Hei, olen 15 ja puol vuotias tyttö ja mulla on pieni ongelma... Tai itse asiassa iso..
No, piteemmittä puheitta homma menee näin; Noin 4 kuukautta sitten asiat olivat ihan hyvin, mutta neljä kuukautta sitten jotain tapahtui, juttu alkoi kun tulin koulusta, menin tietysti heti koneelle, ja menin irc galleriaan, sieltä katsoin ystäväni blogimerkintöjä ja siellä oli linkki videoon jossa venäläinen tiputtaa koiran alas sillalta, se oli todella traumaattinen video ja pakko myöntää että kaduttaa vieläkin että katsoin sen videon, no.. ei tässä vielä kaikki... Samana päivänä selailin netistä uteliaana kaikkea mahdollista, ja löysin jotain juttua eläinkokeista, siellä oli kuvia ja tarinoita mitä eläinkokeilla tehdään, eniten minua hirvitytti koirien kohtalo.. Noh, siinä se päivä sitten menikin. Menin suihkuun ja muistin nämä kaikki traumaattiset muistot, tuli kamala olo.. Itkin siinä jonkun aikaa.. Kunnes mieleeni yht äkkiä loksahti ajatus itsemurhasta, en siinä vaiheessa vielä tietäny mitä tässä voi tapahtua, tämä ajatus rupesi kalvamaan mieltäni ja alkoi pelottaa. Puhuin parin päivän päästä äitini kanssa asiasta ja hän otti yhteyttä koulukuraattoriin, kävin kuraattorilla lukuvuoden loppuun asti pari kertaa viikossa tuloksetta, tuntui vieläkin pahalta.. Nyt siitä on jo jonkun aikaa, mutta minulla on vieläkin jotain oireita.. En tiedä mikä minulla on mutta voin tarkasti tai vähän tarkemmin kertoa oireet, eli tässä ne on. Kiinnostukseni asioihin on kadonnut täysin, minua ei enää kiinnosta asiat niin paljoa kuin ennen ja mielialani vaihtelee aika huomattavasti, joskus on hyvä olo ja joskus todella huono, ja hyvän ja huonon olon aikana kiinnostus kaikkeen kuitenkin on kadonnut, outoa vai mitä? No, ei tässäkään vielä kaikki, aina kun ajattelen tulevaisuutta ja jatko opintoja yms ja muuta sellasta niin ei voisi vähempää kiinnostaa, tuntuu ihan kuin haluaisin matkata ajassa taakseppäin ja pysäyttää kaiken mitä silloin tein, no.. tässähän tämä juttu oli. Pyytäisin teiltä ihmisiltä nyt jotain ohjeita että mitä minun pitää tehdä, koska haluan hyvän elämäni takaisin, vaikka siihen menisikin kuukausia, kiitos jo etukäteen vastaajille. :|
No, piteemmittä puheitta homma menee näin; Noin 4 kuukautta sitten asiat olivat ihan hyvin, mutta neljä kuukautta sitten jotain tapahtui, juttu alkoi kun tulin koulusta, menin tietysti heti koneelle, ja menin irc galleriaan, sieltä katsoin ystäväni blogimerkintöjä ja siellä oli linkki videoon jossa venäläinen tiputtaa koiran alas sillalta, se oli todella traumaattinen video ja pakko myöntää että kaduttaa vieläkin että katsoin sen videon, no.. ei tässä vielä kaikki... Samana päivänä selailin netistä uteliaana kaikkea mahdollista, ja löysin jotain juttua eläinkokeista, siellä oli kuvia ja tarinoita mitä eläinkokeilla tehdään, eniten minua hirvitytti koirien kohtalo.. Noh, siinä se päivä sitten menikin. Menin suihkuun ja muistin nämä kaikki traumaattiset muistot, tuli kamala olo.. Itkin siinä jonkun aikaa.. Kunnes mieleeni yht äkkiä loksahti ajatus itsemurhasta, en siinä vaiheessa vielä tietäny mitä tässä voi tapahtua, tämä ajatus rupesi kalvamaan mieltäni ja alkoi pelottaa. Puhuin parin päivän päästä äitini kanssa asiasta ja hän otti yhteyttä koulukuraattoriin, kävin kuraattorilla lukuvuoden loppuun asti pari kertaa viikossa tuloksetta, tuntui vieläkin pahalta.. Nyt siitä on jo jonkun aikaa, mutta minulla on vieläkin jotain oireita.. En tiedä mikä minulla on mutta voin tarkasti tai vähän tarkemmin kertoa oireet, eli tässä ne on. Kiinnostukseni asioihin on kadonnut täysin, minua ei enää kiinnosta asiat niin paljoa kuin ennen ja mielialani vaihtelee aika huomattavasti, joskus on hyvä olo ja joskus todella huono, ja hyvän ja huonon olon aikana kiinnostus kaikkeen kuitenkin on kadonnut, outoa vai mitä? No, ei tässäkään vielä kaikki, aina kun ajattelen tulevaisuutta ja jatko opintoja yms ja muuta sellasta niin ei voisi vähempää kiinnostaa, tuntuu ihan kuin haluaisin matkata ajassa taakseppäin ja pysäyttää kaiken mitä silloin tein, no.. tässähän tämä juttu oli. Pyytäisin teiltä ihmisiltä nyt jotain ohjeita että mitä minun pitää tehdä, koska haluan hyvän elämäni takaisin, vaikka siihen menisikin kuukausia, kiitos jo etukäteen vastaajille. :|
Vastaukset 3
Vanhimmat
jonkinlaiselta traumareaktiolta. Tällainen masennusta/paniikkia tms aiheuttava reaktio voi tulla jonkin pelottavan, vaarallisen tai kamalan asian kokemisesta, näkemisestä tai ajatuksesta että joutuisi kokemaan tai näkemään jotain tällaista. Ilmeisesti pystyt juttelemaan äidillesi asiasta, joten pyydä häntä ottamaan yhteyttä nuorisopsykiatrian poliklinikalle, jotta saat asianmukaista hoitoa. Välttämättä Kuraattorilla ei ole pätevyyttä/osaamista hoitaa tämänkaltaisia "stressitiloja".
saat hyvän elämäsi takaisin, kun uskalsit kertoa pelottavista asioista joita näit. Järkytyksestä toipumiseen menee jonkin verran aikaa. Ei kuitenkaan kuormita jatkossa suurinta osaa elämästä, mikä on tosi hyvä juttu :)
Hei,
Onko sinulla mahdollisesti muita ahdistavia asioita elämässäsi? MIllaiset ovat suhteet vanhempiisi, sisaruksiisi, opettajiisi? ONko sinulla ystäviä?
Tuli mieleen, että jos ne koiravideot vaikka aktivoivat jotain sun alitajunnassa.
Ja voihan se ehkä liittyä murrosikäisten yleisiin tuntemuksiin. Kroppa ja mieli ovat muutoksen tilassa.
Hyvä kun alat puhumaan asioistasi jo näin nuorena. Sitten jaksat eteenpäin.
Ota päivä kerrallaan ja hetki kerrallaan, älä murehdi huomista tai tulevaisuutta.
Muista: ulospääsy on ja toivo on olemassa ja apua löytyy kyllä!