Miksi minun on vaikea päästää ketään oikeasti lähelleni? Kun tutustun uusiin ihmisiin, tutustun alussa hyvinkin nopeasti kunnes sitten, juuri kun kaiken järjen mukaan, pitäisi siirtyä sille tasolle, että voin olla täysin oma itseni saatankin ruveta häpeilemään itseäni ja kuvittelemaan, että toinen yrittää käyttää minua jollain tavoin hyväksi. En siis enää luotakaan, kun tutustun ihmiseen paremmin! Todella outoa, koska siinähän pitäisi käydä juuri päinvastoin! Tätä tapahtuu sekä ystävyys- että parisuhteessa.
On todella raastavaa, kun en pysty tuntemaan aidosti ns. me-henkeä missään, koska ajattelen, että minua kohdellaan epäoikeudenmukaisesti. Vanhempieni kanssakaan en pysty olemaan täysin oma itseni. Olen tällä hetkellä parisuhteessa elämäni miehen kanssa, mutta pelkään esim. asunnon ostoa suunniteltaessa, että hän yrittää jollain lailla huijata saadakseen oman taloudellisen tilanteensa turvattua. Todella älyttömällehän tällainen kuulostaa, etenkin näin kirjoitettuna, mutta mitä voin tehdä päästäkseni näistä tunteista eroon? Tämä pilaa pian parisuhteenikin, kun mietin vaan, että toinen varmasti hautoo jotain mielessään. Vaikka siihen ei edes ole mitään syytä!
On todella raastavaa, kun en pysty tuntemaan aidosti ns. me-henkeä missään, koska ajattelen, että minua kohdellaan epäoikeudenmukaisesti. Vanhempieni kanssakaan en pysty olemaan täysin oma itseni. Olen tällä hetkellä parisuhteessa elämäni miehen kanssa, mutta pelkään esim. asunnon ostoa suunniteltaessa, että hän yrittää jollain lailla huijata saadakseen oman taloudellisen tilanteensa turvattua. Todella älyttömällehän tällainen kuulostaa, etenkin näin kirjoitettuna, mutta mitä voin tehdä päästäkseni näistä tunteista eroon? Tämä pilaa pian parisuhteenikin, kun mietin vaan, että toinen varmasti hautoo jotain mielessään. Vaikka siihen ei edes ole mitään syytä!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.