Heräsin juuri kesken unien tai sanotaanko että kerkesin nukku korkeentaan 2h ja heräsin painajaiseen.
Joku jo varmaan on heittämässä että kirjota uni osioon malta mielesi. Jos ei tämä ole oikea palsta niin se ei kyllä ole se unipalstakaan.
Näin unta alkua en muista mutta tästä kohti suunnilleen muistan: " Oli nainen ja mies joilla oli perhe koiria. Nainen petti tätä miestään eikä selvästikkään voinut asialle mitään. Oli jäänyt jo kerran kiinni pettämisestään, peli jatkui silti. Tuli seuraavaa kerta jolloin tämä nainen jäi kiinni, miessai kauhean raivarin. Nainen pääsi karkuun jonnekkin, mies juoksee etsimään." Tässä kohti uni muuttuu painajaiseksi. " Mies näkeekin matkalla lapset ja koirat. Huutaa lapsille täyttä kurkkua miten hän tietää äidin pettäneen häntä ja kuinka hän aikoo satuttaa koiria heittämällä noita käteen ilmestyneillä esineillä.(kenkä, juusto höylä, puukko, kirja..)" Tässä kohti tulee minä kuva mukaan ja ahdistus toki lisääntyy. " Alan suojelemaan ensimmäisiä uhreja eli pieniä viattomia koiri jotka ovat myös peloissaa pensaan juurilla tai puun alla käperryksissä. Joku kenkä ja kirja osuvatkin. Koirat uikuttaa kivusta. Lisäksi pienemmät sisarukset ovat peloissaaa ja koittavat etsiytyä turvaisaan paikaan tai paikkaan jossa kokisivat olevansa enemmän turvassa. Jokunen siis myös minun selän taakse. Miehen eli isän raivo vaan ei tahdo laantua. Hän uhkaa jo heitellä myös minu koska en antaisi hänen jatkaa. Saan häneltä osan pois . Puukon heitän suhteelisen korkeelle puuhun kiinni jota mies/isä lähtee irroittamaan. Olen saanut käteeni Juustohöylän ja koitan saada sitä saman aikaisesti heitettyä kiinni saman puun runkoon. Lopulta mies/isä saakin puukon jälleen käteensä ja juusto höylä ei ota tarttuakseen kiinni. Olen vastakkain tämän miehen/isän kanssa, katseissa taistelua mutta murtumis piste on lähellä. Lopulta en jaksa ja pyydän häntä lopettamaan, lopettamaan ja istuutumaan alas. Kuuntelemaan, Kuuntelemaan millekkä minusta ja meistä lapsista tuntuu." Nyt voi sanoa että tunne lataus on jo voimakas ja itken. " Mies/isä suostuu kuuntelemaan kuin ihmeen kaupalla ja rauhoittuu hieman, istuu alas. Alan kertomaan Kuinka meitä lapsia pelottaa kun vanhemmat tappelevat, kerron kuinka pelkäsin miehen/isän raivoa ja mitenkä pahalle se tuntuu. MIlle minusta tuntuu kun suojelen pienempiä sisaruksia ja koitan säästää heitä näiltä kokemuksilta. Kerron vielä kuinka en jaksaisi sitä enää, että olen jo ihan puhki. Itken samalla. Kerron tietäväni että Nainen/äiti on ollut vieraan miehenkanssa mutta pyydän silti Miestä/ isää keskustelemaan asiasta. Vaikka heidän täytyisi erota, olisi se silti parempi vaihto ehto kun tämä tappelu. Itken edelleen." Ja herään myös tähän itkuun.
Herättyäni mietin tätä unta hetken ja päätin sitten tulla kirjoittamaan tänne.
Syy mikä sai minut kirjoittamaan tänne on se ihmetys että vaikka ulos päin annetaan perheistä hyvä kuva niin silti edeleen on paljon perheitä joissa tapellaan valtavasti. Mutta kuinka monessa huomioidaan se lapsi/lapset? . Itse tiedän ettei oma lapsuus ole ollut helpoin ja kompensoin tunteina tuossa unsessa niitä edelleen. Olen 23w ja siis edelleen joku ihan tavallinen yö herään kesken unen itkien pahaa oloa ja ahditusta. Tähän mennessä olen kuitenkin aatellut selvinneeni asiasta suhteelisen hyvin.
Halusinkin lähinnä antaa mietittävää niille joilla on perhe, lapsia (ehkä ne koiratkin) ja tapana tapella paljon. Miettikää kuinka tappelette ja mille tasolle se menee! Kuinka se voi vielä vaikuttaa lapseenne/siinne? ja miettikää vielä että oisiko myöhäistä tehdä asialle jotain ?
Jokainen lapsi on persoona ja tämä teidän käytös tulee muokkaamaan myös sitä lapsen persoonaa.
Lapsena kuitenkin itseään mallaa vanhempiin ja niiden toimintoihin.
Joku jo varmaan on heittämässä että kirjota uni osioon malta mielesi. Jos ei tämä ole oikea palsta niin se ei kyllä ole se unipalstakaan.
Näin unta alkua en muista mutta tästä kohti suunnilleen muistan: " Oli nainen ja mies joilla oli perhe koiria. Nainen petti tätä miestään eikä selvästikkään voinut asialle mitään. Oli jäänyt jo kerran kiinni pettämisestään, peli jatkui silti. Tuli seuraavaa kerta jolloin tämä nainen jäi kiinni, miessai kauhean raivarin. Nainen pääsi karkuun jonnekkin, mies juoksee etsimään." Tässä kohti uni muuttuu painajaiseksi. " Mies näkeekin matkalla lapset ja koirat. Huutaa lapsille täyttä kurkkua miten hän tietää äidin pettäneen häntä ja kuinka hän aikoo satuttaa koiria heittämällä noita käteen ilmestyneillä esineillä.(kenkä, juusto höylä, puukko, kirja..)" Tässä kohti tulee minä kuva mukaan ja ahdistus toki lisääntyy. " Alan suojelemaan ensimmäisiä uhreja eli pieniä viattomia koiri jotka ovat myös peloissaa pensaan juurilla tai puun alla käperryksissä. Joku kenkä ja kirja osuvatkin. Koirat uikuttaa kivusta. Lisäksi pienemmät sisarukset ovat peloissaaa ja koittavat etsiytyä turvaisaan paikaan tai paikkaan jossa kokisivat olevansa enemmän turvassa. Jokunen siis myös minun selän taakse. Miehen eli isän raivo vaan ei tahdo laantua. Hän uhkaa jo heitellä myös minu koska en antaisi hänen jatkaa. Saan häneltä osan pois . Puukon heitän suhteelisen korkeelle puuhun kiinni jota mies/isä lähtee irroittamaan. Olen saanut käteeni Juustohöylän ja koitan saada sitä saman aikaisesti heitettyä kiinni saman puun runkoon. Lopulta mies/isä saakin puukon jälleen käteensä ja juusto höylä ei ota tarttuakseen kiinni. Olen vastakkain tämän miehen/isän kanssa, katseissa taistelua mutta murtumis piste on lähellä. Lopulta en jaksa ja pyydän häntä lopettamaan, lopettamaan ja istuutumaan alas. Kuuntelemaan, Kuuntelemaan millekkä minusta ja meistä lapsista tuntuu." Nyt voi sanoa että tunne lataus on jo voimakas ja itken. " Mies/isä suostuu kuuntelemaan kuin ihmeen kaupalla ja rauhoittuu hieman, istuu alas. Alan kertomaan Kuinka meitä lapsia pelottaa kun vanhemmat tappelevat, kerron kuinka pelkäsin miehen/isän raivoa ja mitenkä pahalle se tuntuu. MIlle minusta tuntuu kun suojelen pienempiä sisaruksia ja koitan säästää heitä näiltä kokemuksilta. Kerron vielä kuinka en jaksaisi sitä enää, että olen jo ihan puhki. Itken samalla. Kerron tietäväni että Nainen/äiti on ollut vieraan miehenkanssa mutta pyydän silti Miestä/ isää keskustelemaan asiasta. Vaikka heidän täytyisi erota, olisi se silti parempi vaihto ehto kun tämä tappelu. Itken edelleen." Ja herään myös tähän itkuun.
Herättyäni mietin tätä unta hetken ja päätin sitten tulla kirjoittamaan tänne.
Syy mikä sai minut kirjoittamaan tänne on se ihmetys että vaikka ulos päin annetaan perheistä hyvä kuva niin silti edeleen on paljon perheitä joissa tapellaan valtavasti. Mutta kuinka monessa huomioidaan se lapsi/lapset? . Itse tiedän ettei oma lapsuus ole ollut helpoin ja kompensoin tunteina tuossa unsessa niitä edelleen. Olen 23w ja siis edelleen joku ihan tavallinen yö herään kesken unen itkien pahaa oloa ja ahditusta. Tähän mennessä olen kuitenkin aatellut selvinneeni asiasta suhteelisen hyvin.
Halusinkin lähinnä antaa mietittävää niille joilla on perhe, lapsia (ehkä ne koiratkin) ja tapana tapella paljon. Miettikää kuinka tappelette ja mille tasolle se menee! Kuinka se voi vielä vaikuttaa lapseenne/siinne? ja miettikää vielä että oisiko myöhäistä tehdä asialle jotain ?
Jokainen lapsi on persoona ja tämä teidän käytös tulee muokkaamaan myös sitä lapsen persoonaa.
Lapsena kuitenkin itseään mallaa vanhempiin ja niiden toimintoihin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.