Se oli jännää. Siinä oli aina odotusta, ihan niinkuin lapsena odotti jonnekkin pitkälle kauan odottamalleen matkalle pääsyä. Tai joulupukin tuloa...
Juopporemmissä, ensimmäisten ryyppyjen aikana ilma aina ihan väreili odotusta ja pientä jännitystä. Ilmassa oli yhteinen hilpeys ja yhteinen odotus. Humalan odotus ja humalan tuomien lieveilmiöiden odotus. Humala oli nopein ja helpoin tie saada kaikki mistä haaveili. Nopeasti ja helposti, tuosta vain, pulloa kallistelemalla. Humalassa saattoi olla sitä kaikkea mitä halusikin olla. Paha puoli oli se, että aamulla kaikki oli vain humalan aiheuttamaa harhaa, joka muuttui monesti illan edetessä painajaiseksi. Mutta ironista kyllä, se painajainen olikin totta.
Ja niin käy joka ikiselle juopolle, se on sääntö johon ei ole poikkeusta. Tiedän että se on paljon sanottu, mutta se on totta niin kauan ennenkuin joku juoppo sen epätodeksi todistaa. Ei ole kukaan todistanut vielä.
Kun aloitat juomisen, tavoittelet sillä taivasta. Mutta minä takaan sinulle, että taivasta sinä et juomalla löydä, ei ole löytänyt kukaan. Helvetin sinä sen sijaan juomalla tulet saamaan ja se on varma. Ja siitä ruletista on pirullista päästä eroon. On jo kyllin pirullista päästä eroon pelkästä fyysisestä puolesta, mutta monin verroin pirullisempaa on saada henkinen puoli tasapainoon. Vielä vuosienkin päästä menneisyyden haamut vainoavat sinua tavalla tai toisella, usein hautaan asti. Juopottelun leimat pysyvät sisällesi polttomerkittynä hamaan ikuisuuteen asti!
Miten helppoa se onkaan, kun et koskaan ota edes sitä ensimmäistä ryyppyä!
Juopporemmissä, ensimmäisten ryyppyjen aikana ilma aina ihan väreili odotusta ja pientä jännitystä. Ilmassa oli yhteinen hilpeys ja yhteinen odotus. Humalan odotus ja humalan tuomien lieveilmiöiden odotus. Humala oli nopein ja helpoin tie saada kaikki mistä haaveili. Nopeasti ja helposti, tuosta vain, pulloa kallistelemalla. Humalassa saattoi olla sitä kaikkea mitä halusikin olla. Paha puoli oli se, että aamulla kaikki oli vain humalan aiheuttamaa harhaa, joka muuttui monesti illan edetessä painajaiseksi. Mutta ironista kyllä, se painajainen olikin totta.
Ja niin käy joka ikiselle juopolle, se on sääntö johon ei ole poikkeusta. Tiedän että se on paljon sanottu, mutta se on totta niin kauan ennenkuin joku juoppo sen epätodeksi todistaa. Ei ole kukaan todistanut vielä.
Kun aloitat juomisen, tavoittelet sillä taivasta. Mutta minä takaan sinulle, että taivasta sinä et juomalla löydä, ei ole löytänyt kukaan. Helvetin sinä sen sijaan juomalla tulet saamaan ja se on varma. Ja siitä ruletista on pirullista päästä eroon. On jo kyllin pirullista päästä eroon pelkästä fyysisestä puolesta, mutta monin verroin pirullisempaa on saada henkinen puoli tasapainoon. Vielä vuosienkin päästä menneisyyden haamut vainoavat sinua tavalla tai toisella, usein hautaan asti. Juopottelun leimat pysyvät sisällesi polttomerkittynä hamaan ikuisuuteen asti!
Miten helppoa se onkaan, kun et koskaan ota edes sitä ensimmäistä ryyppyä!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kaikki tuossa on niin tuttua ja totta. Ne menneisyyden haamut ei enää itsellä kummittele, kun sain hoitoa sellaisena kuin tarvitsin. Kaikki asiat käytiin pohjamutia myöten läpi ja olen sinut niiden ja itseni kanssa. Yhtäkään sairaalakeikkaa ja karmeita henkisiä tiloja en vaihtaisi pois, ne on tänä päivänä niin suuri voimavara ettei uskoisikaan.
Ajatteleppa tätä: Fiksut ihmiset on tajunneet kaiken sen kokematta ja itse näkemättä, joka meidän piti itse kokea ja nähdä ennenkuin uskoimme.
On turhaa miettiä menneen talven lumia. Olen samaa mieltä "elämää opettelevan" kanssa. Kaikki kokemukset rikastuttavat ihmistä, myös ne huonot puolet, jos on selvinnyt kuitenkin voittajana. Jos on tehnyt virheitä elämässä ja muistaa ne, pitää ajatella että sillä tekohetkellä ei ole OSANNUT tehdä toisin. Toisin sanoen on tehnyt kuten on parhaammaksi nähnyt. On helkkarin helppoa olla jälkiviisas. Jos Hitler olisi tapettu eka maailmansodassa, ei toista mailmansotaa olisi syntynyt, kyynisesti ajateltuna.
Fiksut ja fiksut.
Minä uskon edelleen, että juoposta voi tulla kohtuukäyttäjä, jos vaan haluaa. Täytyy olla aikamoinen luuseri jos ei pysty siihen.
Eikä ne ''fiksut'' ihmiset mitään ole tajunneet, koska ne ei ole itse kokeilleet. Ne vaan uskoo kuulopuheita ja luulee tietävänsä.
Monet tuntemani juopot ovat todella mukavia ihmisiä, lahjakkaita, taiteellisia, älykkäitä ja väärinymmärrettyjä. Heitä potkitaan päähän, koska he eivät halua sopeutua tähän yhteiskuntaan.
Kyllä tunnustan itseni mielelläni luuseriksi kun en pysty käyttämään alkoholia enää. "Luuseri" on kai toiselta nimeltään "menettäjä". Minä menetän mielelläni aamut jolloin kissanpaska maistuu suussa, ei muista edellisestä illasta kuin rippeitä ja lompakko on tyhjä. Sitten ei haittaa yhtään että ei saa enää viinan takia potkuja, eikä tervitse seurustella örveltäjien kanssa. Äikä harmita vaikka on saamatta niitä sveitsijuustoaivoja jotka säännöllinen "kohtuujuonti" aiheuttaa. Kyllä tuntuu kivalta kun on saanut menetettyä nuo kaikki.
Millaista on sveitsijuusto?