Yhtiövastike

Pelkä parveke remppa panee vastikkeet kolmin kertaseksi. On kolmioita missä ennen vastike 100 ja nyt 400, näisä 70-luvun läävisssä.

Sanoisin, että rivareissa hoitovastike luokkaa 2,5 - 3,0 e/m2 ja kerrostaloissa 2,8 - 3,5 e/m2, jos lämmitys mukana vastikkeessa.

vauhdissa kirjoitti:

Pelkä parveke remppa panee vastikkeet kolmin kertaseksi. On kolmioita missä ennen vastike 100 ja nyt 400, näisä 70-luvun läävisssä.

Välttämättä rahoitusvastiketta per kk ei tule kuin muutama kymppi ja tuskin maksimissaankaan enempää kuin 100 e. Mutta sitten kun päälle tehdään esim. laaja putkiremppa, pelkät rahoituskustannukset/kk voivat nousta useisiin satoihin euroihin.

Ex-Hpj... kirjoitti:

Välttämättä rahoitusvastiketta per kk ei tule kuin muutama kymppi ja tuskin maksimissaankaan enempää kuin 100 e. Mutta sitten kun päälle tehdään esim. laaja putkiremppa, pelkät rahoituskustannukset/kk voivat nousta useisiin satoihin euroihin.

Lue lisää

Niissä vastike julma rahoitusvastike.Llisäksi hinnassa ilmoitetaan usein kympitonien velka korjauksista.

myynti-ilmoituksia kirjoitti:

Niissä vastike julma rahoitusvastike.Llisäksi hinnassa ilmoitetaan usein kympitonien velka korjauksista.

Tottahan on monenlaisia yhtiöitä kuten osakkeitakin. Ei se velka eli rahoitusvastike merkitse mitään, jos ns. velaton hinta on linjassa. Monelle saattaa olla eduksi jos myyntihinta on matala ja loppu maksetaan rahoitusvastikkeina, kuten myös jos on tehty laaja putkiremontti tai ulkopintojen saneeraus. Mukava ostaa osake ja muuttaa taloon, josta ei heti kohta joudu lähtemään remonttien alta evakkoon.

myynti-ilmoituksia kirjoitti:

Niissä vastike julma rahoitusvastike.Llisäksi hinnassa ilmoitetaan usein kympitonien velka korjauksista.

> Niissä vastike julma rahoitusvastike.Llisäksi hinnassa ilmoitetaan usein kympitonien velka korjauksista.

Muutaman kymppitonnin yhtiölainaosuus on myyntivaltti! Nimittäin varainsiirtoveroa maksetaan vain myyntihinnasta, ei velattomasta hinnasta, vaikka valtaosa asunnon ostajista taitaa tehdä sen tempun, että maksaa velan pois hetimiten.

Etenkin uusissa taloissa tämä on ihan kiva, kun myyntihinta voi olla 1/3-osa velattomasta hinnasta ja varainsiirtoveroa tulee maksettavaksi joku hassu touhutonni, ei sen enempää.

Eikä noihin rahoitusvastikkeisiin todellakaan maailma kaadu. Esim. putkiremppa tyypillisesti 650 €/m², mikä tekee 50 m² kaksiossa noin 200 €/kk rahoitusvastikkeen, mikäli remontti maksetaan kokonaan lainarahalla päälle se normaali vanhan talon hoitovastike (luokkaa 150) vesimaksua yms. Kaikkiaan puhutaan siis 400 €/kk kustannuksesta, mikä on edelleen reilusti halvempi kuin nykyiset vuokrapyynnöt (650 €/kk ja siitä ylöspäin).

Kannattaa huomata sekin, että 10 vuotta remontin jälkeen vastike lienee 500 €/kk (hoitovastike nyt 300, rahoitusvastike edelleen 200), mutta vuokra on jo vähintään 900 ... siis normaaleilla vuosikorotuksilla laskettuna. Tod. näk. Läski ymmärtää kuitenkin tehdä remontin kunniaksi reilumman tasokorotuksen, joten tonni/kk voi olla lähempänä totuutta.

Ex-Hpj... kirjoitti:

Sanoisin, että rivareissa hoitovastike luokkaa 2,5 - 3,0 e/m2 ja kerrostaloissa 2,8 - 3,5 e/m2, jos lämmitys mukana vastikkeessa.

Jeps, tieto/muistikuva on todellakin muutaman vuoden takaa & lienee koko maan keskiarvo.

3,50 €/m²,kk on lähempänä totuutta pääkaupunkiseudun vanhoissa kerrostaloissa (=sis. lämmityksen). Itselläni vastike on kyllä just 2,50, mutta talo onkin uusi.

tämä tieto kirjoitti:

Jeps, tieto/muistikuva on todellakin muutaman vuoden takaa & lienee koko maan keskiarvo.

3,50 €/m²,kk on lähempänä totuutta pääkaupunkiseudun vanhoissa kerrostaloissa (=sis. lämmityksen). Itselläni vastike on kyllä just 2,50, mutta talo onkin uusi.

Lue lisää

On jopa yhtiöitä, joissa tulot (lähinnä vuokratuloja) kattavat yhtiön kulut, mutta näitä tuskin virallisissa tilastoissa huomioidaan. 2,5 e/m2 on edullinen vastike vaikka olisi uusi kerrostalo, ellei sitten energiassa ole kyetty säästämään oikein kunnolla (eristeet, lämmön talteenotto, maalämpö jne..). Meillä, vaikka onkin jo hieman vanhempi talo, budjetoidut remonttikustannukset ovat pieni osa koko budjetista ja isommat remontit rahoitetaan sitten lainalla.

Kyllä yhtiövastikkeet nousevat yli satasen jo yksiössäkin. Ja tämä ilman mitään isompia remontteja tai siis rahoitusvastikaetta siinä mukana, vain juoksevat hoitokulut ja pienemmät remontit siinä. Päälle tulee sitten vesimaksu ja autopaikka ja saunamaksu. Vesimaksu on pakollinen jos ylipäätään asunnossa asuu, ja se voi olla yli 20.
Jo aiemmin toiseen ketjuun laitoin esimerkin kahdesta pieneläkeläisestä joista toinen asuu kunnan vuokrayksiössä, ja toinen omistamassaan yksiösssä, ja joilla molemmilla ei merkittävää omaisuutta muuta kuin jälkimmäisellä asuntonsa. Kyllä se hyvinkin perusteltua on tulkita näillä mennen kunnan vuokrakämpässä asuminen edullisemmaksi ja varsinkin turvatummaksi. Toki asumistuki ja sekin kun kunnat subventoivat taloihinsa ja jo niiden rakentamiseenkin ovat tässä asiassa keskeisessä roolissa. Ja tämä näin siis yksilön joka asuu kannalta eikä kokonaiskustannusten kannalta, kun kunnan vuokrakämpässä asuvan kustannuksia subventoi kunta ja kela.
Huonompana puolena kunnan vuokrakämpässä asuvalla on se kun näissä taloissa usein on paljon törkeästikkin häiriökäyttäytyvää sakkia. Mutta toisaalta kyllä sitä omistusataloissakin on häiriökäyttäytyjiä kun vuokralaisiakin on aina seassa, ja hyvällä tuurilla taasen kunnan vuokratalossa voi olla ihan sidettävän asiallista menoa, ja myös ihan uusistakin kunnan taloista voi kämpän saada.

Ai tasan 63,69 euroa.

> Itse omistan sijoitusasunnon yhtiössä, jossa tehtiin iso remontti. Taloyhtiö myi omistamansa asuinhuoneiston, josta saatu tuotto pienensi osakkaiden maksettavaa osuutta huimasti.

Joo, pienensi varmasti, mutta noita isompia korjauksia suunnittelevilta tahoilta olen kuullut, ettei yhtiön omistuksessa olevia asuntoja missään nimessä kannattaisi myydä. Syy on se ihan perinteinen: 50 vuoden vuokratuotot (= siihen seuraavaan putkiremonttiin mennessä) olisivat paljon suuremmat kuin myynnistä saatava "pikavoitto".

Rivitaloissa lämmityksen osuus voi olla iso. Ehkäpä halvan vastikkeen talossa on sähkölämmitys eli sen vastikkeen päälle tulee vielä mojova sähkölasku? Ja kalliimman vastikkeen taloissa kaukolämpö.

Vastikkeen suuruuteen vaikuttavat myös remontit. Ei ole ihan 1 eikä 2 rivitaloa, missä on tehty isojakin rakennusvirheitä aikanaan. Etenkin kasinovuosina osaavasta työvoimasta oli pulaa ja ne osaavatkin olivat usein ns viinamäen miehiä. Lisäksi hintojen noustessa piti saada kohteen nopeasti valmiiksi ja uutta tulille. Eli suht tuoreissakin on pitänyt laittaa vesikatto uusiksi tms korjauksia ja salaojat ja sadevesiviemäröinnithän on oikeastaan kaikissa ennen 2000 lukua rakennetuissa tehty perseelleen kuten pesutilatkin. Näiden korjauksista tulee mukavasti kustannusta, mikä nostaa vastiketta.

Sehän on perusjuttu, että osassa taloja jätetään välttämättömätkin korjaukset tekemättä. Usein tahtipuikkoa heiluttaa pappakööri, joka on päättänyt viedä talon mukaan hautaan. Ei tässä ennenkään remonttia ole tarvinnut tehdä -savikiekkoa veivataan vuodesta toiseen. Tuntomerkkeinä myös se, ettei käytetä ammatti-isännöitsijää eikä huoltoliikettä, vaan mm. lumityöt ja kaikki korjaukset (=piha-aihan maalaus kerran 10 vuodessa) tehdään "talkoilla" eli naapurikyttäyksen ja vuorolistan voimin.

Kun kunnossapitoa ei ole, saa vastikkeesta halvan näköisen. Kunnes ollaan valinnan edessä - pitäisi tehdä hemmetin kallis remontti tai lanata talo korjauskelvottomana (korjaus liian kallis suhteessa alueen hintatasoon) nurin.

Toisin saa siitä kalliinkin. Ilmeisesti se nopea, halppa ja helppo sukitus ei aina ole mennytkään ihan putkeen eli on saatettu joutua muutamaa vuotta myöhemmin tekemään putkiremontti. Taitaa tulla 1½ kertainen hinta verrattuna siihen, että olisi tehty kerralla kunnolla.