Lastensuojelutoimissa rikotaan ihmisoikeuksia monella tavalla. YK:n yleismaailmallisen julistukseen sisältyy mm:
-Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin
-Mielivaltaisen pidätyksen kielto
-Oikeus yksityis- ja perhe-elämän suojaan
-Oikeus tulla tunnustetuksi henkilönä
-Syrjinnän kielto
"Kaikkien oikeusjärjestelmien tulisi tarjota yksilölle laillisuuden suoja. Laillisuuden suojan muodostavat mielivaltaisen pidätyksen kielto, oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja syyttömyysolettama.
Perustuu tekstiin Levin: Ihmisoikeudet, kysymyksiä ja vastauksia."
Mm. kaikkia yllä lueteltuja oikeuksia rikotaan Suomessa törkeästi lapsen edun nimissä, vaikka toimien oikeutusta eli vanhempia vastaan esitettyjä syytteitä ei todisteta oikeiksi minkäänlaisella tutkimuksella. Jos joku muuta kuvittelee, hän ei tunne hallinto-oikeuskäytäntöjä ollenkaan. Jos joku ne tuntee ja edelleen muuta väittää, hän valehtelee.
Kun nykyistä ls-lakia valmisteltiin, eräältä korkeimman hallinto-oikeuden presidentiltä kysyttiin: "Miten lapsi voidaan Suomessa tuomita rangaistukseen (eristetyksi läheisistään) ilman, että syytteet vanhempia vastaan olisi tutkittu ja oikeiksi todistettu?" hänen termeillä kikkaileva vastauksensa kuului: "Ei lasta voida tuomita, kun vanhempia ei ole syytetty rikoksesta. Eli siirto sijaishuoltoon ei ole tuomio, koska ei ole rikostakaan." Ja näitä kikkailevia nikkareita pidettiin "asiantuntijoina" lain valmisteluvaiheessa.
Huostaanotto on kuitenkin oikeustermeinkin ilmaistuna hallinto-oikeudellinen vapaudenriisto, joka kohdistuu lapseen. Selvimmin se näkyy silloin kun lapsi siirretään peruspalvelujen puutteen takia sairaalahoidon sijasta lastenkodin lukitulle psykiatriselle osastolle tai johonkin muuhun laitokseen, jossa hänen vapaa liikkumisensa rajoitetaan ihan vain laitoksen käytäntöihin perustuen.
-Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin
-Mielivaltaisen pidätyksen kielto
-Oikeus yksityis- ja perhe-elämän suojaan
-Oikeus tulla tunnustetuksi henkilönä
-Syrjinnän kielto
"Kaikkien oikeusjärjestelmien tulisi tarjota yksilölle laillisuuden suoja. Laillisuuden suojan muodostavat mielivaltaisen pidätyksen kielto, oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja syyttömyysolettama.
Perustuu tekstiin Levin: Ihmisoikeudet, kysymyksiä ja vastauksia."
Mm. kaikkia yllä lueteltuja oikeuksia rikotaan Suomessa törkeästi lapsen edun nimissä, vaikka toimien oikeutusta eli vanhempia vastaan esitettyjä syytteitä ei todisteta oikeiksi minkäänlaisella tutkimuksella. Jos joku muuta kuvittelee, hän ei tunne hallinto-oikeuskäytäntöjä ollenkaan. Jos joku ne tuntee ja edelleen muuta väittää, hän valehtelee.
Kun nykyistä ls-lakia valmisteltiin, eräältä korkeimman hallinto-oikeuden presidentiltä kysyttiin: "Miten lapsi voidaan Suomessa tuomita rangaistukseen (eristetyksi läheisistään) ilman, että syytteet vanhempia vastaan olisi tutkittu ja oikeiksi todistettu?" hänen termeillä kikkaileva vastauksensa kuului: "Ei lasta voida tuomita, kun vanhempia ei ole syytetty rikoksesta. Eli siirto sijaishuoltoon ei ole tuomio, koska ei ole rikostakaan." Ja näitä kikkailevia nikkareita pidettiin "asiantuntijoina" lain valmisteluvaiheessa.
Huostaanotto on kuitenkin oikeustermeinkin ilmaistuna hallinto-oikeudellinen vapaudenriisto, joka kohdistuu lapseen. Selvimmin se näkyy silloin kun lapsi siirretään peruspalvelujen puutteen takia sairaalahoidon sijasta lastenkodin lukitulle psykiatriselle osastolle tai johonkin muuhun laitokseen, jossa hänen vapaa liikkumisensa rajoitetaan ihan vain laitoksen käytäntöihin perustuen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Lasten ja vanhempien oikeudet loppuvat kun lastensuojelun asiakkuus alkaa.
"Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
8. artikla
Jokaisella on oikeus tehokkaaseen hyvitykseen asianomaisessa kansallisessa tuomioistuimessa häneen kohdistuneista teoista, jotka loukkaavat hänelle valtiosäännöllä tai lailla turvattuja perusoikeuksia.
10. artikla
Jokaisella on täysin tasa-arvoisesti oikeus siihen, että häntä oikeudenmukaisesti ja julkisesti kuullaan riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan määrättäessä tai häntä vastaan nostettua rikossyytettä selvitettäessä.
11. artikla
1) Jokaisen rikollisesta teosta syytteessä olevan henkilön edellytetään olevan syytön siihen asti, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti todistettu julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänelle turvataan kaikki hänen puolustustaan varten tarpeelliset takeet.
2) Ketään ei pidä tuomita rangaistavaksi teoista tai laiminlyönneistä, jotka eivät kansallisen tai kansainvälisen oikeuden mukaan olleet rikollisia niiden tekohetkellä. Myöskään ei pidä tuomita ankarampaan rangaistukseen, kuin mikä oli sovellettavissa rangaistavan teon suoritushetkellä.
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus"
Vai hyvitykseen, kun ei ikinä yksikään lapsi ole saanut mitään hyvistystä siitäkään, että hänen perusoikeuttaan saada terveydenhoitoa on rikottu, hänet on sen sijaan huostaanotolla alistettu väärään hoitoon, väärään lääkitykseen, eroon rakkaistaan, joiden ihmisarvo viedään myös huostaanotolla, joten lapsen läheisten mielipidettä ei haluta edes huomioida julkisuudessa.
Ls-asioita käsittelevät hallinnolliset-oikeudet eivät ole riippumattomia ja puolueettomia oikeusistuimia. Niissä ei toimi syyttömyys-periaate käänteisen todistustaakan vuoksi, HO:ssa henkilö on syyllinen, paitsi jos pystyy toisin todistamaan ja lisäksi vielä oikeus sattuu huomioimaan esitetyt todisteet. Vanhempia vastaan esitettyjä syytteitä ei tutkita, jos ne eivät ole rikoksia, vanhempien tuomia todistajia ei huomioida, vaan tuomari saattaa lausua: "Sosiaalitoimen väitteitä ei ole syytä muuttaa, vaikka vanhemmat muuta väittävätkin." Arvovaltaiset todistajat ovat voineet kumota sossujen väitteet, mutta siihen ei kiinnitetä mitään huomiota.
Tämäkö muka oikeudenmukainen oikeudenkäynti!
Lastensuojeluasiakkaat ovat Suomessa paaria-luokkaa monessa mielessä. Heihin kohdistuu selvää syrjintää myös sen suhteen, että he eivät ole tasavertaisia lain edessä muuhun kansanosaan nähden. Lastensuojelun keskusliitto on myöntänyt, miten meillä tehdään jopa köyhyydestä johtuvia huostaanottoja, mutta törkeimpiinkään lainrikkomuksiin ei Suomessa saa oikeutta, eivät ainakaan paaria-luokan edustajat:
"Syrjinnän kielto
2. artikla
Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin, ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta
7. artikla
Kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lainsuojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä.
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus"
"5. artikla
Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti.
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus
Mitä on kidutus?
Kidutus on tahallista fyysisen tai henkisen kivun aiheuttamista. Kidutuksen tarkoituksena on usein uhrin rankaiseminen tai pelottelu, tietojen tai tunnustuksen kiristäminen. Kidutusta pidetään yhtenä pahimmista ihmisoikeusloukkauksista.
Kidutusta on kuitenkin käytetty useimmissa tunnetuissa kulttuureissa. Nykyisin se on yleistä maissa, joissa ihmisoikeustilanne on muutenkin heikko. 2000-luvulla kidutuksesta on huolestuttu myös terrorismin vastaisen sodan yhteydessä. Kidutuksen ja kovien kuulustelumenetelmien välinen ero on joskus häilyvä. Kidutuksena voidaan pitää myös sillä uhkaamista tai pakottamista katsomaan toisten kidutusta.
Perustuu tekstiin Scheinin: Yhteiset ihmisoikeutemme."
Koska henkinen kidutus asetetaan saman arvoiseksi fyysisen kidutuksen kanssa, niin lastensuojelu syyllistyy tähän myös lasten kohdalla. Heidät pakotetaan katsomaan ja kuulemaan vanhempiensa uhkailua, pelottelua, halventamista, mitätöintiä niin sijaishuollossa kuin sosiaalityöntekijöiden itsensäkin taholta.
Kun lasta pahoinpidellään sijaishuollossa, sossut eivät voi omien sanojensa mukaan siihen puuttua, jos lapsessa ei ole näkyviä jälkiä pahoinpitelystä. Jos epäiltynä ovat omat vanhemmat, ei jälkiä tarvita todisteeksi.
Lasta itseään voidaan monella tavalla pelotella, uhkailla, pahoinpidellä, töniä, tyyppia, läimäytellä, häntä pelotellaan puhumasta ulkopuolisille oloistaan, jolloin pieni lapsi ei uskalla puhua edes sosiaalityöntekijöille. Jos vanhemmat tekevät rikosilmoituksen, se ei johda mihinkään näytön puutteen takia. Mistä näyttöä saa, koska huostaanotolla hyvätkin vanhemmat karkotetaan kauas lapsen elämästä?
"Kaikkien oikeusjärjestelmien tulisi tarjota yksilölle laillisuuden suoja. Laillisuuden suojan muodostavat mielivaltaisen pidätyksen kielto, oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja syyttömyysolettama.
Perustuu tekstiin Levin: Ihmisoikeudet, kysymyksiä ja vastauksia."
Tilanne on erityisen huolestuttava, koska pakkohuostaanotot ovat lisääntyneet - siihen syitä on monia, joista suurin osa ei ole vanhemmista johtuvia. Rauhallista koti-iltaa viettävään kotiin viranomaiset ryntäävät poliisien avustamana sisälle kotiin, vanhempi laitetaan käsirautoihin lapsen silmien edessä, lapsi raahataan poliisiautoon ja vanhemmat ambulanssiin lähimpään mielisairaalaan, josta heidät yleensä tyrkätään ulos jo saman päivän aikana.
Vaikka oikeus toteaisi aikanaan lähes vuoden kuluttua, että lapsi on kotiutettava, niin tehtyjä rikoksia perhettä kohtaan ei silti saa tekemättömäksi.
"Liikkumisen vapaus
13. artikla:
1. Jokaisella on oikeus liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa kunkin valtion sisällä."
Tätä vapautta vastaan rikotaan niin, että useita asuinpaikan vaihdoksia voidaan käyttää jopa huostaanottoperusteena.
"Oikeus tulla tunnustetuksi henkilönä
6. Artikla
Jokaisella ihmisellä on kaikkialla oikeus siihen, että hänet henkilönä tunnustetaan lain edessä.
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus "
"Mitä oikeus tulla tunnustetuksi henkilönä merkitsee?
Sanonta "henkilönä lain edessä" viittaa siihen, että valtioiden on tunnustettava yksilöiden oikeus tehdä tuomioistuinten vahvistamia sopimuksia tai käynnistää oikeusjuttuja omien laillisten oikeuksiensa toteuttamiseksi.
Ihmiset kuuluvat lain piiriin: lait koskevat meitä. Kuulumme sekä niiden oikeuksien että niiden velvollisuuksien piiriin, jotka kansallisissa ja kansainvälisissä laeissa on ilmaistu. Ihmisoikeudet ovat osa tätä oikeuksien ja velvollisuuksien kokonaisuutta."
Hallinto-oikeuskäytännöt kumoavat tämän oikeuden, siksi last.suojeluasiakkaat eivät ole asiassaan yhdenvertaisia lain edessä kun verrataan niihin, joiden asia käsitellään rikosoikeuden puolella.
Siksi poliitikkojen sallimat täysin laittomat huostaanotot ovat mahdollisia, koska ne käsitellään hallinnollisten oikeuksien puolella.
Lisäksi ls-perheiden mielipiteitä vähätellään julkisuudessa siltä osin, kuin ne sisältävät viranomaistoimia, oikeudenkäyttöä ja sijaishuollossa tapahtuvaa lasten kaltoinkohtelua koskevaa tietoa. Meille Suomeen on siis haluttu muodostaa ihmisryhmä, joiden julkisuuteen tuoma viranomaisrikos ei johda edes syyteharkintaan.
He voivat toki viedä asiansa oikeuteen, mutta paikka sattuu olemaan hallinto-oikeus. Eli on oikeus viedä asiansa oikeuteen, on oikeus valittaa eri valitusviranomaisille, MUTTA NIILLÄ EI SAA OIKEUTTA LAPSELLE, EIKÄ ITSELLEEN.
"Yksityis- ja perhe-elämän suoja
12. artikla
Älköön mielivaltaisesti puututtako kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon älköönkä loukattako kenenkään kunniaa ja mainetta. Jokaisella on oikeus lain suojaan sellaista puuttumista tai loukkausta vastaan.
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus"
"Mitä yksityis- ja perhe-elämän suoja sisältää?
Oikeus perhe- ja yksityiselämään on laaja-alainen ihmisoikeus, joka käsittää muun muassa kirje- ja puhelinsalaisuuden, kunnian suojan, tietosuojan ja oikeuden seksuaaliseen identiteettiin.
Yksityis- ja perhe-elämän suoja on kansainvälisissä sopimuksissa määritelty lyhyesti. Sitä kuitenkin sovelletaan hyvin usein ja laaja-alaisesti. Oikeus suojaa ihmistä ja hänen kotiaan ja perhettään. Tietoa kenenkään yksityisasioista ei saa myöskään mielivaltaisesti levittää eteenpäin. Lapsilla on sama oikeus yksityiselämäänsä kuin aikuisilla: vanhemmat eivät saa luvatta penkoa lastensa henkilökohtaisia tavaroita, kuten kirjeitä, puhelinta tai päiväkirjaa.
Oikeus yksityisyyteen ja sananvapaus joutuvat usein vastakkain, esimerkiksi punnittaessa sitä, mitä mediassa voi kertoa julkisuuden henkilöiden yksityiselämästä.
Perustuu tekstiin Scheinin: Yhteiset ihmisoikeutemme"
"Oikeus perhe- ja yksityiselämään on laaja-alainen ihmisoikeus, joka käsittää muun muassa kirje- ja puhelinsalaisuuden, kunnian suojan, tietosuojan ja oikeuden seksuaaliseen identiteettiin. "
Kaikki edellä mainitut menevät kirkkaasti rikki suomalaisessa lastensuojelussa. Kuka tahansa uskottavasti esiintyvä häirikkö pystyy vakuuttamaan lastensuojelun siitä, että lapsi on välittömästä hengenvaarassa kotonaan ja niin sinne rynnätään poliisivahvistuksella. Tai esim. valehteleva perhetyöntekijä uskottelee sosiaalitoimeen mitä valheita perheestä tahansa, kuten ns. Naantalin tapauksessa kävi.
Tärkeintä on tietää, että MITÄÄN TODISTEITA EI VÄITTEILLE TARVITA, kun pakkohuostaanotto tehdään.
Lapsilla ei yleensä ole sijaishuollossa mitään puhelin- ja kirjesalaisuutta, se rikotaan ihan vaikka sillä syyllä, että se on sijaispaikan käytäntö.
Myös lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on sijaishuollossa paljon yleisempää, kuin ikinä myöntää halutaankaan. Vanhempien tekemät rikosilmoitukset eivät johda edes tutkintaan, koska vaaditaan näyttöä. Jos vanhemmat ovat insestistä epäiltyinä, silloin ei näyttöä epäilyille tarvita.
hallitus miettisi ihan rehellisesti, loukataanko perheen kunniaa laittomilla huostaanotoilla?
He itse tietävät kyllä, miten valheellista ja vääristynyttä tietoa julkisuudessa jatkuvasti pidetään yllä huostaanottojen syistä.
Tai rikkooko sijaishuolto perheen ihmisoikeuksia, kun lapsen koko huone pengotaan aina vanhempien käynnin jälkeen, vaikka lapsi ei ikinä ole osoittanut mitään kiinnostusta aseisiin tai päihteisiin. Ja lisäksi sosiaalitoimi on kertonut sijaishuollolle, että kotioloissa ei ollut huostaanottoperusteita.
Millä oikeudella lastensuojelun vastuuhenkilöt, ministerit ja kansanedustajat vähättelevät laittomia huostaanottoja? Millä oikeudella vanhempien ja lasten julkisuuteen tuomat viranomaisrikokset jätetään tutkimatta?
rikoksia vastaan ei Suomessa saa oikeutta edes lapselle, tuovat monet vanhemmat tapauksensa julkisuuteen, mutta se ei johda tutkintaan ja syytteiden nostamiseen, vedotaan vain järjettömään fraasiin: "Yksittäistapauksiin ei puututa," ja viranomaiset pakenevat perheen yksityisyydensuojaan vedoten.
Tämä muka tosiaan on ihmisoikeuksia kunnioittavaa käytäntöä?
saatavilla linkkiä tähän kyseiseen?
taivahan tosi asia.. jota kirjoitat.. kokemusta on asiasta..
sanoa kuin sen että kyllä se KARMAN LAKI hoitaa ennenmmin tai myöhemmin nämä tapaukset..
muistakin sivustoja löytyy googlettamalla:
http://www.ihmisoikeudet.net/mita-ne-ovat
miten presidenttiä myöten kuulutetaan ulkomaille, kuinka Suomi on sitoutunut erilaisiin kansainvälisiin sopimuksiin. Juupa, juupa...
Onhan Suomi sitoutunut, mutta miksi lastensuojelussa ei ole mitään virkaa esim. juuri YK:n ihmisoikeussopimuksella?
Miksi ilmitulleita rikoksia perheitä kohtaan ei tutkita ja rikollisia saateta vastuuseen?
Puolueeton tutkimus olisi ainut tie päästä näistä rikoksista eroon. Vai eikö niistä halutakaan eroon?
Mitä jos tasapuolisuuden nimissä vaihdettaisiin välillä sitä ihmisryhmää, joka joutuu näin oikeudettomaan asemaan? Jos enää ei käytäisi niiden perheiden kimppuun, joiden lapset tarvitsevat erikoissairaanhoitoa, erityisopetusta tai ovat taloudellisissa vaikeuksissa tai työttömiä?
Ehdotan, että vaihdettaisiin kohderyhmäksi kuntaliiton kaikki perheelliset työntekijät, lapset pois, jos tarvitsevat neurologista kuntoutusta, terapiaa tai jäävät ilman päivähoitopaikkaa. Ja vanhempien valitukset mitätöitäisiin, jos ilkeäisivät urputtaa oikeudettomasta asemastaan ja rikoksista, joiden kohteeksi ovat perheineen joutuneet. Eihän heidän puheistaan tarvitse välittää, hehän ovat huostaanottovanhempia, jotka eivät ymmärrä huostaanoton syitä ja merkitystä, eivätkä ole halukkaita myöntämään omia virheitään, jotka johtivat huostaanottoon.