Niin, siis voiko? Tarkoistus ei ole etää estää lapsia tapaamasta vaan voiko yksinhuoltaja päättää viikonloput jolloin lapset voivat vierailla etän luona?
Asiallisia vastauksia otetaan vastaan, kiitos.
Asiallisia vastauksia otetaan vastaan, kiitos.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
tapaamissopimus on yhteinen sopimus isän ja äidin välillä, huoltajuusmuodosta riippumatta.
Etää ei voi pakottaa tapaamaan lapsiaan vaikka olisi mitkä sopimusket tahansa.
Sen jälkeen kun on sovitu tapaamisista (joko kirjallisesti tai sullisesti), niin siitä sopimuksesta on lähivanhemmallikin oikeus pitää kiinni, eli ei etävanhempi voi alkaa sanelemaan siihen viikonloppujen vaihtoja vaan silloin lähivanhempi voi kieltäytyä antamasta lapsia kun ei ole etukäteeen sovittu etävanhemman tapaamisviikonloppu.
jos mitään ei ole sovittu, niin silloin lähivanhemman ei periaatteessa tartte antaa lapsia tapaamisiin, mutta silloin taustalla on yleensä joku syy. Jo näin käy, niin silloin on etävanhemman tehtävä ottaa sosiaalitoimeen ytheyttä tapaamissopimuksen saamiseksi eikä vaan kädettömänä voivotella tilannetta vuosikausia. Jos tapaamissopimusta ei lastenvalvojalla saada aikaiseksi, niin silloin etävanhemman täytyy viedä asia oikeuteen, jossa viimeistään tapamissopimus tehdään.
se riippuu tietnkin millanen on se toinen vanhempi. Jos alkaah ankalaksi niin sitten tulee riitaa, mutta jos on normaali ihminen joka ymmärtää lähivanhemmat ajan, niin kyllä voi määrää. KYllä se vanhempi jonka luona lapset ei asu, voi joustaa, sillä hän ei voi ymmärtää mitä kaikkea yksin lapsen kanssa on, ja aika on kortilla.
Jos olette tehneet tapaamissopimuksen, sitä noudatetaan. Molemmat vanhemmat tietenkin joustavat tarvittaessa ja mahdollisuuksiensa mukaan lapsen edun nimissä, mutta pääsääntöisesti sopimusta noudatetaan ja hankalan vanhemmat kanssa sopimusta on ehdottomasti parempi noudattaa minuutin tarkkuudella.
Etävanhemman ei ole lain mukaan pakko noudattaa tehtyä tapaamissopimusta, mutta lähihuoltajan on, sakon tai jopa lähihuoltajuden menettämisen uhalla. Lähihuoltajan velvollisus on tukea lapsen ja etävanhemman suhdetta ja tapaamisia.
Mikäki etävanhempi ei noudata tapaamissopimusta ja tapaa lasta satunnaisesti, lähillä on oikeus hakea tapaamissopimukseen muutosta eli vähentää sovittuja tapaamisia.
Mikäli ette ole tehneet tapaamissopimusta, lähihuoltaja voi päättää tapaamisista oman mieltymyksensä mukaan, ja tällöin (halutessaan) etävanhempi voi vaatia tapaamissopimuksen tekoa.
Huoltajuusmuoto ei vaikuta vaan tapaamissopimus. Vanhemmat siis sopivat koska lapsi on etän luona. Siinä on lähivanhemman sana yhtä painava kuin etävanhemman. Tietty jos lähi on kusipää niin voihan hän pompottaa etävanhempaa kuten huvittaa ...
tapaamiset, vaan mitä tekee lähi, mikään viikonloppu ei käy tapaamisten alkamisviikonlopuksi. Puolentoistavuoden päähän asti tiedustelty, mikään niistä ei käynyt.
Mitä tekee lastenvalvoja, ei mitään, käräjille pitäis mennä.
1 käynti ja 2 puhelua maksoivat 880€. Kirjallinen ehdotus lakimieheltä oli täysin erilainen kuin olisin halunnut. Siinä oli lasten asuinpaikkakuntakin muutettu, eli lähihuoltajuus minulle. Teen matkatöitä ja uusi vaimoni olisi joutunut hoitamaan lapset, jota en voi velvoittaa häneltä, vaikka hän lupautuikin ottamaan vastuun.
ala vaatimaan, että sopimusta noudatetaan ja jos ei lähi noudata, niin käräjille!