Näytän yksinkertaisella matemaattisella menetelmällä laskettuna, kuinka paljon helpompaa on päästä ruotsinkielisenä opiskelemaan esim. kaupallisia aineita korkeakouluun, kuin suomenkielisenä.
Menetelmä on täysin teoreettinen ja siten se ei ota mitenkään huomioon opiskelijamateriaalia. Se ei kuitenkaan vähennä sen teoreettista arvoa, kuvaamaan suomenkielisen väestönosan epätasa-arvoista kohtelua verrattuna ruotsinkieliseen.
Ensin tutkitaan väestönosuudet kummallekin kiintiölle, jotka ovat noin:
Ruotsinkielisiä: 5%
Suomenkielisiä: 95%
Osuudet opiskelupaikoista mm. kauppakorkea (80%/20%) aloituspaikat.
Ruotsinkieliset 20%
Suomenkieliset 80%
Tästä saadaan laskettua aloituspaikkojen määrä suhteutettuna kansanosaan eli
suhteellinen osuus:
Ruots. 20% / 5% = 4
Suom. 80% / 95% = 0,842
Tämä tarkoittaa että suom.ruotsalaisilla on koko kansaan nähden 4-kertainen osuus. Suomenkielisillä alle 1,0 .
Totuus ei ole se, että verrataan suomenruotsalaisten opiskelijoiden määrää koko kansaan, vaan tarkoitus on verrata heidän osuuttaan suomenkielisiin. Se tapahtuu näin.
Suhteellisten osuuksien keskinäinen suhde:
4 / 0,842 = 4,751
4,751 tarkoittaa että suomenruotsalaisilla on kauppakorkeapaikkoja väestöpohjaan nähden 475% suurempi osuus kuin suomenkielisillä.
Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun. Tähän päälle tulevat heidän helpotetut mahdollisuudet hakeutua suomenkieliseen koulutukseen.
Ruotsinkielisillä ei ole pakollista kielikoetta suomenkielisiin kouluihin hakiessaan. Suomenkielisille taas on pakollinen ruotsinkielenkoe hakiessaan esim. Hankenille.
Opiskelijamateriaalien erot näkyvät seuraavassa linkissä.
http://www.saunalahti.fi/eiry/ruotsetu.html
Hakijat ja päässeet kauppatieteellisiin yksiköihin vuonna 2002
http://www.valmennusakatemia.com/tilastot.htm
Suomessa, joka on maailman ainoa suomenkielinen maa, ei ole yhtään suomenkielistä korkeakoulua tai yliopistoa.
Ruotsinkielisiä on useita mm. Hanken ja Åbo Akademie. Kaikki muut Suomen korkeakoulut ja yo:t ovat kaksikielisiä, eli ne ovat täysin avoimia suomenruotsalaisille. Suomenkieliset joutuvat erityiseen lisätenttiin hakiessaan ruotsinkieliseen kouluun.
Onko meillä on varaa tukea ruotsinkieltä, joka on maailmalla puhutumpi kieli kuin Suomi? Jos suomenkieli näivettyy, saamme syyttää siitä vain itseämme.
Suomalaiset ovat alistujakansaa, jotka vain uhoavat kännipäissään. Selvinpäin me sitten korkeintaan ollaan suut supussa ja mumistaan v..ttua. Näin tapahtuu, jos me tajutaan olla tuohtuneita jostain asiasta. Tavallisesti näinkään ei käy, koska täällä on aina kumarrettu ihailevasti vieraille kulttuureille. Kaikki ulkomainen on ollut suomessa ihailtavaa ja tavoiteltavaa. Ruotsissa on toisin, siellä mikään ulkomainen ei ole tavoiteltavaa ja parempaa kuin ruotsissa.
Ruotsalaiset ovat valloittajakansaa ja vielä tänä päivänä, alistuvat suomalaiset kärsivät siitä että Suomessa ei osata pitää puoliansa, tämä näkyy mm. pakkoruotsin muodossa.
En voi olla ylpeä isänmaastani jos suomenkieltä kohdellaan Suomessa toisarvoisesti, kuten nykyään vielä tehdään. (m.m. kaksikielisyyden vastustus kaikilla ruotsalaisalueilla, erityisesti Ahvenanmaalla, kielikiintiöt YO:ssa, ym.)
Toivon että kansanluonteeseen tulee muutos, kun kansa kansainvälistyy ja herää tästä satoja vuosia Suomea köyhdyttäneestä ja rasittaneesta alistumisesta.
HERÄTKÄÄ LÖKÄPÖKSYT! Suomalaisten kunnioitus on lähdettävä meistä itsestämme. Jos emme osaa vaatia ansaittua arvostusta niin silloin emme ole sen arvoisia.
Menetelmä on täysin teoreettinen ja siten se ei ota mitenkään huomioon opiskelijamateriaalia. Se ei kuitenkaan vähennä sen teoreettista arvoa, kuvaamaan suomenkielisen väestönosan epätasa-arvoista kohtelua verrattuna ruotsinkieliseen.
Ensin tutkitaan väestönosuudet kummallekin kiintiölle, jotka ovat noin:
Ruotsinkielisiä: 5%
Suomenkielisiä: 95%
Osuudet opiskelupaikoista mm. kauppakorkea (80%/20%) aloituspaikat.
Ruotsinkieliset 20%
Suomenkieliset 80%
Tästä saadaan laskettua aloituspaikkojen määrä suhteutettuna kansanosaan eli
suhteellinen osuus:
Ruots. 20% / 5% = 4
Suom. 80% / 95% = 0,842
Tämä tarkoittaa että suom.ruotsalaisilla on koko kansaan nähden 4-kertainen osuus. Suomenkielisillä alle 1,0 .
Totuus ei ole se, että verrataan suomenruotsalaisten opiskelijoiden määrää koko kansaan, vaan tarkoitus on verrata heidän osuuttaan suomenkielisiin. Se tapahtuu näin.
Suhteellisten osuuksien keskinäinen suhde:
4 / 0,842 = 4,751
4,751 tarkoittaa että suomenruotsalaisilla on kauppakorkeapaikkoja väestöpohjaan nähden 475% suurempi osuus kuin suomenkielisillä.
Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun. Tähän päälle tulevat heidän helpotetut mahdollisuudet hakeutua suomenkieliseen koulutukseen.
Ruotsinkielisillä ei ole pakollista kielikoetta suomenkielisiin kouluihin hakiessaan. Suomenkielisille taas on pakollinen ruotsinkielenkoe hakiessaan esim. Hankenille.
Opiskelijamateriaalien erot näkyvät seuraavassa linkissä.
http://www.saunalahti.fi/eiry/ruotsetu.html
Hakijat ja päässeet kauppatieteellisiin yksiköihin vuonna 2002
http://www.valmennusakatemia.com/tilastot.htm
Suomessa, joka on maailman ainoa suomenkielinen maa, ei ole yhtään suomenkielistä korkeakoulua tai yliopistoa.
Ruotsinkielisiä on useita mm. Hanken ja Åbo Akademie. Kaikki muut Suomen korkeakoulut ja yo:t ovat kaksikielisiä, eli ne ovat täysin avoimia suomenruotsalaisille. Suomenkieliset joutuvat erityiseen lisätenttiin hakiessaan ruotsinkieliseen kouluun.
Onko meillä on varaa tukea ruotsinkieltä, joka on maailmalla puhutumpi kieli kuin Suomi? Jos suomenkieli näivettyy, saamme syyttää siitä vain itseämme.
Suomalaiset ovat alistujakansaa, jotka vain uhoavat kännipäissään. Selvinpäin me sitten korkeintaan ollaan suut supussa ja mumistaan v..ttua. Näin tapahtuu, jos me tajutaan olla tuohtuneita jostain asiasta. Tavallisesti näinkään ei käy, koska täällä on aina kumarrettu ihailevasti vieraille kulttuureille. Kaikki ulkomainen on ollut suomessa ihailtavaa ja tavoiteltavaa. Ruotsissa on toisin, siellä mikään ulkomainen ei ole tavoiteltavaa ja parempaa kuin ruotsissa.
Ruotsalaiset ovat valloittajakansaa ja vielä tänä päivänä, alistuvat suomalaiset kärsivät siitä että Suomessa ei osata pitää puoliansa, tämä näkyy mm. pakkoruotsin muodossa.
En voi olla ylpeä isänmaastani jos suomenkieltä kohdellaan Suomessa toisarvoisesti, kuten nykyään vielä tehdään. (m.m. kaksikielisyyden vastustus kaikilla ruotsalaisalueilla, erityisesti Ahvenanmaalla, kielikiintiöt YO:ssa, ym.)
Toivon että kansanluonteeseen tulee muutos, kun kansa kansainvälistyy ja herää tästä satoja vuosia Suomea köyhdyttäneestä ja rasittaneesta alistumisesta.
HERÄTKÄÄ LÖKÄPÖKSYT! Suomalaisten kunnioitus on lähdettävä meistä itsestämme. Jos emme osaa vaatia ansaittua arvostusta niin silloin emme ole sen arvoisia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Suomessa, joka on maailman ainoa suomenkielinen maa, ei ole yhtään suomenkielistä korkeakoulua tai yliopistoa. "
Missä universumissa sä oikein asut? Ottaa netistä haulla suomenkieliset yliopistot niin sieltähän tärähtää sulle ihan uusia elämyksiä. Se että sä et niistä tiedä, ei tarkoita ettei niitä olis olemassa ;-)
"Menetelmä on täysin teoreettinen ja siten se ei ota mitenkään huomioon opiskelijamateriaalia. Se ei kuitenkaan vähennä sen teoreettista arvoa"
Juuri sen takia se on pelkkää höpö höpöä. Suomalaisilla ja suomenruotsalaisilla on eri koulut joihin haku on siis erilainen. Kiintiöt on samat molemmilla. Suomalainen voi käydä ruotsalaista koulua jos huvittaa ja vice versa. (suomeksi: toisinpäin.) Ja sitten on ib-lukio erikseen.
"Suomalaiset ovat alistujakansaa, jotka vain uhoavat kännipäissään. Selvinpäin me sitten korkeintaan ollaan suut supussa ja mumistaan v..ttua"
Näin on, sen näki jo siitä kun veli venäläinen rynnisti rajan takaa niin me lähettiin hakemaan turvaa saksalaisista jotka poltti lapin ja raiskas naiset. Loppuviimein itte piti lähtee suksimaan metsiin ja ilman mannerheimia ja ehrnrootia sinäkin nauttisit tällähetkellä kadulla tienaamisen iloista :-) Aunuksen kautta, niin sanotusti ;-)
"HERÄTKÄÄ LÖKÄPÖKSYT! Suomalaisten kunnioitus on lähdettävä meistä itsestämme. Jos emme osaa vaatia ansaittua arvostusta niin silloin emme ole sen arvoisia"
Mä en ainakaan kunnioita sua yhtään. Enkä arvosta. :-)