Vaikka eläkeläisiä ollaankin, niin kysyn, mistä ihmeestä te taiotte aikaa vielä täällä keskustelpalstoilla pyörimiseen. En tahdo mitenkään ehtiä, vaikka kuinka haluaisin seurata. Ja kun tulen, on tullut niin paljon viestejä ettei niitä mitenkään ehdi lukea.
Mistä te kaivatte aikaa?
jälkeen jäävä
17209
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Aikaa on tunnetusti 24 tuntia vrk:ssa, jota jokainen jakaa omassa tärkeysjärjestyksessä. Leikataan jostain, jos ei ole johonkin riittävästi.
Toinen vaihto ehto on , ei ehdi muuta tehdäkkään, näin on mulle käynyt, joskus harmittaa ku kone sitoo liikaa, joten suljen sen vaan vaikka kuinka kiinostaa.
On pakko tasapainnoilla tehtävien ja koneen kanssa.
jos olen kotosalla. Palkitsen itseni tehtyäni jonkin työn päästämällä itseni nettiin. Nyt kesällä olen priorisoinut muut puuhat. Olen paljon poissa kotoa ja tietokonetta en kuljeta mukana.
Kaksi tekijää:
- suoritusmenetelmät
- suoritusnopeus
Tehokkailla menetelmillä, hyvällä intensiteetillä ehtii enemmän.
Jotkut ovat luonnostaan sählääjiä.
Toiset felgmaattisia.
Joissakin nämä ominaisuudet yhdistyvät.
Kaikki hidastuvat vanhetessaan.
Toiset hitaammin, toiset nopeammin.
Kehno lähtötaso ja nopea hidastuminen niin hankalaksi menee!
Kun nukkuu, ja on täällä mukana keskustelemassa.
Eilen tuli korjattua pari ruohonleikkuria, ajettua nurmikot. Tänään vein peräkärryllisen leikattuja oksia ja hain muuraushiekkaa, huomenna, siis tänään aamulla aloitan valuhommat, ja kahvipaussilla taas olen netissä..
Tämä läppäri on aina tässä pöydällä valmiina siihen tarkoitettuun tehtävään...
Muuraus hommat tehdään tuonnempana..siis syssyllä, ku ovat sisä hommia.. ;)
nettikirjoittelu olla "pois" telkkarin katsomisesta ja - ikävä kyllä - myös kaunokirjojen lukemisesta. Lisäksi minulla on puoliso, joka jakaa kotityöt, tekee niitä mielellään.
Myös minulla on näitä sesonkipuuhia: marjastus, sienestys, syksyn tullen vapaaehtoistyötä ja kun ystävät palaavat rintamaille, tulee tavattua heitäkin enemmän. Samoin meillä on tätä sukkulointia eri paikkakuntien välillä, nytkin olemme lähdössä viikoksi muualle, eikä sieltä tule aina kirjoiteltua, vieraalta päätteeltä.
jää aikaa siksikin, että telkkaria ei ole. Ja tuota kirjallisuutta en ole ehtinyt lukea sitten lukioaikojen kuin satunnaisesti. Luulin eläkepäivieni muodostuvan aivan erilaisiksi. Yhdessä vaiheessa päätin, etten hanki nettiyhteyttä. Jälkikasvu sai toisiin ajatuksiin.
on kyllä melkoinen aikarosvo. Pakko tehdä jotakin rajaa. Tutut sanovat, että Hesarin lukemiseenkin menee melkein aamupäivä. Meille ei tule Hesaria kuin talvikuukausina. Muulloin luen netistä. Muita lehtiä meille ei tule (joitain järjestöjen jäsenlehtiä lukuunottamatta), mutta minulla on maalla tuttu, joka on sitä mieltä, että me kaipaamme siellä "virikettä". Hän kantaa meille kassikaupalla aikakauslehtiä, joita sitten on "pakko" ainakin vähän silmäillä. Ja pystyyhän niistä nyt jonkinlaista ajankuvaa muodostamaan.
Minulle tulee Hesari ja sen lukeminen vie paljon aikaa aamusta. Nyt vielä tulin tilanneeksi synnyinseutuni äänenkannattajan. Se lehti tulee päiväpostin yhteydessä ja la sekä su numerot maanantaisin. Kyllä siinä aikaa menee niitä lukiessa. Silti on kiva lukea myös vanhan synnyinseutuni uutisia. Tuo tarve on syntynyt vasta näin vanhemmalla iällä. Myös ihan paperiversio on paras minusta, en osaa lukea netistä lehteä edes näköispainoksena.
Myöskin tämä netti on alkanut olla melkoinen aikarosvo elämässäni. Viihdyn täällä pelottavan hyvin. Nytkin pitäisi jo lähteä vähän ulos vaikka kävelemään.
Tv on myös alkanut kiinnostaman enemmän kuin koskaan. Tosin katson silti melko valikoivasti noita tavallisia kanavia, en mitään maksullisia tarvitse.
Tellu ei vie juurikaan aikaa. On täs koneen vieres, toisella silmällä joskus vilasen, lähinnä kuuntelen. Ja sittenkään en ei oikein.
säästää minulle kotipaikkakuntani paikallislehden. Kiva sitä on lukea, vaikka onkin vieraantunut sen seudun arjesta. Kuolinilmoituksista löytää enemmän tuttuja kuin uutisista. Niinhän elämä menee. Ja hautausmaalla on enemmän tuttuja kuin kadulla kävellessä.
Minua kiinnostaa kovasti myös nuo synnyinseutuni lehden kuolinilmoitukset. Kävinkin tässä taannoin siellä hautausmaalla omaisteni haudoilla ja kierrellessäni pitkän aikaa ympäriinsä hautausmaalla, kyllä silmiini osui monta tuttua nimeä.
Soitin tyttärelleni ja sanoin, että paljon tulee vastaan koulukavereita, niin hän ymmärsi ensin, että siis elävässä elämässä kadulla. Sanoi minulle, että eikö ole hauskaa tavata entisiä kavereita. No tästä kyllä tuli tahatonta huumoria, kun vastasin, että siis täällä hautausmaallako.
Kaikenlaista sattuu.
voi tavata eläviäkin tuttuja. Ovat siellä vähän samalla asialla, kävelemässä kiireettömästi tai ihan hoitamassa läheistensä hautoja. Siellä tulee harrastettua jonkinlaista small talkia, vaikkei niin juttuja oltaiskaan. Olen lapsesta saakka tykännyt liikkua hautausmaalla. Ei sellaista rauhaa helposti löydä muualta, paitsi metsästä tietysti.
Minä olisin utelias kuulemaan kiireesi syyt. Kaupungeissa asuvalla ei ole (kerrostalo) puuhasteluja ulkosalla , ei marjojen keruuta , ne ostetaan torilta jne.
Pankki- ja maksuliikenne toimii netissä näppärästi, kauppareisulla voi samalla käydä kirjastossa.
Kodin puhtaanapito ei järkevällä viikkosuunnitelmalla vie päivää kohti kovinkaan paljon aikaa.
Sukulaiset asuvat satojen kilometrien päässä, joten aniharvoin tapaillaan, tai ei vain muuten pidetä yhteyksiä.
Näinkin voi olla, varmasti myös päinvastoin, eli suorastaan uupumukseen asti käy ulko-ovi!
On paljon vaihtoehtoja ajankäytössä, eritilanteissa elävillä palstakirjoittelijoilla.
Muutimme 163m2:n kahden kerroksen omakotitalosta kaupungin keskustan 73m2:n kolmioon.
On aikaa harrastuksille, muun puutteessa tälle notkumisellekin, helpot kotityöt, yksinkertaista poistua pitemmäksikin ajaksi, yms.
Eläkeläisen kiireen todistelun tulkitsen oman, kadonneen (kuvitellun) tärkeyden kaipaukseksi!
Ututerankin puuhastelun ymmärrän mutta kiireen valittaminen?!
Miten voi aikaa kaivaa? Muuuta kuin mennyttä?
ystävä rakas, jos ei ole aikaa ei ole sinuakaan.
Kyllähän tämän palstan viestit ehtii hyvinkin lukea, mielestäni. Täällähän on aika hiljaista, ja vähän kirjoittajia.
Aamulla aamiaisen jälkeen, tein pullataikinan, sen kohotessa luin illan ja yön uudet.
Paistamisen välissä, lueskelin uusia, aamulla tulleita.
Pyykkikoneen käydessä, ehti taas päivittää ajantasalle. Kaupasta tulin juuri, ja nyt kirjoitan.
Lapsenlapset jo isoja, eivät kaipaa hoivaa samoin kuin pienenä. Toki tapaamme kyllä.
Siivouksen hoitavat, viikottain.
Telkkaria ei ole ollut vuosiin. Lehden luen pätkissä, aamusta heti A-osan. Radiosta kuuntelen uutiset. Joskus luen ip-lehtiä netistä, jos ei mielenkiintoisia keskusteluja täällä.
Kirjoittelen parilla muulla saitilla, enimmäkseen, harvoin täällä.
Olen myös usein tuon lahden eteläpuolella, silloin on heidän prepaidliittymä, jolla pystyn seuraamaan kännyn kautta kirjoituksia, ja lehden lukemaan.
En marjasta, sienestä, ostan valmiina. Joten, kyllä sitä aikaa kummasti jää, seurata tätäkin palstaa ;) . En toki montaakaan ketjua lue, kuin vain aloituksen, eli ei kattavaa kuvaa kaikista kirjoituksista. On joitain, johon en "koske" edes silkkihansikkailla. Ja monia, mitä seuraan, vaikka en vastailisikaan.