17-vuotiaana tuli sosiaalisten tilanteiden pelko. Pärjäsin sen kanssa kolme vuotta SSRI Propral-lääkityksellä. Sitten yksi täysin oireeton vuosi. Nyt talvella tuli unettomuutta, keväällä pahentui. Kesäkuussa sos.til.pelko jysähti HYVIN voimakkaana: vältän monia tilanteita, koska pelko esim. vapinasta on hirveä. Nyt elokuun puolivälissä tilanne on se (22-vuotias), että pitkäaikainen unettomuus aiheuttaa mulle muistikatkoksia, en voi keskittyä, ahdistaa kaikki asiat, saan spontaaneja paniikkikohtauksia, olen jotenkin niin tunnelukossa etten voi itkeäkään. Olen myös eristäytynyt viimeisen kuukauden aikana... ei vaan jaksa eikä uskalla tehdä mitään.
Ensi viikolle sain lääkäriltä lähetteen psykiatriselle polille. Olen kokeillut nyt kesällä kolmea eri mielialalääkitystä, mutta aloitusoireiden vuoksi kaikki lopetin. En jaksaisi yli kuukautta odottaa että niistä on hyötyä :(( Opiskelut jatkuisivat syyskuussa ja osa-aikainen työ, mutta nyt tuntuu siltä etten kumpaankaan pysty. Älytöntä, että aina ennen minä olen hallinnut paniikkia, mutta nyt se on ottanut ylivallan. Tuntuu kuin olisin elämäni elänyt ja 60-vuotias kyvytön vanhus.
Ensi viikolle sain lääkäriltä lähetteen psykiatriselle polille. Olen kokeillut nyt kesällä kolmea eri mielialalääkitystä, mutta aloitusoireiden vuoksi kaikki lopetin. En jaksaisi yli kuukautta odottaa että niistä on hyötyä :(( Opiskelut jatkuisivat syyskuussa ja osa-aikainen työ, mutta nyt tuntuu siltä etten kumpaankaan pysty. Älytöntä, että aina ennen minä olen hallinnut paniikkia, mutta nyt se on ottanut ylivallan. Tuntuu kuin olisin elämäni elänyt ja 60-vuotias kyvytön vanhus.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kärsit erittäin yleisestä vaivasta, johon on saatavissa kuitenkin apua. Googlaa ja etsi hyvä terapeutti, esim. terapiapalvelu hakusanalla.