Asennuksessa valintanuppi, josta valitaan teho sekä lisänä sisätila-anturi.
ELi eberi lähtee hienosti käyntiin ja lämmittää sisätilaa termostaatin mukaiseen lämpöön. Termostaatti joko laitteessa (nupista) tai sisätila katkaisee. Kun lämpö laskee ei eberi lähde enää käyntiin.
Laitteessa ei ole mitään panelia, josta voisi todeta vikakoodit yms.
Mikähän voisi olla vikana?
Apua nöyrästi kaivaten, ilman motivaatiota purkaa laite irti huoltoa varten.
ELi eberi lähtee hienosti käyntiin ja lämmittää sisätilaa termostaatin mukaiseen lämpöön. Termostaatti joko laitteessa (nupista) tai sisätila katkaisee. Kun lämpö laskee ei eberi lähde enää käyntiin.
Laitteessa ei ole mitään panelia, josta voisi todeta vikakoodit yms.
Mikähän voisi olla vikana?
Apua nöyrästi kaivaten, ilman motivaatiota purkaa laite irti huoltoa varten.
Vastaukset 16
Vanhimmat
kävi viime syksynä n. 0.5h ja sammui. Termarissa vilkkui vuoroon pun. vi led. Lähti taas manuaalisesti käyntiin ja sammui 0.5h päästä.
Ajattelin sitten venemessuilla kysellä ko. vika koodista, maahantuoja ei kuulemma ollut kuullutkaan vikakoodista. Käski viemään huoltoon.
Nyt keväällä vaihdoin akut suunnitellusti, olivat jo vanhat ja olleet viime keväällä "vähän kuivat". Volvon suora kutosdiesel lähti kuitenkin niillä käyntiin joten ei ne kuolleet olleet, käytin niitä vielä koko kesän.
Akkujen vaihdon jälkeen ajattelin sitten paneutua eberiin mutta kas sehän toimi niin kauan kun vain viitsi pitää päällä. Joten outoa kyllä päättelin johtuvan vanhoista akuista vaikka niistä sai vielä 8s hehkut ja startin normaalisti.
Ei varmaan ihan huono idea kokeilla toisella akulla vai ovatko akut varmasti kunnossa.
Jos käynnistymättömyys liittyy jännitteen puutteeseen, osasyy saattaa olla myös piuhoissa. Näin ainakin päättelin omassa Webastossani olleen.
Jouduin vaihtamaan Webaston virtapiuhat (plus ja miinus) 6 mm2 kaapeleihin vastaavien vikojen takia. Käynnistysvaiheessa rakkine vaatii melkoisesti virtaa, mikä aiheuttaa pitkissä kaapeleissa melkoisesti jännitehäviötä ja ainakin Webastossa on joku jännitteenvalvontapiiri, joka laittaa käynnistysvaiheessa pillit pussiin kaapelien jännitehäviön takia. Kaapelien paksuntaminen auttoi, mutta olihan siinä oma vaivansa.
sebedeus abuun
Valitan, en tunne Webastoja ja Ebereitä niin hyvin että pystyisin juurikaan neuvomaan. Mieleen tulee vain yksi mahdollisuus: onko termostaatin hystereesi (kytkentä-katkaisuero) liian suuri? Lähteekö käyntiin tässä vikatilassa jos kääntää termarin täysille?
Luultavasti tuon hintaluokan vehkeissä termarit ovat edelleen mekaanisia. Ja mekaanisessa termarissa pelkkä naksahdus ei takaa sitä, että kontakti muodostuisi. Tällaisesta on omaa ikävää kokemusta, jonka jälkeen sellainen tavallisen huonetermostaatin laatuinen vaihtui parempaan. Mutta se teollisuuslaatuinen hyvä maksoikin noin satasen.
Mikä malli sinulla on, minulla on D4 ja siinä on käytössä vain yksi käyttökytkin/sisätermostaatti. Pyrin säätämään termostaatin niin, että lämmitin kävisi jatkuvasti pienelä teholla. Termostaatin paikkalla on merkittävä vaikutus laitteen toimintaan.
Näkyypä murheensa olevan muissakin kuin Wallaksissa!
Pitää tosiaan katsoa tänään nuo kaapelit koko matkalta ja liitoksista. Entisenä Wallaksen omistajana tiedän, että jännitehäviöt johtuvat pienistä asioista. Virtaa ja jännitettä on nyt kyllä riittävästi, ainakin muille laitteiteille.
Pitää kokeille tuota nuppitermarin/laitteen sisäisen termarin asettamista täysille ja katsoa lähteekö sillä käyntiin. Lisäksi tuli mieleen, että miksi en kytkisi erillistä sisätermaria pois piiristä ja kokeilisi miten sitten toimii. Eli onko vika erillisessä sisätermarissa.
Ja ilmeisesti eberistä on luettavissa vikakoodeja muillakin vehkeillä, kuin pelkästään eberin omalla diagnostiikkapötikällä. Jos saisi luettua koodit veneessä ei tarvitsisi purkaa mitään.
Jaa juu, onko jollakin tietoa tai ideaa mikä perustermostaatti kävisi eberin oman sijasta sisälämpötilan mittaamiseen? Wallakseen sai Honeywellin normaalin huonetilatermostaatin kiinni.
Kuinka vanha laite sinulla on?
Minulla on tonen kesä käytössä ja kannattaa todellakin laittaa lämpömittari termostaatin viereen jolloin tietää mittaus lämpötilan. Jos irroitat termostaatin johdon niin diagnostiikka tulkitsee sen viaksi, eikä laite toimi.
Vanha eeberi ei pysähtynyt koskaan, vaan termari pudotti tehon puoleen.
Kokeilin laitetta nyt kylmemmillä keleillä ja nyt termari tuntuu toimivan melkein. Eli kun pistää käyntiin nuppitermarista asentoon 1 tai 2 (max 4) käynnistyy ja toimii kunnolla. Tarmari vähentää puhallusta ja lisää tarvittaessa.
Mutta kun asettaa 10-15 asteen lämmöistä termarin asentoon 4 ja pistää käyntiin, lähtee hienosti lämmittämään, termari sammuttaa, mutta ei lähde käyntiin uudestaan. Tästä päättelen, että laitteen sisäinen ylikuumenemissuoja laukeaa ja siksi kone ei lähde käyntiin uudestaa. Toimii näet parin kymmenen minuutin päästä taas oikein. Olisiko syy:
- pakari liian mutkikas ja vaatimaton: 25mm/50cm peltinen ilmastointiputki jossa pari mutkaa
- imuilman otto estynyt: laipio n. 15cm päässä imusta, muuten avoin tila
- liikaa vastapainetta lämmityksen syötön puolella: ei ehdi syöttää isolla teholla lämpöä letkuihin
- väärät säädöt tai vikaa
Termostaattinuppissa pysyy vihreä valo koko ajan. Eikös vikatilassa pitäisi muuttua punaiseksi?
Vikatilanateessa termostaattinupin vihreä ledi alkaa vilkkumaan ja vilkahdusten määrä kertoo vikakoodin.
Muuten dieagnoosisi vaikuttaisi oikeansuuntaiselta: Laite lämpenee liikaa ja sisäinen palautuva lämpösuoja katkaisee lämmityksen. Voihan sekin tosin olla viallinen ja katkaista liian alhaisessa lämpötilassa, mutta epäilen kyllä ettei sentään.
Liian ohuet piuhat tai huono akku saisi aikaan vaan sen, että laite ei käynnisty enää uudelleen termarin sammutettua lämmityksen. Samoin se liian suuri hystereesi (joka johtuu yleensä termostaatin anturin sijoituksesta kiinni kohtuusuureen "lämpöakkuun") ja silloinkin laite käynnistyisi uudelleen termarinnuppia suuremmalle käännettäessä.
Liikaa vastapainetta lämmitysletkuissa tulee helposti, jos kaikissa suuttimissa on suljettavissa oleva läppä ja niistä on liian moni suljettu. Miten on laitteen sijoitus? Missä se on? Entäs korvausilman saanti, miten se on toteutettu? Tuollainen lämppärihän yleensä sijoitetaan ulkotiloihin, jolloin se ottaa sekä paloilman, että sisään puhallettavan ilman sijoituspaikastaan. Sinne pitää tulla riittävästi myös korvausilmaa. Pari 10 sentin halkaisijaltaan olevaa reikää ritilöiden kanssa ei välttämätä edes riitä.
-mistä lämmitin imee paloilman?
-puhallusputkistossa pitää olla yksi suutin, jota ei voi sulkea
Minulla on
-pakoputkessa äänenvaimennin ja 60cm putkea,-> ei ongelmia.
-imuilmaputken/äänenvaimentimen pituus on n 60cm--> ei ongelmia.
-lämmittimestä lähte 90mm kanava, joka jatkuu/haarautuu 75mm. Mitaa on varmaankin 5m aina avonaiseen venttiiliin.
Jos laite on aikaisemmin toiminut moitteetta samassa kohdassa samoilla vermeillä, niin jotain on tapahtunut. Voi tietysti olla, että esim asennusvirhe edesauttaa vian ilmaantumista.
Epäilisin karstoittumista. Lämmityslaitteita pitäisi aina käyttää pitkä jakso kerrallaan ja myös niinä aikoina (talvella ja kesällä) kun lämmityslaitetta ei tarvita, niitä kannattaisi silloin tälläin kayttää täysillä jonkin aikaa.
Joko vika löytyi?
Minulla on Eberin D2 metrin mittaisten paksujen kaapeleiden päässä ja starttaa ja toimii aina.. pari vuotta vanha Wallaksen 85 DU keitin vaatii koneen käynnistyksen, jotta jännite saadaan riittävän suureksi startissa. Sen jälkeen koneen voikin sammuttaa.. Varmaan tulisi kuntoon paksummilla kaapeleilla.
Kannattaa katsoa puhalluspuolen juttuja. Jos on sellainen y-haaroitin, josta yksi tulee lämppäritä ja kaksi haarautuu veneeseen (esim perä,keula) niin tarkista että lämppäristä tyleva menee Y haasoittimen alasakaraan. Jos ei mene niin lämmitin ylikuumenee. Kokemusta on.