat, jotka kiinnitin pöytätasoon.
Aikanaan rakennuslupaa hakiessa sain rakennusviraston dudelta osakseni selvää sääliä kun kysyttäessä kerroin talon merkin ja mallin. Tarkasta vieläpä kysyi että olenko aivan varma että haluan juuri kyseisen merkkisen talon. Ihmettelin kysymystä tuolloin, mutta talon tilattuani ei enää tarvinnut ihmetellä.
No minä en kyllä yhtään ihmettele. Naapurustoon rakennettiin (huom, ei suomalaisille) ja eräs tuttu kävi kyselemässä tontilla, kun ei tiennyt taloista/rakentamisesta paljon mitään, ihmetteli lähinnä kompleksin nopeaa nousua. Siinä kun juttelivat asennusporukan kanssa niin joku niistä totesi, että "et sinä tällaista taloa itsellesi halua".
Näitä ihmettelijöitä ja neuvojia ilmestyy aina rakennustyömaille kuin sieniä sateella. Pakko niille on lopuksi sanoa ilkeästi, jos haluaa rakennuksen joskus valmistuvankin. Yleensä nämä kyselijät ovat sellaisia että sopivat paremmin asumaan johonkin kerrostaloon jossa voi narista isännöitsijälle kaikesta.
tänään Aamulehdessä juttu kuinka niiden alapohja ratkaisut ovat Suomen rakentamisimääräysten vastaisia ei ole kunnon tuuletusta joku pirun onneton kuivuri sinne on laitettu, jonka valmistajakin sanoo ettei se siihen toimintaan sovi, että sellasta paskaa on nämä Lada-Talot
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/hometalot-yli-1000-talopaketissa-vakavia-rakennusvirheita/187516
Kaverin vaari oli korjaillu 80-luvulla vanhaa skodaa ja saanutkin sen ihan moitteettomaan kuntoon ja vienu sitten konttorille leimattavaksi. Katsastus mies ei halunnu päästää ekalla yrityksellä läpi ja kun aikansa voimalla tökki pohjaa, niin olihan se meisseli menny lopulta jostakin kohtaa läpi. Vaari oli napannu se ison meisseilin ja tempassu sen auton kattoon pystyyn ja kysyny että olikohan tuossakin ruostetta kun meni noin helposti läpi.