Tuliko tänä kesänä käytettyä jäähdytystä asunnossa.Jos ei maltti ollut mukana niin varaudu homeeseen ,kastepiste jopa 24 astetta ja kaikki se vesi ilmasta tiivistynyt rakenteisiin sisälle ja pysyy
ilmastoinnilla hometta
rtertr
6645
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kyllä taas yhdellä kateellisella on hapan maku suussa. Ja kohta entistä enemmän, koska....
Ilmastointi kuivaa ilmaa, joten ilmastoiduissa rakennuksissa kastepiste on paljon alempi kuin ulkoilmassa.
Esim. itselläni ei ole kuin siirrettävä jäähdytyslaite, mutta sekin laski asunnon sisäilman kastepisteen jonnekin 14 °C kieppeille, vaikka ulkona pyörittiin 20°C molemmin puolin.
luultavasti kämppäsi on jo homeessa.
Ilmastointi kuivaa _sisäilmaa_, mutta ulkoilmaan se ei tietenkään vaikuta. Kyse onkin nyt ulkoilman kastelämpötilasta.
Tavanomaisessa seinärakenteessa on sisäpinnassa höyrynsulkumuovi ja sen ulkopuolella eristevillaa. Ongelma on siinä, että eristevillan höyrynläpäisykyky on kohtuullisen suuri, joten ulkoilman kosteus tunkeutuu koko eristevillakerrokseen normaalin diffuusion vaikutuksesta. Kun sisäilmaa jäähdytetään, niin sisäpinnassa olevan höyrynsulunkin lämpötila laskee samaksi sisätilan lämmön kanssa. Kosteus tiivistyy siis höyrynsulun ja eristevillan rajapintaan, eli siis höyrynsulun ulkopintaan seinärakenteen sisään.
asiaa rauhassa tovi.
Ilmastoidussa tilassa ilmastointi laitteella poistetaan ilmaa koko ajan asunnosta ja tuodaan uutta tilalle.
Ilpillä taas jäähdytetään sitä sisäilmaa kierrättämällä ja suodattamalla siitä kosteutta.
Jos höyrysulun ulkopintaan muodostuu kosteutta on se niin olematon määrä rakenteissa, että kysymyksessä on "kärpäsen kusi meressä". Netistä saat laskentakaavan jolla saat tiivistyvän kosteuden määrän tarkasti, kun ulkolämpö keskim. n. 23-24 ja sisällä n. 22. Ajallisesti osa vuorokaudesta.
Ota huomioon myös seinän ulkopintaa ja seinän sisällä olevan ilmaraon huuhteleva vaikutus tilanteeseen.
Eikös sen eristysvillan perusominaisuus ole kyky eristää lämpöä? Ja lämmöneristysominaisuus syntyy pääosin siitä, että villan sisässä oleva ilma pysyy melkein paikallaan.
Villan ja höyrynsulun rajapinnan lämpötila on siis suurin piirtein sama kuin sisälämpötila ja villan ja tuulensuojalevyn rajapinnan ulkoilman luokkaa. Tällä välillä lämpötila muuttuu villassa suurin piirtein lineaarisesti. Joskus helteellä ilmastoidussa rakenteessa ulkona on lämpimämpää kuin sisällä ja ulkoilman kastepiste on korkeampi kuin sisäilman lämpötila. Silloin kosteus tiivistyy villassa siinä kohtaa, jossa sen lämpö on kastepisteessä. Yleensä piste on lähempänä villan ulko- kuin sisäpintaa. Kasteen tiivistyminen on hidasta, sillä uutta ilmaa kastepisteeseen tulee vain hitaasti villan läpi.
Kaikkiaan Suomen ilmastossa tilanteet, joissa ulkoilman kastepiste on selkeästi yli 20 astetta ja ongelma käytännössä syntyy asuinhuoneiden seinissä, ovat todella harvinaisia. Ja vielä harvinaisempaa on, että tilanne jatkuu yli yön. Heti tilanteen palattua normaaliksi eli kastepisteen poistuttua villasta rakenne alkaa toimia oikein eli haihduttaa vettä villoista.
Entä sitten? Ulkoilma kastepiste on pahimmillaankin käynyt vain 22 asteessa (hetkellisesti) ja pitempiaikaisesti on pyöritty 20 °C kieppeillä. Koska myös niissä höyrysulun sisäpuolisissa rakenteissa on hieman lämmönvastusta, pitäisi sisäilma jäähdyttää alle 22, jotta olisi edes teoreettiset mahdollisuudet kondessiin höyrysulun pinnalla.
Ja käytännössä vaurion aikaansaaminen vaatisi siis, että lämpötila höyrysulun pinnalla saataisiin pidettyä pitkän aikaa alle 20 astetta, jotta lämmöneristeen läpi kerkiäisi kulkeutua diffuusiolla merkittävä määrä vesihöyryä sinne höyrysulun ulkopintaan tiivistymään & rakenteisiin imeytymään. Joo, varmaan tämäkin on ihan varteenotettava riski, jos on tapana pitää asunnossa jatkuvasti 15 °C sisälämpötilaa. Taitaa vaan useimmilla olla esim. pyynti 22 ja tosiasiassa tuo on sitten lämmitysraja ja jäähdytys vetääkin päälle vasta 23/24 -lukemissa.
Elikkä reaalimaailmassa ilmastointi on nimenomaan hyvä tapa välttää vaurioita, koska sisäilma on kuivempaa ja sen ansiosta on sitten pienempi riski, että vettä kondensoituu *asunnon sisällä* jonnekin outoon paikkaan, vesijohtojen/viemärien pinnoille, kuulemma jopa kylmälaitteiden ulkokuoret ovat kondensoineet viileissä kellareissa ja sehän on selvä, että jääkaappien & pakastinten putkistoissa on paikkoja, joihin näin poikkeuksellisissa oloissa tiivistyykin kosteutta, joka pääsee usein tippumaan suoraan lattialle ... kun tällaiseen kondenssiin ei ole laitteiden suunnittelussa varauduttu.
Muistaakseni nämä jääkaappien sulamis/kondessivedet ovat sieltä yleisimmästä päästä kosteus/homevaurioiden aiheuttajina. Harva katsoo laitteiden taakse edes kerran vuodessa....