Kukkahattuinen mies
häjyistä häjyittömin
Hänkö uhannut, kiristänyt?
Vai minuako vain piinannut?
Viikko sitten päätimme erota
vihamme määrää ei voi mitata,
toissapäivänä rakastuneena kosi
ei kai rakkaudellakaan ole mittaa?
Tänään uhkasi tappaa
- niin kuin monesti ennen -
kun kieltäydyn epäkohteliaasti.
Olen kai jotenkin ailahtelevainen,
kun en tiedä mitä tekisin?
häjyistä häjyittömin
Hänkö uhannut, kiristänyt?
Vai minuako vain piinannut?
Viikko sitten päätimme erota
vihamme määrää ei voi mitata,
toissapäivänä rakastuneena kosi
ei kai rakkaudellakaan ole mittaa?
Tänään uhkasi tappaa
- niin kuin monesti ennen -
kun kieltäydyn epäkohteliaasti.
Olen kai jotenkin ailahtelevainen,
kun en tiedä mitä tekisin?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Et sinä ole ailahtelevainen,
se on jotain muuta...
ymmärsit runon ironian. :)
Niin, tutkiskelin...
enkä sano enempää,
tiedät muutenkin "ironian"
ja muunkin.
Mistähän minua kiität...ironiasta.
siitä että osasit lukea runoa niin kuin olin sen ajatellutkin.
Anna ajan kuljettaa ajatuksiasi ja tunteitasi,
tunteet tulevat ja menevät,
eivät jää useinkaan asumaan pitkäksi aikaa.
Ailahtelevaisuus on ihan normaalia tuossa tilanteessa.
Tunnehurmiossa ei kannata tehdä suuria tai pieniäkään päätöksiä
yrittäkää jutella, kun olette rauhallisella mielellä, vaikka se tuntuukin vaikealle.
Ajan mittaan löydät ratkaisun,
olet jatkossa entistä vahvempi kohtaamaan tunteitasi.
toisen osapuolen ailahtelevuudesta. Omat tunteeni ovat aina olleet stabiilit, liiankin,
valitettavasti.
Vihaan ja rakastan, eikä siinä ole mitään järkeä, jos vihaa toisessa ihmisessä aina samoja asioita ja rakkauden määräkin koko ajan korvaantuu vihalla.
Ymmärtäisi jos ystävyys korvaantuisi rakkaudella, mutta ei tässä tapauksessa. ;)
Olen huomannut ystäväpiirissäni, että lopulta naiset ovat tehneet kaikki päätökset. Aikaisemmin pohdin sitä omaa osuuttani asioiden kulussa. Se, mikä puuttui suhteessa, oli luottamus. Luottamuksen saavuttaa tasapainoisuudella eli ailahtelujen hallinnalla.
Pidin :).
tuon luottamuksen suhteen.
Päätöksenteosta en niinkään osaa sanoa.
Olen aika kärsivällinen ja harkitsevainen...
vaikka vain runohan tämän pitäisi olla,
mutta en voinut olla kirjoittamatta itseäni pääosaan. :D