Onko tämä

koska muutenhan kaikki tekisivät tuollaisia avioehtoja kuoleman varalle. Kysy juristilta - jos kerran olisi varaa ko lappu tehdä, niin eikös neuvot tule samaan hintaan?

Sinun tarkoittamasi avioehto ilmeisesti olisi seuraavan lainen:

"Sovimme, että jos avioliittomme purkautuu meistä toisen kuolemaan, ensiksi kuolleella ei ole avio-oikeutta mihinkään viimeksi eläneen omaisuuteen."

Aiemmin katsottiin, että avioehto koskee aina s e k ä avioeroon e t t ä kuolemaan päättyvää avioliittoa; muunlainen avioehto olisi pätemätön. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen KKO:2000:100 (http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2000/20000100?search[type]=pika&search[pika]=avioehto) jälkeen myös alla mainitun lainen avioehto on katsottu päteväksi:

"A ja B ovat sopineet 17.3.1989 allekirjoittamassaan avioehtosopimuksessa siitä, että avioliiton purkautuessa avioeron vuoksi kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen ja että avioliiton purkautuessa toisen puolison kuoleman johdosta leskellä on avio-oikeus kuolleen puolison omaisuuteen."

KKO:n mukaan asiassa oli kysymys ensi sijassa siitä, oliko tämän sisältöistä vain _a v i o e r o perusteiseen ositukseen vaikuttavaa avioehtosopimusta pidettävä pätevänä. KKO:n mukaan siis oli pidettävä.

Sinun tarkoittamassasi mallissa on kysymys vain _k u o l e m a perusteiseen ositukseen vaikuttavasta avioehdosta, sen pätevyydestä. KKO:n ennakkopäätöksestä ei tähän suoraa vastausta voi saada.

Toki voitte tarkoittamasi avioehdon tehdä. Sen pätevyys ratkaistaan sitten aikanaan oikeudessa, jos joku (verottaja, ensiksi kuolleen perilliset) sen riitauttaa.

Se, että leskellä on avio-oikeus kuolleen omaisuuteen, mutta toisin päin ei, johtaa siihen, että leski saa tasinkona puolet vainajan omaisuudesta ja toinen puoli lankeaa perintönä vainajan rintaperillisille. Tällöin rintaperilliset eivät saa "täyttä perintöosaansa", kun verrataan tilannetta siihen, että avioehto olisi molemminpuolinen tai että sitä ei olisi lainkaan. Ensiksi mainitussa tilanteessa vainajan koko omaisuus (eikä vain puolet) lankeaisi perillisille. Viimeksi mainitussa tilanteessa vainajan osituksessa muodostuva jäämistö lankeaisi kokonaan hänen perillisilleen. Toki näissä tilanteissa leski voisi testamentilla saada puolet vainajan jäämistöstä, mutta siitä hän maksaisi perintöveron (tosin vasta 60.000 euroa ylittävältä osalta).