Tästä ei seuroissa puhuta

Lestadiolaiset uskovat isiltä perittynä opetuksena sen, että alkuseurakunnassa olisi siirrytty viettämään sunnuntaita eli Herran ylösnousemuksen päivää yleisenä lepopäivänä ja erottauduttu siten juutalaisista, jotka torjuivat Jeesuksen Messiaanaan. Tapa sunnuntain viettämisestä lepopäivänä on kuitenkin myöhäisempi. Siitä ei mainita mitään Uudessa Testamentissa eikä apostolien jälkeiseltä ajalta ensimmäisellä vuosisadalla ja toisen vuosisadan alussa.

Kun Johannes sai nähdä Herran ilmestyksen Patmoksen saarella Herran päivänä, oli kyseessä mitä luultavimmin Herran tulemuksen päivä. Ilm.1:10 Ilmaisu "Herran päivä" tarkoittaa kauttaaltaan Raamatussa Herran tuomion ja vihan päivää, joten ei ole syytä uskoa, että se tarkoittaisi tässä yhdessä jakeessa jotakin muuta. Ajatus Herran tulemuksen ja tuomion päivästä sopii muutenkin asiayhteyteen paremmin kuin sapatti, joten Herran tulemusta ja vihan päivää Johannes ilmeisesti tarkoitti.

rehula kirjoitti:

Lestadiolaiset uskovat isiltä perittynä opetuksena sen, että alkuseurakunnassa olisi siirrytty viettämään sunnuntaita eli Herran ylösnousemuksen päivää yleisenä lepopäivänä ja erottauduttu siten juutalaisista, jotka torjuivat Jeesuksen Messiaanaan. Tapa sunnuntain viettämisestä lepopäivänä on kuitenkin myöhäisempi. Siitä ei mainita mitään Uudessa Testamentissa eikä apostolien jälkeiseltä ajalta ensimmäisellä vuosisadalla ja toisen vuosisadan alussa.

Kun Johannes sai nähdä Herran ilmestyksen Patmoksen saarella Herran päivänä, oli kyseessä mitä luultavimmin Herran tulemuksen päivä. Ilm.1:10 Ilmaisu "Herran päivä" tarkoittaa kauttaaltaan Raamatussa Herran tuomion ja vihan päivää, joten ei ole syytä uskoa, että se tarkoittaisi tässä yhdessä jakeessa jotakin muuta. Ajatus Herran tulemuksen ja tuomion päivästä sopii muutenkin asiayhteyteen paremmin kuin sapatti, joten Herran tulemusta ja vihan päivää Johannes ilmeisesti tarkoitti.

Lue lisää

Sunnuntain pitäisi olla lepopäivä. Kuka lepää kuka ei. Aina on jonkun täytynyt tehdä sunnuntaisin töitä. pappikin,on palkollinen. Hänen työpäivänsä on myös sunnuntai. Ja monasti raskas onkin. Lisäksi junat pitää kulkea, kapakat pitää olla auki, lehmät pitää lypsää. äidin pitää lapset hoita, ja laitta sapuskaa perheelleen, ja paljon muuta. Mites se kolmas käsky kuuluukaan, muista pyhittää lepopäivä. Se on suoranaista pilkantekoa kolmattakäskyä vastaa, kun sen Mooses sieltä vuoreltaan toisen kerra alas toi. Taitaa kolmas käsky olla tarpeeton, niin kuin muutkin Mooseksen keksimät käskyt, kun ihminen ei voi miitään niistä täyttää.
Vai onko niin, kuten sanonta lakiloistakin on sanottu,että ne on tehty rikottaviksi, samoin myös käskyt.
haisee pahalle...

savon ukko kirjoitti:

Sunnuntain pitäisi olla lepopäivä. Kuka lepää kuka ei. Aina on jonkun täytynyt tehdä sunnuntaisin töitä. pappikin,on palkollinen. Hänen työpäivänsä on myös sunnuntai. Ja monasti raskas onkin. Lisäksi junat pitää kulkea, kapakat pitää olla auki, lehmät pitää lypsää. äidin pitää lapset hoita, ja laitta sapuskaa perheelleen, ja paljon muuta. Mites se kolmas käsky kuuluukaan, muista pyhittää lepopäivä. Se on suoranaista pilkantekoa kolmattakäskyä vastaa, kun sen Mooses sieltä vuoreltaan toisen kerra alas toi. Taitaa kolmas käsky olla tarpeeton, niin kuin muutkin Mooseksen keksimät käskyt, kun ihminen ei voi miitään niistä täyttää.
Vai onko niin, kuten sanonta lakiloistakin on sanottu,että ne on tehty rikottaviksi, samoin myös käskyt.
haisee pahalle...

Lue lisää

tarkoittaa " muista pyhittää lepopäiväsi". Mieti sitä. Muistaakseni ruuan sai laittaa = eikö pappikin niin tee hengellisessä mielessä ja "martat" arkisessa.. Tämä oli vaan mitä muistan vai muistinko väärin?

Jumalaton maailman valtias on muuttanut ajan ja lait niin kuin profeetta Daniel on ennustanut. No eikö siksi juuri näin nykyään?

..piikittelee fariseuksia Uudesssa testamentissa juuri lepopäivän viettämisen suhteen. Muistaakseni se viljanleikkaaminen sapattina, mistä fariseukset närkästyivät. Evankeliumit esittävät syntikäsitteen väärinymmärryksen yhä uudelleen. Syntiä ei voi ihmisyydessä välttää, koska jo se erottaa Jumalasta.

Voisiko käsittää niin että "koira" ei tee "työtä" eikä anna "lampaidenkaan" syödä?

kun lauantai iltana, auringon nousun jälkeen.

Lue avaukseni viikko sitten, niin selviää.

Se oli vain sattumaa, että Jeesus nousi ylös sunnuntaipäivänä, tarkoituksella se ei ollut. Kuitenkin Jeesus halusi levätä sapatin, eli lepopäivän lauantain haudassa.
Lestadiolaisuus usko ei ole koskaan perehtynyt tarkemmin sapatin ja lepopäivän alkuperään, vaan haluaa noudattaa vuosisataisia perinteitä, jotka eivät ole alkuperäisiä, vaan katolisen kirkon keksimiä. Opetuslastenkin oli pakko viettää sunnuntaita, koska heitä olisi muuten vainottu ja tapettukin.

Lestadiolaisuus oppi kuvittelee Kristillisen kirkon siirtäneen lepopäivän muka ylösnousemuksen muistoksi. Onko Katolinen kirkko muka kristillinen, sillähän oli aneopitkin, jotka myöhemmin kiellettiin, mutta olisi samalla pitänyt palata alkuperäiseen viikkojärjestykseen, jossa lepopäivä on lauantai.
Etkö ole huomannut sitäkään, kuinka vikkojärjestys oli vuoteen 1973 saakka sellainen, että lauantai oli viikon seitsemäs päivä ja vasta sen jälkeen huomattiin vuosisatainen kömmähdys, että sunnuntainhan pitää olla seitsemäs, ei lauantain.
Kuitenkin esim. Australiassa on edelleen viikonpäiväjärjestys sellainen, että lauantai on viikon seitsemäs päivä, vaikka lepoäivä onkin ensimmäisenä päivänä.

Lestadiolaisuus ei tajua näistä asioista höykäsen pöykästä.

ruttu-kuttu kirjoitti:

Se oli vain sattumaa, että Jeesus nousi ylös sunnuntaipäivänä, tarkoituksella se ei ollut. Kuitenkin Jeesus halusi levätä sapatin, eli lepopäivän lauantain haudassa.
Lestadiolaisuus usko ei ole koskaan perehtynyt tarkemmin sapatin ja lepopäivän alkuperään, vaan haluaa noudattaa vuosisataisia perinteitä, jotka eivät ole alkuperäisiä, vaan katolisen kirkon keksimiä. Opetuslastenkin oli pakko viettää sunnuntaita, koska heitä olisi muuten vainottu ja tapettukin.

Lestadiolaisuus oppi kuvittelee Kristillisen kirkon siirtäneen lepopäivän muka ylösnousemuksen muistoksi. Onko Katolinen kirkko muka kristillinen, sillähän oli aneopitkin, jotka myöhemmin kiellettiin, mutta olisi samalla pitänyt palata alkuperäiseen viikkojärjestykseen, jossa lepopäivä on lauantai.
Etkö ole huomannut sitäkään, kuinka vikkojärjestys oli vuoteen 1973 saakka sellainen, että lauantai oli viikon seitsemäs päivä ja vasta sen jälkeen huomattiin vuosisatainen kömmähdys, että sunnuntainhan pitää olla seitsemäs, ei lauantain.
Kuitenkin esim. Australiassa on edelleen viikonpäiväjärjestys sellainen, että lauantai on viikon seitsemäs päivä, vaikka lepoäivä onkin ensimmäisenä päivänä.

Lestadiolaisuus ei tajua näistä asioista höykäsen pöykästä.

Lue lisää

Se oli vain sattumaa, että Jeesus nousi ylös sunnuntaipäivänä, tarkoituksella se ei ollut. ** Jeesuksen elämässä ei ollut yhtään sattumaa. Ja Jeesus nousi ylös lauantai iltana auringonlaskun jälkeen, koska sunnuntai aamuna varhain jo hauta oli tyhjä.

Lue avauksen viikko sitten, - milloin Jeesus nousi kuolleista.

Kuitenkin Jeesus halusi levätä sapatin, eli lepopäivän lauantain haudassa. ** Jeesus ei mennyt lepäämään, vaan saarnaamaan kuolleille, jotka kuolivat välillä Vedenpaisumus- Johanneksen työ.

Lestadiolaisuus usko ei ole koskaan perehtynyt tarkemmin sapatin ja lepopäivän alkuperään, vaan haluaa noudattaa vuosisataisia perinteitä, jotka eivät ole alkuperäisiä, vaan katolisen kirkon keksimiä. Opetuslastenkin oli pakko viettää sunnuntaita, koska heitä olisi muuten vainottu ja tapettukin. ** Juuri näin tehtiin. Amen.

Lestadiolaisuus ei tajua näistä asioista höykäsen pöykästä. ** Johtuu siitä, etteivät he tutki Sanaa.

Kes

Kesitas kirjoitti:

Se oli vain sattumaa, että Jeesus nousi ylös sunnuntaipäivänä, tarkoituksella se ei ollut. ** Jeesuksen elämässä ei ollut yhtään sattumaa. Ja Jeesus nousi ylös lauantai iltana auringonlaskun jälkeen, koska sunnuntai aamuna varhain jo hauta oli tyhjä.

Lue avauksen viikko sitten, - milloin Jeesus nousi kuolleista.

Kuitenkin Jeesus halusi levätä sapatin, eli lepopäivän lauantain haudassa. ** Jeesus ei mennyt lepäämään, vaan saarnaamaan kuolleille, jotka kuolivat välillä Vedenpaisumus- Johanneksen työ.

Lestadiolaisuus usko ei ole koskaan perehtynyt tarkemmin sapatin ja lepopäivän alkuperään, vaan haluaa noudattaa vuosisataisia perinteitä, jotka eivät ole alkuperäisiä, vaan katolisen kirkon keksimiä. Opetuslastenkin oli pakko viettää sunnuntaita, koska heitä olisi muuten vainottu ja tapettukin. ** Juuri näin tehtiin. Amen.

Lestadiolaisuus ei tajua näistä asioista höykäsen pöykästä. ** Johtuu siitä, etteivät he tutki Sanaa.

Kes

Lue lisää

Sanoit, ettei Jeesus mennyt lepäämään ,vaan meni saarnaamaan tuonelassa oleville hengille.
Emme voi tietää Jeesuksen tarkkaa ylösnousemushetkeä, koska kukaan ei tutkinut, joko hän sapatin iltana oli kadonnut haudasta, vai varhaisina aamuyön tunteina sunnuntaina ennen naisten menoa haudalle.
Ja mihin mielestäsi Jeesus meni haudastaan, taivaaseenko pikavisiitille?
En nyt muista, milloin Jeeus ilmestyi opetuslapsilleen, mutta jossain hän kuitenkin luurasi haudastaan poistumisen jälkeen.

Tuo, että tulkitset Jeesuksen menneen saarnaamaan tuonelaan, on mormonien oppia.
Vastahan olemme vääntäneet täällä rautalankaa, ettei kuolleet tiedä mitään. Tuo on sinun väärä tulkinta nyt kyllä ja se raamatunkohta pitää ymmärtää ja tulkita oikealla tavalla.

Seuraavassa oikea tulkinta:

Mitä tarkoitetaan ilmaisulla, jonka mukaan "kuolleillekin on julistettu evankeliumi" (1. Piet. 4:6)?

Apostoli viittaa aikaisemmin eläneisiin ihmisiin, jotka ovat jo kuolleet. Heillä on ennen kuolemaansa ollut mahdollisuus tehdä ratkaisunsa Herran puolelle, "niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa" (Room. 1:20).
Kerrotaanko Raamatussa, että Kristus olisi mennyt ristiinnaulitsemisensa ja ylösnousemuksensa välisenä aikana saarnaamaan vangituille sieluille tuonelassa (tai helvetissä)?

Ajatus kysymykseen on saatu jossain määrin vaikeaselkoisesta tekstistä (1. Piet. 3:18-20). On huomattava, ettei siinä vastoin yleistä luuloa esitetä saarnaamisen tapahtuneen helvetissä tai tuonelassa. Pikemminkin viitataan Nooan aikana eläneisiin ihmisiin, joille tämä arkkia rakentaessaan saarnasi Kristuksen Hengen vaikutuksesta. Herra olisi halunnut pelastaa heidät (1. Moos. 6:3; 2. Piet. 2:5). Onhan evankeliumilla synnin vankeudesta vapauttava voima (Ps. 142:8; Jes. 42:6-7; 61:1; Luuk. 4:18). Vaikka "Jumalan pitkämielisyys odotti" saarnan tuloksia peräti 120 vuotta (1. Moos. 6:3; 1. Piet. 3:20), niin "vankeudessa olleista hengistä" vain kahdeksan vapautui ja pelastui. Sama Henki, joka vaikutti Kristuksen ylösnousemuksessa, oli siis vaikuttanut jo Nooan saarnatessa ja vaikuttaa edelleen. Se vaikuttaa Kristuksen asialla elävien keskuudessa.
Useissa kohdin Raamatussa sanotaan ihmisen joutuvan kuoltuaan tuonelaan. Millaisesta paikasta siinä on kysymys?

Vanhassa testamentissa tuonelaksi on käännetty alkutekstin sana seol, joka oikeastaan tarkoittaa kuoppaa, koloa tai syvennystä eli hautaa. Uudessa testamentissa vastaava alkutekstin sana on hades, jota kreikkalaisessa tarustossa käytetään kuolemasta. Jeesus puhui tuhosta käyttäen sanaa tuonela. Niinpä Kapernaumin kaupungin oli mentävä "alas tuonelaan" (Luuk. 10:15). Ennustuksen täyttymyksenä se on nykyisin raunioina. "Tuonelan portit eivät -- voita" seurakuntaa, joka on perustettu kalliolle (Matt. 16:18). Tuonela ei tarkoita paikkaa, jossa ihminen jatkaisi tietoista elämää kuoleman jälkeen.
Raamatussa kerrotaan, että Mooses aikanaan kuoli (5. Moos. 34:5-8). Kuitenkin hän ilmestyi Elian kanssa kirkastusvuorella (Matt. 17:1-8). Miten tämä on mahdollista, jos kuollut ei tiedä mitään?

Mooseksen kuolema oli poikkeuksellinen, sillä Jumala "hautasi hänet -- mutta ei kukaan ole saanut tietää hänen hautaansa" (5. M

sirkka. kirjoitti:

Sanoit, ettei Jeesus mennyt lepäämään ,vaan meni saarnaamaan tuonelassa oleville hengille.
Emme voi tietää Jeesuksen tarkkaa ylösnousemushetkeä, koska kukaan ei tutkinut, joko hän sapatin iltana oli kadonnut haudasta, vai varhaisina aamuyön tunteina sunnuntaina ennen naisten menoa haudalle.
Ja mihin mielestäsi Jeesus meni haudastaan, taivaaseenko pikavisiitille?
En nyt muista, milloin Jeeus ilmestyi opetuslapsilleen, mutta jossain hän kuitenkin luurasi haudastaan poistumisen jälkeen.

Tuo, että tulkitset Jeesuksen menneen saarnaamaan tuonelaan, on mormonien oppia.
Vastahan olemme vääntäneet täällä rautalankaa, ettei kuolleet tiedä mitään. Tuo on sinun väärä tulkinta nyt kyllä ja se raamatunkohta pitää ymmärtää ja tulkita oikealla tavalla.

Seuraavassa oikea tulkinta:

Mitä tarkoitetaan ilmaisulla, jonka mukaan "kuolleillekin on julistettu evankeliumi" (1. Piet. 4:6)?

Apostoli viittaa aikaisemmin eläneisiin ihmisiin, jotka ovat jo kuolleet. Heillä on ennen kuolemaansa ollut mahdollisuus tehdä ratkaisunsa Herran puolelle, "niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa" (Room. 1:20).
Kerrotaanko Raamatussa, että Kristus olisi mennyt ristiinnaulitsemisensa ja ylösnousemuksensa välisenä aikana saarnaamaan vangituille sieluille tuonelassa (tai helvetissä)?

Ajatus kysymykseen on saatu jossain määrin vaikeaselkoisesta tekstistä (1. Piet. 3:18-20). On huomattava, ettei siinä vastoin yleistä luuloa esitetä saarnaamisen tapahtuneen helvetissä tai tuonelassa. Pikemminkin viitataan Nooan aikana eläneisiin ihmisiin, joille tämä arkkia rakentaessaan saarnasi Kristuksen Hengen vaikutuksesta. Herra olisi halunnut pelastaa heidät (1. Moos. 6:3; 2. Piet. 2:5). Onhan evankeliumilla synnin vankeudesta vapauttava voima (Ps. 142:8; Jes. 42:6-7; 61:1; Luuk. 4:18). Vaikka "Jumalan pitkämielisyys odotti" saarnan tuloksia peräti 120 vuotta (1. Moos. 6:3; 1. Piet. 3:20), niin "vankeudessa olleista hengistä" vain kahdeksan vapautui ja pelastui. Sama Henki, joka vaikutti Kristuksen ylösnousemuksessa, oli siis vaikuttanut jo Nooan saarnatessa ja vaikuttaa edelleen. Se vaikuttaa Kristuksen asialla elävien keskuudessa.
Useissa kohdin Raamatussa sanotaan ihmisen joutuvan kuoltuaan tuonelaan. Millaisesta paikasta siinä on kysymys?

Vanhassa testamentissa tuonelaksi on käännetty alkutekstin sana seol, joka oikeastaan tarkoittaa kuoppaa, koloa tai syvennystä eli hautaa. Uudessa testamentissa vastaava alkutekstin sana on hades, jota kreikkalaisessa tarustossa käytetään kuolemasta. Jeesus puhui tuhosta käyttäen sanaa tuonela. Niinpä Kapernaumin kaupungin oli mentävä "alas tuonelaan" (Luuk. 10:15). Ennustuksen täyttymyksenä se on nykyisin raunioina. "Tuonelan portit eivät -- voita" seurakuntaa, joka on perustettu kalliolle (Matt. 16:18). Tuonela ei tarkoita paikkaa, jossa ihminen jatkaisi tietoista elämää kuoleman jälkeen.
Raamatussa kerrotaan, että Mooses aikanaan kuoli (5. Moos. 34:5-8). Kuitenkin hän ilmestyi Elian kanssa kirkastusvuorella (Matt. 17:1-8). Miten tämä on mahdollista, jos kuollut ei tiedä mitään?

Mooseksen kuolema oli poikkeuksellinen, sillä Jumala "hautasi hänet -- mutta ei kukaan ole saanut tietää hänen hautaansa" (5. M

Lue lisää

Emme voi tietää Jeesuksen tarkkaa ylösnousemushetkeä, koska kukaan ei tutkinut, joko hän sapatin iltana oli kadonnut haudasta, vai varhaisina aamuyön tunteina sunnuntaina ennen naisten menoa haudalle. ** Näin on totta kyllä. Kerron myös tästä vastuksessani tuolla alla vartin yli ilta kymmenen. Lue sekin.

Ja mihin mielestäsi Jeesus meni haudastaan, taivaaseenko pikavisiitille? ** Ei minun mielestä vaan Raamatun milestä Hän meni Tuonelaan saarnaamaan sidotuille sieluille, kuolleille ihmisille vedenpaisumuksen ja Johanneksen ajan väliltä. Siitä puhuu kirjeet.

Tuo, että tulkitset Jeesuksen menneen saarnaamaan tuonelaan, on mormonien oppia.
Vastahan olemme vääntäneet täällä rautalankaa, ettei kuolleet tiedä mitään. Tuo on sinun väärä tulkinta nyt kyllä ja se raamatunkohta pitää ymmärtää ja tulkita oikealla tavalla. ** Mormoneista en tiedä, mutta tässä se on minun kirjastani.

1 Piet 3.

18 Kärsihän Kristuskin ainutkertaisen kuoleman syntien tähden, syytön syyllisten puolesta, johdattaakseen teidät Jumalan luo. Hänen ruumiinsa surmattiin, mutta hengessä hänet tehtiin eläväksi.
19 Ja niin hän myös MENI JA SAARNASI VANKEUDESSA OLEVILLE HENGILLE,
20 jotka muinoin eivät totelleet Jumalaa, kun hän Nooan päivinä kärsivällisesti odotti sen ajan, kun arkkia rakennettiin. Vain muutama ihminen, kaikkiaan kahdeksan, pelastui arkissa veden kantamana. ( Kuten aiemmin jo sanoin, vedenpaisumuksesta Johannekseen )

Seuraavassa oikea tulkinta:

Mitä tarkoitetaan ilmaisulla, jonka mukaan "kuolleillekin on julistettu evankeliumi" (1. Piet. 4:6)? ** Jatke tuohon, mihin olen koko ajan viitannut. Noan jälkeen kuolleisiin.

Apostoli viittaa aikaisemmin eläneisiin ihmisiin, jotka ovat jo kuolleet. Heillä on ennen kuolemaansa ollut mahdollisuus tehdä ratkaisunsa Herran puolelle, "niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa" (Room. 1:20). Ota se huomioon, ettei silloin ollut Jeesusta Kristuksena, nyt on, ENÄÄN EI SAARNAILLA KUOLLEILLE, VAIN ELÄVILLE.

Kerrotaanko Raamatussa, että Kristus olisi mennyt ristiinnaulitsemisensa ja ylösnousemuksensa välisenä aikana saarnaamaan vangituille sieluille tuonelassa (tai helvetissä)? ** Sehän tulee3 tuolla Pierin kirjeessä kolmessa kohti esille ja muutenkin kirjeissä useasti.

Ajatus kysymykseen on saatu jossain määrin vaikeaselkoisesta tekstistä (1. Piet. 3:18-20). On huomattava, ettei siinä vastoin yleistä luuloa esitetä saarnaamisen tapahtuneen helvetissä tai tuonelassa. Pikemminkin viitataan Nooan aikana eläneisiin ihmisiin, joille tämä arkkia rakentaessaan saarnasi Kristuksen Hengen vaikutuksesta. ** Ei silloin saarnailtu Kristuksesta mitään, vaan Jumalasta vain ja lupauksesta.

Noa ei pelastunut Uuden liiton, vaan oman tekemänsä liiton kautta yksin uskolla Jumalaan. Kristuksesta siinä ei puhuta sanaakaan.


Sama Henki, joka vaikutti Kristuksen ylösnousemuksessa, oli siis vaikuttanut jo Nooan saarnatessa ja vaikuttaa edelleen. Se vaikuttaa Kristuksen asialla elävien keskuudessa. ** Totta kai Henki oli sama, mutta ei ollut täällä, vaan toimi Taivaasta. Hän tuli vasta v. 33 helluntaina.

Useissa kohdin Raamatussa sanotaan ihmisen joutuvan kuoltuaan tuonelaan. Millaisesta paikasta siinä on kysymys? ** Paikka, missä odotetaan tempausta tai Tuomiota. Mustathan, että jopa Jeesuksen kuollessa haudat aukenivat, ja Pyhiä nousi ylös kirkkauteen.

Vanhassa testamentissa tuonelaksi on käännetty alkutekstin sana seol, joka oikeastaan tarkoittaa kuoppaa, koloa tai syvennystä eli hautaa.** Näin me sen ymmärrämme, mihin muualle täällä pallolla luut pannaan.

Uudessa testamentissa vastaava alkutekstin sana on hades, jota kreikkalaisessa tarustossa käytetään kuolemasta. Jeesus puhui tuhosta käyttäen sanaa tuonela. Niinpä Kapernaumin kaupungin oli mentävä "alas tuonelaan" (Luuk. 10:15). Ennustuksen täyttymyksenä se on nykyisin raunioina. "Tuonelan portit eivät -- voita" seurakuntaa, joka on perustettu kalliolle (Matt. 16:18). Tuonela ei tarkoita paikkaa, jossa ihminen jatkaisi tietoista elämää kuoleman jälkeen. ** Tuonela on hyvä nimi. Kreikan kielen alkuteksti on hieman rituaali ja pakana vaikuteteinen tuossa jutussa.

Raamatussa kerrotaan, että Mooses aikanaan kuoli (5. Moos. 34:5-8). Kuitenkin hän ilmestyi Elian kanssa kirkastusvuorella (Matt. 17:1-8). Miten tämä on mahdollista, jos kuollut ei tiedä mitään? ** Hän elää ylösnousemusruumissa ja heitä on paljon.

Mooseksen kuolema oli poikkeuksellinen, sillä Jumala "hautasi hänet -- mutta ei kukaan ole saanut tietää hänen hautaansa"** Sitä on todella paljon etsitty, mutta Jumala hautasi vain Hänen liha ruumiinsa, ei ylösnousemusruumista, missä myös Jeesus ilmestyi, kuten Hänkin Ilmestysvuorella.

Kes.

Mark. 15:24, jossa Jeesuksen sanotaan ristiinnaulitun "sapatin aattona". Se oli lauantai, silloin ristiinnaulitseminen tapahtui perjantaina. Toisena todisteena perjantaista käytetään jakeita kuten Matt. 16:21 ja Luukas 9:22, joissa opetetaan, että Jeesus nousisi kuolleista kolmantena päivänä.

Mark. 8:31 kertoo Jeesuksen nousevan kuolleista "kolmen päivän kuluttua".

weha kirjoitti:

Mark. 15:24, jossa Jeesuksen sanotaan ristiinnaulitun "sapatin aattona". Se oli lauantai, silloin ristiinnaulitseminen tapahtui perjantaina. Toisena todisteena perjantaista käytetään jakeita kuten Matt. 16:21 ja Luukas 9:22, joissa opetetaan, että Jeesus nousisi kuolleista kolmantena päivänä.

Mark. 8:31 kertoo Jeesuksen nousevan kuolleista "kolmen päivän kuluttua".

Lue lisää

No onpa hyvä kun käsität tämänkin verran, mutta käsitätkö mitenkään, ettei Jeesuksen ylösnousemus tehnyt sunnuntaista lepopäivää. Opetatte vielä niinkin, että opetuslapset olisivat Jeesuksen käskystä alkaneet pyhittää sunnuntaita. Näin ei kuitenkaan ole, joten olisi aika korjata opillisia asioitanne.

Eikö teille ole tullut vieläkään selväksi, että katolinen kirkko Keisari Konstantinuksen toimesta muutti lepopäivän, jota kaikkien piti kumartaa, koska muita kristilolisiä kirkkoja ei tuolloin vielä ollut.
Luterialinen kirkko puhdisti uskoa, mutta unohti tämän alkuperäisen lepopäivän palauttamisen alkuperäiselle päivälle. Näin on näreet, paras uskoa!

weha kirjoitti:

Mark. 15:24, jossa Jeesuksen sanotaan ristiinnaulitun "sapatin aattona". Se oli lauantai, silloin ristiinnaulitseminen tapahtui perjantaina. Toisena todisteena perjantaista käytetään jakeita kuten Matt. 16:21 ja Luukas 9:22, joissa opetetaan, että Jeesus nousisi kuolleista kolmantena päivänä.

Mark. 8:31 kertoo Jeesuksen nousevan kuolleista "kolmen päivän kuluttua".

Lue lisää

mutta silloin oli poikkeuksellisesti suuri sabatti, eli hautaus tapahtui keskiviikkona auringon laskun seutuvilla.

Eikö sinulla ole vanhaa kalenteria, katso siitä.

Lukee se muuten Raamatussakin, Luukas ja Johannes kertoo sen.

näin on näreet kirjoitti:

No onpa hyvä kun käsität tämänkin verran, mutta käsitätkö mitenkään, ettei Jeesuksen ylösnousemus tehnyt sunnuntaista lepopäivää. Opetatte vielä niinkin, että opetuslapset olisivat Jeesuksen käskystä alkaneet pyhittää sunnuntaita. Näin ei kuitenkaan ole, joten olisi aika korjata opillisia asioitanne.

Eikö teille ole tullut vieläkään selväksi, että katolinen kirkko Keisari Konstantinuksen toimesta muutti lepopäivän, jota kaikkien piti kumartaa, koska muita kristilolisiä kirkkoja ei tuolloin vielä ollut.
Luterialinen kirkko puhdisti uskoa, mutta unohti tämän alkuperäisen lepopäivän palauttamisen alkuperäiselle päivälle. Näin on näreet, paras uskoa!

Lue lisää

. No onpa hyvä kun käsität tämänkin verran, mutta käsitätkö mitenkään, ettei Jeesuksen ylösnousemus tehnyt sunnuntaista lepopäivää. ** Jeesuksen hauta oli jo sunnuntaina, aamulla tyhjä? Joten se nousu tapahtui edellisenä iltana.

Opetatte vielä niinkin, että opetuslapset olisivat Jeesuksen käskystä alkaneet pyhittää sunnuntaita. Näin ei kuitenkaan ole, joten olisi aika korjata opillisia asioitanne. ** Juuri näin. Miten siihen saadaan soveltumaan 3 yötä, ja kolme päivää?? Yhtä selkeää, kun koko Wehan juttu, soopaa.

Eikö teille ole tullut vieläkään selväksi, että katolinen kirkko Keisari Konstantinuksen toimesta muutti lepopäivän, jota kaikkien piti kumartaa, koska muita kristilolisiä kirkkoja ei tuolloin vielä ollut. ** Juuri näin, nyt pitäisi kumartaa SRK;ta.

Mitenhän se Weha laskee ne päivät ja yöt?

Kesitas kirjoitti:

mutta silloin oli poikkeuksellisesti suuri sabatti, eli hautaus tapahtui keskiviikkona auringon laskun seutuvilla.

Eikö sinulla ole vanhaa kalenteria, katso siitä.

Lukee se muuten Raamatussakin, Luukas ja Johannes kertoo sen.

Lue lisää

Pääsiäisenä meille toitotetaan, että Jeesus kuoli perjantaina, mistä nimitys pitkäperjantai ja sunnuntai aamuna tuli se kolmas päivä, eli Jeesuksella oli varhainen herätys sinä aamuna.
Mistäs tempaisit tuon keskiviikon?

närhenmuna kirjoitti:

Pääsiäisenä meille toitotetaan, että Jeesus kuoli perjantaina, mistä nimitys pitkäperjantai ja sunnuntai aamuna tuli se kolmas päivä, eli Jeesuksella oli varhainen herätys sinä aamuna.
Mistäs tempaisit tuon keskiviikon?

Lue lisää

.joka kävi Suomessakin tarkistettavana.

Olet kyllä oikeassa siinä, että asialla on kaksi koulukuntaa, tämän perjantain lisäksi.

Ristiin naulitseminen tapahtui toisen koulukunnan mukaan torstaina, toisen keksiviikkona, jolloin tulee täyteen se 3 päivää ja yötä, ja kun silloin oli poikkeuksellisen iso sapatti, ei murha tapahtunut missään tapauksessa, saamani ymmärryksen mukaan perjantaina, sillä Jeesus kuoli kolmelta ja meni pari tuntia siihen, että saivat hautausluvan, tunti työhönkin, sillä Hänet piti haudata ennen yötä.

Siinä meni eka yö.

perjantai oli eka päivä, ja perjantai yö, toinen yö.

sapatti oli toinen päivä, eli lauantai ja nyt sitten tulee se koulukunta ero, joka on jopa juutalaisten kesken kinassa.

Ennusteen mukaan VT;ssä Hänen tulee olla kolme päivää ja yötä Tuonelassa, joka tekee yhden kuppikunnan.

Mutta Luukas kertoo näin -38,ssa >

Luuk. 24:7
sanoen: 'Ihmisen Poika pitää annettaman syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulittaman, ja hänen pitää KOLMANTENA PÄIVÄNÄ NOUSEMAN YLÖS."

-92 sanoo - mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista.

Nyt jääkin se tulkinta, kuinka aikaisin Maria kävi haudalla, ja nostiko Jeesus edellisenä iltana, auringon laskun jälkeen?

Miellä juutalaisella on ollut antiikin aikaan laskea täysiksi päiviksi usein puoletkin päivät, joten olen kai ollut liian tarkka.

Mutta tässä tarinanani.

Shalom

Ja mikähän oli tämä varhaiskirkko? No sehän oli katolinen kirkko, jota koko maailma kumarsi pitkään ensimäisten vuosisatojen aikana ja jälkeen. Vasta Lutherin aikaan tuli uusi Kirkkokunta, nimeltään Luterilainen kirkko ja usko. Uskoa puhdistettiin, mutta kokonaan se ei tullut puhdistettua. Puhdistamatta jäi nimenomaan tämä alkuperäinen lepopäivä, jonka katolinen kirkko muutti valtansa voimalla lauantailta sunnuntaille. Sapatti ja lepopäivä eivät ole vain juutalaisia varten, vaan kaikkia varten.
Kyllähän se on niin, ettei lestadioaloisuskovaiset, kuten ei monet muutkaan käsitä tätä asiaa vaikka rautalangasta vääntäisi. Viikkojärjestys muuttui vasta v. 1973 niin, että sunnuntaista tuli viikon seitsemäs päivä, kun se siihen asti oli ollut todella pitkään lauantaipäivä.

Älä sekoita tähän alkukertomusta, koska et kuitenkaan ymmärrä sitä todellista seitsemättä päivää.
Tuolla perusteella viikon seitsemäs päivä voisi olla vaikka perjantai jne...

Jeesus ei käskenyt siirtää lepopäivää sunnuntaille, vaikka sattumalta nousi silloin ylö. Miksikähän Jeesus ei noussut ylös sapattina eli lauantaina? No siksi, kun hän piti tuolloin sitä lepopäivänä ja halusi kuollessaankin levätä sapattina.
Lopettakaa jo jankutus juutalaisten sapatista, se koskee samalla tavalla teitäkin, eikä yksin juutalaisia, jotka tässä yhdessä opinkohdassa ovat pysyneet raamatun alkuperäisopissa ja muut ovat lähteneet pakosta ja omaa tyhmyyttään katolisen kirkon kelkkaan vääriä oppia noudattaen.

Nykyisten standardien mukaan viikko alkaa maanantaista, joten sunnuntai on viikon viimeinen päivä. Tämä vain osoittaa, että käytännöt muuttuvat aina silloin tällöin. Koska sunnuntaihin lepopäivänä on totuttu, kunnioitetaan sitä. Pääasia on, että pyhitetään lepopäivä.

illalla Herra kuoli, miten se on mahollista jo lauantai iltana olla tyhjä? Missä ne kolme päivää ja yötä.

Tutustukaa aiheeseen tarkemmin.