Narsistista ei kannata kertoa kellekään. Ellei ehdottomasti tiedä että henkilö jolla asiasta kertoo on narsistin uhri. Siinä joutuu itse leimatuksi paranoidiseksi mielisairaaksi jos kertoo asiasta eteenpäin hovinarreille.
Narsistia vastaan pitää taistella salaisesti.
Narsistia vastaan pitää taistella salaisesti.
Vastaukset 60
Vanhimmat
Luulen, että tämän palstan osalta olet oikeassa. Toisaalta, jos kerrot tarinasi vain yhdestä näkökulmasta, kykenemättä pohtimaan mitkä olivat mahdollisesti niiden muiden ihmisten roolit, voi olla, että olet vain kypsymätön ihminen, joka tarvitsee hieman opastusta, että oppii pyörittelemään kuvioita, tai sitten olet narsku, joka ei ikinä opi sellaista, vaan näkee kaiken vain omasta näkökulmastaan.
Olet niin oikeassa. Leimautuminen kypsymättömäksi ihmiseksi tai sellaiseksi, joka näkee kaiken vain omasta näkökulmastaan,...tälläiset vihjailut harmittaa suunnattomasti ja vielä sellaisten ihmisten suusta, joilla ei itsellään ole mitään kokemusta elämästä tai parisuhteessa olemisesta. Mitkään selittelyt eivät mene perille, sillä tavalliset ihmiset eivät ymmärrä mikä on NPH tai luonnehäiriöinen. Selitä siinä nyt sitten erosi, ja miksi edes pitäisi?, ja miksi sitä yleensä kysellään?,.. on hämmästyttävää, miten utelijaita ihmiset ovat.
Kyy-yllä, sitä helposti leimataan kypsymättömäksi ihmiseksi se, joka eroa hakee ja joka päätyy sitä hakemaan. On kuitenkin joskus kaikkien kannalta parempi harkita sanojaan. Ihan kelle tahansa ei voi mennä sanomaan, että ex mies tai vaimo oli narsisti.
No, eipä sitä voi. Vain kaikkein läheisimmille voi jotain asiasta kertoa ja huomattu on, että vaikea heidänkään on sitä ymmärtää. Juttu ei ole sanoin kerrottavissa, sen pitää olla itse kokenut. Siispä vertaistuki taitaa olla ainut asia, jossa tunteitaan voi purkaa, jos haluaa.
Tässä tullaan hassuun dilemmaan ... kun puhutaan empatiakyvyttömistä ihmisistä ... mitä empatia on?
Tästä tein joskus aloituksenkin ja juurikin tätä ajatusta pohtien, kun minusta todellinen empatia voi toteutua vain vertaisten kesken. Ääääähhh... ehkä vain tässä asiassa. Sitä en tullut ajatelleeksi.
Mutta silloin jos on ollut uhri niin silloinhan sitä tietysti kertoo uhrin näkökulman. Ei siinä rooleja mietitä jos on ollut rusennuksissa.
Narsisti ystävättäreni9 oli niin helvetin taitava manipuloija, että siinä "operetissa" mun oli ihan turha kertoa yhtään mitään.
Mulla on omassa elämässäni niin paljon elettävää ja koettavaa, että en totta vieköön halua minkäänlaisia kuvioita pyöritellä.
Opin terveellä tavalla itsekkääksi, että pelastin edes itseni. tilaa on ympärilleni tullut, mutta on tullut myöskin rauha elämääni.
En kerron kokemuksiani kenellekään, koska ihmiset eivät usko ja se ei siis hyödytä.
Kylmästi pistin välit pokki narsku ystävättäreen ja samalla mysö hänen "hovinsa" sai mennä.
Yksinkertainen kirveslinja vaan käyttöön
Niin, hakeutuuko empatiakyvytön vertaistuen piiriin? Tarvitseeko hän sitä ?
Aina totaalinen ehdoton irtiotto ei ole mahdolllinen, eikä se aina ole järkevää. Jos kysymys on hengestä, tottakai, jos henki on uhattuna, tai läheisen henki, mutta pitää olla avoin vaihtoehdoille. Tämä ei ole mustavalkoinen ilmiö.
En tiedä ... varmaan hakeutuu monenkinlaisia ihmisiä, mutta vertaistukea hakevien ihmisten narsistiset puolustuskeinot on suhteellisen helppo erottaa niistä joustavammista puolustuskeinoista. Kaikillahan niitä on.
Näkisin taas, että jos haluaa selvitä vaikeasta suhteesta täyspäisenä niin ei siinä muu auta kuin ehdoton irtiotto.
Irtiotto jos mikä on järkevää jos haluaa pelastaa edes itsensä!
Turhaa siinä on pähkäillä mitään vaihtoehtoja, koska jos rupeaa vaihtoehtoja miettimään niin siinä vaan antaa narsistille taas aseet käteen.
Riittää se jos on jatkuvasyötteinen pahaolo ja toinen on energiasyöppö ja olet moisen ilkimyksen seurassa kuin kuiviin puserrettu sitruuna niin jos haluaa päästä irti henkisestä rusennuksesta niin raaka peli vaan. Totaalinen irtiotto on mhadollinen ja suorastaan suotavaa jos haluaa pelastaa itsensä. Uhrin on syytä oppia tervettä itsekkyyttä.
Ehdottomasti uhrin oppiläksy on oppia olemaan empatiakyvytön kaltoinkohtelijaansa kohtaan, oppiläksy, joka narsistilla on ystävälleen, puolisolleen sekä lapselleen annettavana. Ja olet oikeassa tuon suhteen, että jos kyseessä on älyllinen narsisti, ihan sama, mitä teet, olet aina alakynnessä, sinua manipuloidaan, kiristetään, lahjotaan jotta toimisit juurikin sellaisena lähteenä, kuin narsisti haluaa.
Ja edelleen, jos kysymyksessä on sellainen tyhmempi fyysinen, toimiva narsku, saat pelätä henkesi puolesta, jolloin saattaa joutua vaihtamaan jopa paikkakuntaa, missä asuu.
Itse toitottelen noiden vamma-asteiden perään ... kun kaikki eivät ole väkivaltaisia, rikollisia psykopaatteja. Eikä uhritkaan altruisteja.
mutta sitähän ei ole missään tarjolla. Tukea on tarjolla vain uhreille.
Noinpa juurikin ja veikkaan, että uhrien joukossa on jonnii verran narsisteja hakemassa tukea itselleen... mutta ovat edelleen väärässä paikassa, koska eivät voi sanoa sitä mitä oikeasti ajattelevat.
Jotenkin pitäisi luoda sellainen foorumi, missä sekä uhrit, että narsistit voisivat purkaa itseään. Ehkä tämä on sellainen, tosin ilmiölle tyypillistä on, että se jakaa ihmiset kahtia .. mikä se termi olikaan?
Takinkääntäjä voisi olla yksi sinun monista nickeistäsi? Se on ehkä parhain sana joka luonnettasi kuvaa. Ja temppuilija on tietenkin tämä ei-väkivaltainen, ei-rikollinen, eikä psykopaattinen vaan älyllinen narsisti omasta mielestään? :D Eikö vain? Sinun pitäisi lukea näitä kirjoituksiasi kunnolla, ehkä sitten havahtuisit siihen minkälainen turhake ja pelle olet. Minua ihmetyttää ettet sitä tajua.
Sinä et saisi aiheutettua minkäänlaisia vamma-asteita edes kaikkein hyväntahtoisimmalle hölmölle. Sinun valtava vammasi sijaitsee aivoissasi, eikä se aiheuta narsismia missään muodossa. Olet vain luonut itsellesi romutetun itsetunnon tilalle narsisti-käsitteen, jonka voit vetää esille aina kätevästi tarvittaessa. Sinä luulet etteivät muut näe motiivejasi kun esiinnyt täällä intellektuellina "narsistina", joka puolustaa narsismia mutta vain siihen rajaan saakka jonka koet yleisesti hyväksyttäväksi.
Haet loppujen lopuksi muiden hyväksyntää ja annat ns. aatteistasi pikkuhiljaa periksi. Olet läpinäkyvä, eikä tapasi ottaa loukkaukset vastaan hyväntuulisena ole totta. Sinua syö negatiiviset kommentit ja kaikkein eniten murehdit sitä mitä ihmiset sinusta loppujen lopuksi ajattelevat.
Hmm... eikös tuo takinkääntäjä kuulu poliittiseen puhekieleen? Muuten kommentissasi on ihan hyviä huomioita. Kiitos vain. Ei ehkä sellainen peili, josta koko päivää itseäni haluaisin katsella, mutta peili kuitenkin.
Ei minulla ole mitään poliittista agendaa täällä. En ole sitoutunut mihinkään yhteen näkökantaan. Sellainen on mielestäni kapeakatseista. Siis se sopii demokratiaan ja poliittiseen keskusteluun, jossa tarkoitus on ajaa tietyn ryhmän etuja... ja niitä ryhmiä on tietenkin enemmän.
Keskustelu narsismista ei ole politiikkaa.
Kuule intellektuelli kamu, jotenkin viilsi niin syvältä mun sisimmästä tuo Misan viesti, ihan kuin se koko juttu olisi tarkoitettu koskemaan minua, olenkohan vaan niin narsisti/paranoidi, että luulen kaikkien aina puhuvan minusta? :D Mielestäni siinä oli piiloviestintää,.. hmm...tää palsta tekee hulluksi :))
.... mitään piiloviestejä. Suoraa vittuilua. Mutta hyvä niin.
Sun kommentit on aina olleet hyviä ja toisinaan niistäkin olen ollut tavoittavinani pientä piilovittuilua, mutta hei, "me puhutaan narsismia" :D
Rakkaani, minä en vittuile sinulle koskaan, mutta koska olet niin narsku, luulet minun tekevän niin. Olet vanha jäärä...
ja paska,...ai, vittuilinko, ähähä.. niin minäkin sinua :D
Toki, toki, kultaseni, en minäkään koskaan sinulle, paska
Tuo muuten pitää paikkansa. Kun minulta kysytään, että "no mikä teille nyt tuli, kun erositte", niin aika vaikea on alkaa kenellekään selittämään, että "juu, katsos, kun....ja minä"...Niin aika pian sitä joutuu leimatuksi ties vaikka miksi. Joko pitää suoraan valehdella, että löysin uuden, tai sitten jättää kertomatta kokonaan. Huvittavaa, mutta tämä kysymys kysytään minulta automaattisesti, ja mikä huvittavinta, ennen kuin kerkeän vastaamaan, niin nämä jo itse vastaavat, että "niin se on niin tavallista tänä päivänä, että erotaan, tai, "no sitä tapahtuu kaikenlaista, ja joskus ei vaan sovita yhteen". Mietin korvat punaisina, että joo, tietäisittepä vaan, mitä kaikkea "erilaisen" ihmisen kanssa joutuu kokemaan ja luulettoko piru vie, että ensimmäisen maitolasin kaaduttua mitta on tullut täyteen. Minusta ainakin tuntuu, että minut ollaan leimattu ja syyllistetty ja harmittaa, etten voi totuutta kertoa kenellekään ;(
Kaikista helpoimmalla pääsee, kun vastaa vain, että "kasvettiin erilleen", "se on pitkä juttu...", tai muuta ympäripyöreää...Siihen päälle vielä huokaisee oikein raskaasti, niin jo loppuu utelut. Toimii!
Mitä nuo kenellekään edes oikeastaan kuuluu...
Narskun parisuhdevinkit, osa1. :)
( Pitäisiköhän tässä alkaa jo kirjaa kirjoittamaan aiheesta...hmm... )
Kun tylysti vastaa utelijoille, että mun asiani eivät teille kuulu. Mitä hiton väliä on leimautimisesta jos itse tietää miten asiat ovat.
No mä en ole ollut parisuhteessa narsistin kanssa onneksi.Mutta muissakin ihmissuhteissa voi joutua narsistin uhriksi.
Mulla oli ystävätär mikä onnistui järjestämään helvetin moisen rallin ja sai muut uskomaan, että minä olen epävakaa ja henkisesti häiriintynyt ja hän hyvän hyvyyttään kaveeraa mun kanssani kas kun olen yksinäinen. Olimme entisiä perhetuttuja. Mutta nyt ketkä utelevat osaan kyllä antaa sellaiset vastaukset, että utelut jäävät siihen. Samoin olen heivannut kaikki myötäilijät ja turhanpäiväiset utelijat laidan yli.
Vanha sanontahan kullu, että:"Uteliaisuus ei kuulu yleissivistykseen".
Älä pistä päätä pensaaseen-sitä se narsisti juuri haluaa.Vedä avoimesti, näkyvästi ja kuuluvasti sen paskatemput vaan esiin -sitä se kammoaa- avoimmuutta ja rehellisyyttä nimittäin.Narsisti nimittäin on pohjimmiltaan surkea pelkuri.Revi sen valekulissit alas ja katso miten se pakenee.
Pakenee kyllä, mutta avoimuudesta ja rehellisyydestä ei myöskään ole hyötyä, narsisti kyllä kostaa kaiken monin verroin. Parhaiten selviää jättämällä narsisti kokonaan pois ajatuksista ja elämästä ja siirtyä itse elämässä eteenpäin.
Tällä palstalla olen kirjoitellut irtiotosta narsistista, mutta muuten olen nollannut täysin kaikki ajatukseni narsku ystävättärestäni.
Jos lähtisin vetämään kuuluvasti sen paskatemput niin en siitä kostuisi yhtään tippaa.
Paras kosto narsku exystävättärelle on, ettähän on kuin ilmaa mulle ja hän saa etsiä uuden uhrin.
Hänellä oli ikäänkuin kahden kerroksen väkeä, oli ystävät joiden ystävyydellä hän pääsi pätemään. Ja sitten olin minä joka olin rouvan terapiapallo, kun hän kadehti menestyneitä ystävättäriä ja ystäviä eikä voinut heille näyttää luontoansa.
Nyt en tottavieköön halua enää verta parketille.
Oman kokemukseni mukaan kaikki hyvä tai paha minkä sanot, kääntyy sua vastaan narskun toimesta. Siksi toi yhteydenpidon täydellinen katkaisu eron jälkeen on lienee paras tapa selvitä henkisesti, molemmille osapuolille. Mutta toisen selkeät väärinteot ja rikkomukset kannattaa tuoda julki, esim viranomaisille, sillä meillä jokaisella on vastuumme toisen kohtelusta, myös narsistisella ihmisellä.
Mitä keinoja on saada toinen pois ajatuksista, muita kuin dokaaminen? Sehän on perisuomalainen tapa reagoida hankalaan eroon...narsismin pyörteistä yksinäisyyteen ja alkoholismiin.. :/
Narsisti ei tiedä mitä on oikea avoimuus joten ei hän sitä voi kammota. Hän elää valheessa johon myös itse usko vahvasti. Kaikkein paras lääke on kun en reagoi mihinkään hänen tekemiseen voi olla että joskus 10 vuoden kulutta unohtaa sinut ja saa uuden uhrin.
Minulla ero ei ollut hankala, enkä siksi kärsi siitä krapulaakaan. Olemme exän kanssa hyvissä väleissä ja meille ei jäänyt hampaankoloon mitään. Toivon hänelle kaikkea hyvää ja olen valmis auttamaan häntä aina, jos hän tarvitsee apuani. (vaikka hän osaakin olla erittäin hankala). Ymmärrän häntä paremmin nyt, kun tutkimuksen kautta olen päässyt käsiksi koko tähän ongelmaan. Se ei näyttäydy enää epämääräisenä ja käsittämättömänä ongelmavyyhtinä, vaan se on selkeissä raameissa johon osaan suhtautua nyt oikealla tavalla.
Itse en ole kerinnyt yksinäisyyttä potemaan. Ero oli minulle helpotus ja koen, että olen taas oma itseni, tunnen itseni kokonaiseksi sellaiseksi kuin ennen avioliittoani olin. Upea tunne on taas löytää oma itsensä, en lakkaa ihmettelemästä sitä, miten suuri vaikutus on repäistä itsensä pois epäterveestä ihmissuhteesta ja saada olla taas oman itsensä sellaisena kuin on aina halunnut olla.
Kuulostaa hyvältä toi sun prosessisi! Itse menin niin rikki, että uuden suhteen luominen tuntuu edelleen täysin mahdottomalta ajatukselta. Pahimmista tuskista olen päässyt ohi, mutta en ole terve edelleenkään. Mutta kaikilla meillä homma etenee omaan tahtiinsa, sen ymmärrän.
En päässyt vammoitta minäkään, avioliittoni aiheutti jatkuvaa ahdistuneisuutta, josta minulle kehittyi paha paniikkihäiriö, joka pahimmillaan on ollut yhtä helvettiä. Kerään itseäni pala palalta ja tunnen, että minusta eron myötä lähti pois suuri möykky jotain pahaa. En ollut tiedostanut sen johtuvan suhteestani,...ahdistusta, joka meni yli sietokyvyn ja muuttui pikkuhiljaa paniikiksi ;(
Ymmärrän...saamari, hyvä että pääsit/olet pääsemässä siitä pahasta olosta, sillä sä olet oikeutettu parempaan ja onnelliseen elämään. Ja me kaikki. Mulle tuli jokin PTSD, jonka laineet lyö edelleen masennuksena ja painajaisina. Välillä on parempiakin päiviä. Välillä. :/
Narsistilla on aina useampia lähteitä ja narsisti kierrättää noita lähteitä, siinä toivossa, että ne vanhatkin jotain peilaisivat takaisin. Ja vaikkei peilaa, ainakin mukavat muistot peilautuvat. Jossain vaiheessa narssissikin alkaa ihmettelemään, minkä vuoksi elämä on niin hankalaa ... siinä on pieni ikkuna päästä siihen käsiksi... mutta lopulta jokainen vastaa ja on vastuussa vain itselleen itsestään. Ei uhrien vastuulla ole narsistien hyvinvointi -- sitä tervettä itsekkyyttä peliin vaan.
Mulla on vähän paska tilanne ... en oikeastaan voi puhua paskaa toisesta, vaikka haluaisinkin, siispä puhun paskaa vain itsestäni. En voi muuttaa toista, itseäni voin. Ja kun tiedän mistä on kysymys, osaan myös suhtautua siihen toiseen oikealla tavalla. Lähteestä kaikki lähtee ja lähteeseen kaikki palaa. Ja mikä tuo lähde on? Häpeäntunteen poistava/kannatteleva tumma lampi tai malja?
Niin, olin ihan kuin tukossa. Tunteita, joita ei voinut jakaa toisen kanssa. Ne kerääntyivät ja tukahduttivat kuin juuret hoitamattoman kasvin ympärille. Tiedän mitä olet kokenut ja koet, usko tai älä. Olen onnellinen jokaisesta hetkestä, jonka vapauteena saan hengittää. Tajusin, että terve itsekkyys ei ole itsekeskeisyyttä, vaan tervettä rakkautta itseä kohtaan. Minulle pelkkä exän ajatteleminen aiheuttaa joskus ahdistusta. Koen vieläkin sellaista epätoivoisuutta, luottamuspulaa ja toivottomuutta. Pelkään, että joudun kokemaan samaa uudessa suhteessa. :/
Tässä samassa ketjussa Lottamari sanoo yhdessä viestissään:
"Minulla ero ei ollut hankala, enkä siksi kärsi siitä krapulaakaan. Olemme exän kanssa hyvissä väleissä ja meille ei jäänyt hampaankoloon mitään."
Ja toisessa:
"En päässyt vammoitta minäkään, avioliittoni aiheutti jatkuvaa ahdistuneisuutta, josta minulle kehittyi paha paniikkihäiriö, joka pahimmillaan on ollut yhtä helvettiä."
Päätä jo kumpaa roolia aiot tänään vetää antaessasi täällä "vertaistukea".
Eikä paha ahdistus ja paniikki helpota tuosta vain kun ero tapahtuu, prosessi kestää kuukausia, vuosia. Mutta senhän sinä noin fiksuna varmaan tiedätkin.
Toisaalla tässä ketjussa:
"Olemme exän kanssa hyvissä väleissä ja meille ei jäänyt hampaankoloon mitään."
Ja toisaalla:
"Minulle pelkkä exän ajatteleminen aiheuttaa joskus ahdistusta. Koen vieläkin sellaista epätoivoisuutta, luottamuspulaa ja toivottomuutta. "
Epäloogista? Vai olenko vain niin tyhmä etten ymmärrä? Kerro, kun imen kiihkeästi viisaita neuvojasi narsistin uhrille täältä.
Ja Lottamari tarkoittaa:
Ero oli minulle lopulta helppo ratkaisu, eikä ero sinällään aiheuttanut kauheita riitoja exän kanssa tai tunnekuohuja. Siis puhun eroprosessista,....ex ei heittäytynyt kovinkaan hankalaksi, ero on siinä mielessä ollut kivuton.
Ja Lottamari tarkoittaa:
Kannan edelleen liitosta aiheutuneita vammoja sisälläni, en ole niistä päässyt mihinkään, kuten tuossa edellisessä viestissä kerroin,...koen edelleen epätoivoisuutta, luottamuspulaa ja toivottomuutta, jotka kaikki ovat jäänteitä avioliitossa kokemastani ajasta. Niistä ei todellakaan päästä kuukaudessa, eikä vuodessakaan, paniikkihäiriöstä tuskin koskaan, mutta parempaan päin olen menossa.
Ja Lottamari fiksuna :)... tietää, että
Pahin ahdistus ja paniikki helpottaa välittömästi, kun sen aiheuttaja poistuu elämästä.
Ja Lottamari tarkoittaa:
Exän kanssa ei erossa jäänyt mitään hampaankoloon, olemme keskustelleet luonnehäiriöasioista, paniikkihäiriöstä ja kaikesta siten, että exäkin ne ymmärtää.
Ja Lottamari tarkoittaa:
Uudessa suhteessa exän vaikutus tuntuu ja näkyy. Huomaan, että minun on vielä tehtävä töitä, että voin unohtaa, että uusi kumppanini ei ole yhtä kuin ex ja voin luottaa häneen täysin. En ole tottunut saamaan helyyttä, huomiota ja huolenpitoa jota nyt saan niin, että olen aivan hämilläni. On vaikea uskoa, että toisen motiivit ovat ihan aitoa rakkautta. Pelko estää vieläkin täysin luottamasta. "Jospa toinen sittenkin vaan näyttelee" ;(
on se että ei mitenkään huomio narsistien yrityksiä vaikuttaa sinuun tai sinun käyttäytymiseen, hän on ilmaa jota ei edes kannata hengittää
Kiitos selventämisestä :)
"Parhaiten selviää jättämällä narsisti kokonaan pois ajatuksista ja elämästä ja siirtyä itse elämässä eteenpäin. "
Kun olette exäsi kanssa edelleen hyvissä väleissä, niin oliko exäsi kuitenkin narsisti?
Toki ymmärrän että on tilanteita, joissa on pakko olla tekemisissä eronkin jälkeen vaikka exä olisikin paras jättää kokonaan pois elämästään mutta käytännössä sitä ei voi kuitenkaan täysin toteuttaa esim. yhteisten lasten vuoksi.
"Aina totaalinen ehdoton irtiotto ei ole mahdolllinen, eikä se aina ole järkevää. Jos kysymys on hengestä, tottakai, jos henki on uhattuna, tai läheisen henki, mutta pitää olla avoin vaihtoehdoille. Tämä ei ole mustavalkoinen ilmiö. "
"Narsistilla on aina useampia lähteitä ja narsisti kierrättää noita lähteitä, siinä toivossa, että ne vanhatkin jotain peilaisivat takaisin. Ja vaikkei peilaa, ainakin mukavat muistot peilautuvat. Jossain vaiheessa narssissikin alkaa ihmettelemään, minkä vuoksi elämä on niin hankalaa ... siinä on pieni ikkuna päästä siihen käsiksi... mutta lopulta jokainen vastaa ja on vastuussa vain itselleen itsestään. Ei uhrien vastuulla ole narsistien hyvinvointi -- sitä tervettä itsekkyyttä peliin vaan"
Miks ei totaalinen irtiotto narsistista ole AINA JÄRKEVÄÄ, paitsi silloin on, jos on henki uhattuna? Siksikö että silloin saattaisi narsistin kierrättämät lähteet olla vähissä, jos kaikki lähteet pystyisivät totaaliseen irtiottoon?
Tämä siis oli kysymys nimimerkille Temppuilija.
"Exän kanssa ei erossa jäänyt mitään hampaankoloon, olemme keskustelleet luonnehäiriöasioista, paniikkihäiriöstä ja kaikesta siten, että exäkin ne ymmärtää. "
Tuo jäi vielä arkarruttamaan, että jos puolisosi oli narsisti, niin voiko narsistin kanssa todella erossa/eron jälkeen keskustella tuollaisista asioista niin että hän ne ymmärtää? Kun mulla on sellainen käsitys että ei onnistu.
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9269933/45455892
Niin, jos ajattelen omaa elämääni, olisi se aika kurjaa ilman noita mun kamuttajia. Olis aika yksinäistä ja onnetonta, jos ei olisi edes muutamaa ystävää kannattelemassa mun häpeää :D
Huoh... mistähän sitä tänään sais taas lähdettä? Josko vaikka vähän provoisin sua? Ehkä teen uuden alotuksen, joku mua sellaseen jo yllytti tuolla ... sellanen vitutusaloitus, kun jokin mua tänään vituttaa taas, mutten nyt saa mieleen mikä se on...
Olemme "hyvissä" väleissä, tarkoitan että voimme hoidella asiat asioina ilman, nyt kun ei tunteita tarvitse enää sekoittaa, eikä olla toisen kanssa muuten tekemisissä. Elämme täysin omaa elämää tahoillamme. Mutta voin yhtä hyvin soittaa exälleni, jos minulla on jokin pulma, hän mielellään kyllä narskuna haluaa päteä ja päästä neuvomaan minua, jos suinkin pystyy. Niin, vaikka kuulostaisi siltä, että exäni olisi aivan normaali luoteinen mies, niin voin sanoa, että tosi kaukana siitä ja olen tehnyt kovan työn, että olen päässyt tähän lopputulokseen exäni kanssa. Hän fiksuna tietää myöskin olevansa erilainen, olemme siitä keskustelleet. Kestän exääni pieninä annoksina, mutta pääasiassa hän ei ole ajatuksissani ja elämässäni vaikuttamassa enää kovinkaan paljoa.
Mulla meni sellanen karkea kolmisen vuotta päästä tuohon pisteeseen.
Onnaa, jos sillä on lähde jo muualla, jos se ei ole riippuvainen sinusta enää lähteenä tuossa vaiheessa. On joitain juttuja, juurikin omaan etuun liittyviä, ulkoiseen kasvojen säilyttämiseen jne., liittyviä juttuja, joiden kautta voi narskullekin takoa juttuja niin, että ne menee jakoon. Mutta pitää tietää mitä tekee.
Ja pitää olla valmis itse kantamaan roppakaupalla sellaista häpeää, joka ei itselle kuulu.
Temppu sen jo tuossa sanoikin. Exäni oli kateellien minulle minun uudesta suhteestani, mutta nyt kun hänellä itsellään on uusi suhde, hän suhtautuu minuunkin asiallisemmin, ilman tunteita. Ja,.. kyllä asioista voidaan keskustella, aina se ei ihan helppoa ole ja joskus jotuu käyttämään psykologiaa,... ja käänteistä sellaista, että saa asiat hoidettua ;) Todella, pitää tietää mitä tekee.
Narsisti on riippuvainen jokaisesta jonka on kerran saanut lähteekseen. Narsistille ei riitä yksi lähde. Narsisti ei halua luopua yhdestäkään lähteestään. Narsistille ei riitä mikään.
Minusta tuo ei mene noin, minusta narsistilla on ensisijainen lähde ja sitten ne toissijaiset lähteet. Elikkäs jos koet olevasi ensisijainen lähde, asialle pitää tehdä jotain, että lähde 'samenee' sen verran, että se ei enää sitä ole. Vasta sen jälkeen irtautuminen on mahdollista ja lopulta irti pääsee ... 'nätisti'. Toki voi irtaantua väkivaltaisesti, mutta silloin narsisti ei usko, että lähde on sammunut, vaan kyse on vain väliaikaisesta 'skitosta' joka menee ohi. Se lähde, peili pitää samentaa, niin, että se ei peilaa enää sitä, mitä narsku haluaa siitä nähdä ... esim. 'vahva mies'. Mutta edelleen, pitää löytää se narsisti itsestään, että voi ymmärtää, miten NPH oikeasti ajattelee ...
kun sä tunnut olevan pohtinu näitä asioita monelta kantilta niin minkä neuvon sä antaisit lievästi tervehtyneelle narsistille jolla luonne on mikä on pelkoineen ja ahdistuksineen kaiken sen tekemänsä pahan aiheuttama syyllisyys ja häpeä mukaan lukien. Mistä sais vertaistukea tervehtymiseen, ettei vanhat käyttäytymismallit pääsis enää voimistumaan.
Niinpä. Mistä löytyisi näinä narsismin, suorastaan noitavainoon verrattavina, päivinä empatiaa narsistisesti vammautuneelle ihmiselle, joka tiedostaa omat vammansa ja haluaisi keskustella niistä muiden kaltaistensa kanssa? Tämä foorumi ei ole dedikoitu uhrien palsta. Joten sana on vapaa.
Jos sellaista vertaistukea ei löydy, ehkä olet aktiivinen ja alat puuhastelemaan sellaista. Sillä välin, aina voit jubailla meitsin kanssa täällä. Mahdollisesti, jos kuvitellaan, että tänne eksyisi joukko kaltaisiasi/kaltaisiamme, voisimme sellaisen foorumin laittaa kasaan.
Empatiafoorumi :D
Täällä on Tempun kriisipalvelu, kannattaa käyttää hyväksi vaan, se kun on vielä ilmaista, eikä aikaa tarvitse edes varata. Mulla olisikin nyt vähän asiaa sille Pera-teuttikamulle, missä se mahtaa taas luurata? Temppuu!
Paska.
Unohtu se pakollinen linkki, jota sä vihaat:
http://www.youtube.com/watch?v=8fj2HVYlD_4&feature=fvhr
Rakas, Perateutti Temppu,
Kirjoitan nyt sinulle ensimmästä kertaa ja tahtosin tietää, miksi minulla soi Teenage Dream yötä päivää päässä. Johtuuko tämä narsismista vai olenko tulossa hulluksi?
Kiitos vastauksesta.
btw., olet muuten aika hot terapeutiksi :D
totta, mä jo vähän epäilinkin. Terapeutti Temppu olikin temppuilija perateutti vale terapeutti, kait sil on hulvattomasta nuoruudesta valtavat laskut maksamatta ja ulosottomies tai -nainen oven takana. Onhan noi terapeutin palkkiot huimia, äkkiä niillä velat olis maksettu.
Ehdottomasti: liian hyvää ollakseen totta. Sitä mä oon. Suosittelen pysymään sopivan etäisyyden päässä. Pois lukien ne, jotka jo ovat lähellä. Erityisesti mä kaipailen sitä simpsakkaa haastenaista, joka mua on haastellut täälläkin kovin :D Sitten niille velkojille sanoisin, että sorry, ehkä ensiviikolla.
http://www.youtube.com/watch?v=mHGpROn5UjQ&feature=grec_index
Hahaa. Miellyttävä lukea kun ihmiset puhuu itseään pussiin. Ristiriitaista. Ensin esitetään niin itsenäistä ja vapaata entisen suhteen mahdollisista kolhuista ja sitten melkein samaan hengenvetoon aletaan kilpailemaan toisen kanssa että kummalla olikaan se pahempi olo! Uskomatonta!