Eli siis, otimme tuossa talvella collien pennun, ja se on nyt 7 kk. Se ei vaan tunnu leimautuvan omaan perheeseensä mitenkään. Jos minä tai mieheni tulemme kotiin, niin koira ehkä vähän heilauttaa häntää ja menee takaisin nukkumaan, mutta jos taas joku muu tulee (esim. vanhempani) käymään meillä, niin koira ulisee ilosta ja ei meinaa millään päästää niitä ihmisiä lähtemään silmistään.
Sama juttu, jos olemme vieneet koiran vaikka päiväksi hoitoon vanhemmilleni, niin kun tulemme sinne, niin koira ei huomioi oikeastaan ollenkaan tuloamme, makaa vain vanhempieni jalkojen juurella, aivan kuin olisi niiden koira.
Tuntuu pahalta, kun vaikuttaa siltä, ettei koiramme viihdy meillä. Emme ole koskaan kohdelleet sitä kaltoin, sillä on leluja joilla se saa leikkiä, viemme sitä lenkeille, ruokimme ajallaan ja koulutamme sitä, eli emme hellittele emmekä paijailekkaan sitä liikaa.
Mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä?
Sama juttu, jos olemme vieneet koiran vaikka päiväksi hoitoon vanhemmilleni, niin kun tulemme sinne, niin koira ei huomioi oikeastaan ollenkaan tuloamme, makaa vain vanhempieni jalkojen juurella, aivan kuin olisi niiden koira.
Tuntuu pahalta, kun vaikuttaa siltä, ettei koiramme viihdy meillä. Emme ole koskaan kohdelleet sitä kaltoin, sillä on leluja joilla se saa leikkiä, viemme sitä lenkeille, ruokimme ajallaan ja koulutamme sitä, eli emme hellittele emmekä paijailekkaan sitä liikaa.
Mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Minulla Collie huutaa ilosta ja riehuu kaikki muut perheestä paitsi minut MUTTA...koira on aina nukkumassa/oleilemassa niin että se näkee minut ,jos vaihdan huonetta vaihtaa koirakin . Se käy kyllä tervehtimässä minua mutta huomattavasti hillitymmin . Kukaan muu perheessä ei saa koiraa "käskytettyä" ei edes istumaan vaan aina se tuijottaa minua ilmeellä "täytyykö minun ?" .
Minun mielestäni koirani pitää ja kunnioittaa minua ja näin on hyvä.
Koirasi on vielä pentu ja tottakai kaikki "uudet" ihmiset ovat kivoja ! Varsinkin jos ne ovat sellaisia ihmisiä joista koiralla on hyvä muisto .... :) Ei kannata turhaan huolestua ! Meilläkin ulistaan edelleen lemppari vieraille .Ei koiran tarvitse huutaa ja riehua se voi myös rakastaa hiljaisesti .
Olkaa tyytyväisiä, ettei se hypi teitä kumoon. Jos koira näkee noita muita ihmisiä harvoin? Te olette sille "liian" tuttuja. Miten nuo ihmiset ite käyttäytyvät, kun tulevat sisään? Meillä mieheni tullessa kotiin koirat repeävät ilosta, hyppivät ym. Mieheni on käytöksellään opettanut koirille tämän, juttelee, leikkii, ym heti ovensuussa tultuaan sisälle. Kun minä tulen kotiin, koirat tervehtivät maltilla, olen opettanut niille tämän eli minua ei hypitä kumoon tms. Seuratkaa siis ihmisten elekieltä, löytyiskö sieltä syy?
Kokeilkaa leikkiä ja treenata koiran kanssa ihan erilaisia juttuja. Jos ne nykyiset ei olekkaan juuri ko yksilölle kaikkein mieluisimpia.
"sillä on leluja joilla se saa leikkiä,"...yksin??
"koulutamme sitä, eli emme hellittele emmekä paijailekkaan sitä liikaa."..tarkoittaa mitä??
"Perheen isä" kun sun kommenttejas lukee niin huomaa ettet kyl oo mikään ihan penaalin terävin kynä...Voisitko ystävällisesti jättää noita kysymyksiäs vaikka "Sammakkoeläimet" osioon?
"Jos minä tai mieheni tulemme kotiin, niin koira ehkä vähän heilauttaa häntää ja menee takaisin nukkumaan" : Näinhän asian olisi hyvä ollakkin, koira on oppinut, että nyt ne tuli, voin vielä hetken levähtää, ennen kuin lähdemme lenkille tms...
Kun tulee vieraita, esim. vanhempasi, koira ei ole nähnyht heitä pitempään aikaan, ja on innoissaan. Usko pois, jos itse olisit yhtä kauan pois, niin koirakin olisi innostuneempi. Meillä oli narttu myös samanlainen minun isääni kohtaan, ihan sen takia, että kun mentiin vaikka isäni luo, niin se tiesi, että hauskaa työntekoa on luvassa, isäni kun touhusi sen kanssa aina ulkohommissa :) Isäni kanssa se sai olla vapaammin, Ei siitä miehestä olisi rajojen pitäjäksi ollut. Eikä koira isääni loppupeleissä kovin paljoakaan kuunnellut, mutta se vaan sattui rakastamaan sitä touhua, mitä isäni kanssa touhusivat, kuten puiden pilkkomista, isä ni heilutti kirvestä, ja koira vei klapit kasaan... Kyllä se kotiin lähdössä yritti hiukan jäädä, mutta kun joskus oli hoidossa, niin kyllä olikin mieluisaa pästä taas kotiinkin :)
Odottele nyt rauhassa koirasi aikuistumista. Ja mitä tulee tuohon kommenttiisi siitä, että varotte liiallista hellimistä, niin en ihan ymmärtänyt. Tarkoitatko sitä, että ette anna koiralle kaikkea periksi, vai ettekö rapsuttele koiraa aina kun se haluaisi jne... Vai ette lainkaan? On totta, että koiraa ei kannata opettaa siihen, että se saa jakamattoman huomion aina kun se haluaa, tai jatkuvasti antaa sille vastikkeettomia palkkioita, mutta kyllä se kuitenkin tarvitsee sitä jonkin verran, etenkin collie. Hellimistä voi tosin olla niin monenlaista (siis koiran mielestä).
joo, tuli vähän hassusti kirjoitettua, kirjoitin vain niin nopeasti ja jossain ihmeen tunnepuuskassa :D Eli siis, koiralla on leluja, joilla se joko itse leikkii, tai sitten leikimme sen kanssa. Monta kertaa päivässä menemme läheiseen metsään sen kanssa, ja otamme jonkun lelun mukaan, jota sitten heittelemme sille siellä tai piilottelemme, että sen pitää etsiä se tai sitten täällä kotona sisällä leikimme sen kanssa. Eli siis ei koira vain yksin leiki, vaan monesti leikimme sen kanssa. Lisäksi meillä on kissa, jonka kanssa koira leikkii. Niillä on ihan omanlaisia leikkejään, kissa menee selälleen maahan ja koira kiertää sitä ympäri, eikä kumpikaan tee mitään tai lähde siitä pois, vaikka olisi mahdollista. :D
Ja tuohon hellimiseen, siis tottakai me koiraa hellitään, silitellään ja rapsutellaan ja puhutaan sille mukavia, mutta tarkoitin sitä, että emme mene vain koiran mielen mukaan, eli se ei määrää meitä täällä, vaan sillä on rajat ja niin pois päin. Tai siis ainakin itse olen ymmärtänyt, että jos koiralla ei ole minkäänlaisia rajoja, niin se ei välttämättä ole niin onnellinen? Eli siis tarkoitukseni oli sanoa, että koiralla on rajat ja se ei saa joka sekunti rapsutuksia/herkkuja kun se haluaa. Mutta tottakai pidämme sitä hyvänä, hellimme ja rapsuttelemme, emmekä ole vain sillein että "mene jo siitä pois, piski, en haluu sua siihen viereen".
Toivottavasti jotkut asiat selvenivät tästä viestistä. :) Ja kiitos vastauksista, nyt kun aloin ajattelemaan, niin tuleehan se täällä kotonakin esim. makuuhuoneeseen meidän viereen nukkumaan, vaikka muualla olisi viileämpi ja varmasti mukavampi pitkäturkkisen nukkua yms.
Jos koira kovin höseltää, kannatta kokeilla muitakin kuin heittoleikkejä, heittelyt saa monilla koirilla keirrokset vaan käymään lisää. Tuo etsi leikki on siinä mielessä parempi. Samoin kannattaa kokeilla hajujälkien tekoa metsään, sekin rauhoittaa yleensä koiraa ja on mieluista tekemistä. Tallotte jäljen metsään, ripottelette nakkia jäljille ja koira lähtee jäljestämään. Aluksi vain ihan pikkupätkiä, ajankanssa pidempiä. Meilläkin koirat repeää, kun tietyt ihmiset tulevat kylään, se on suoraan riippuvaista näiden ihmisten käytöksestä ja puheesta, katseista ja muusta koirille.