Talkootyö rauhanyhdistyksen hyväksi ei jaksa enää kiinnostaa. Päivämies yrittää vedota raatamaan epätoivoisella avunpyynnöllä:
"Vastuuntuntoa on monenlaista. Joku voi helpommin kieltäytyä esimerkiksi rauhanyhdistyksen tehtävistä ja vastaavasti toisen ylikorostunut vastuuntunto johtaa uupumiseen. Itsekkyys ja yhteisvastuu kohtaavat harvoin samassa persoonassa. Katoaakohan talkoohenki kokonaan keskuudestamme lisääntyvän itsekeskeisyyden seurauksena? - -
Kristillisyyden työhön kysyttäessä voi toteuttaa vapaata tahtoaan. Jos kieltäytyy, ei tarvitse kertoa perusteltuja syitä, jos ei halua. - - Työmotivaation toivotaan kumpuavan rakkaudesta Kristukseen ja hänen seurakuntaansa (Joh. 21:15). Vapaa-ajan, vaurauden ja harrastusmahdollisuuksien lisääntyessä vain viihdykettä ja vastapalveluksia kaipaavina kieltäydymme liian helposti pyyteettömästä vaivannäöstä ja vastuusta."
"Vastuuntuntoa on monenlaista. Joku voi helpommin kieltäytyä esimerkiksi rauhanyhdistyksen tehtävistä ja vastaavasti toisen ylikorostunut vastuuntunto johtaa uupumiseen. Itsekkyys ja yhteisvastuu kohtaavat harvoin samassa persoonassa. Katoaakohan talkoohenki kokonaan keskuudestamme lisääntyvän itsekeskeisyyden seurauksena? - -
Kristillisyyden työhön kysyttäessä voi toteuttaa vapaata tahtoaan. Jos kieltäytyy, ei tarvitse kertoa perusteltuja syitä, jos ei halua. - - Työmotivaation toivotaan kumpuavan rakkaudesta Kristukseen ja hänen seurakuntaansa (Joh. 21:15). Vapaa-ajan, vaurauden ja harrastusmahdollisuuksien lisääntyessä vain viihdykettä ja vastapalveluksia kaipaavina kieltäydymme liian helposti pyyteettömästä vaivannäöstä ja vastuusta."
Vastaukset 6
Vanhimmat
talkoohössötys ym. pitäisi lopettaa ja ihmisten tulisi kohdata toisensa täysin paljaana luottaen toisen hyväksyntään. Näin toteutuisi kristinuskon ydin rakkaudesta. Tärkein hukataan jonninjoutavaan puuhasteluun ja rahankeruuseen ja pohjattomaan ahneuteen.
Muistelen kuunnelleeni jokin aka sitten jonkun radiohaastattelun, jossa Seppo Lohi kiinnitti tähän samaan asiaan huomiota. Sanoi jotenkin tähän tapaan, että hän pelkää Kristuksen hautautuvan tämän ylenpalttisen toimeliaisuuden alle. Olen Sepon kanssa samaa mieltä tästä.
lestadiolaisuus sellaista Martta-kristillisyyttä? Tärkeintä on kohdata Kristus ihmisessä, jos siis olemme Jumalan kuvia. Joskus harvoin ihmiset ovat avoimia ja silloin tuntuu kuin Jumala olisi laskeutunut maan päälle. Miksiköhän tuo toisen lähelle päästäminen on niin vaikeaa? Jo se on vaikeaa, että uskaltaa sanoa oman mielipiteensä. On se omituista.
Suurin osa elämästä kuluu tietynlaiseen teeskentelyyn, itsepetokseen. Joskus mietin sitä, että ei kai meitä tuonkaltaisiksi kristityiksi ole tarkoitettu, pettämään itseä ja toisia. Miten ihminen voisi olla vapaa olemaan oma itsensä? Vanhoillislestadiolaisuudessa se ei toteudu.
Rauhanyhdistyksen taoa on lämmitettävä ja sähkölaskut maksettava. Moni haluaa väliajalla virkistyä kahvilla jne. Entäs lasten kerhot, pyhäkoulut jne. Millä ne maksetaan jos ei löydy vapaaehtoisuutta? Työstä hyötyvät kaikki!
nelisenkymmentä ruokkilasta ja uusi hulppea toimitalo vaativat nisunpaistoa ja setelekolehtia!
Eipä taida Ry:llä paljon talkootyöt maistaa saatanalleheitettyjä. Siinä sitten saa
kravattinilkit ja psykopaatit hoitomiehet raataa yksin tuulen ja sateensuojassa "Rauhanmajassaan"