Kyläkäräjät 24.8.2010

Jämsän kaupungintalolla keskustellaan kylien ja kaupungin yhteistyöstä ja ajankohtaisista asioista.

http://www.keskisuomenkylat.fi/default.asp?id=311214CE-A55940A4A673-D55F7C76A527&Method=Nayta&Tapahtuma=40405897512

Järjestäjä Keski-Suomen Kylät ry ja Jämsän kaupunki

Kyläkäräjät on pitäjän oma tilaisuus, missä kyläihmiset kokoontuvat keskustelemaan omista onnistumisista ja ongelmista, kuulemaan kunnan/kaupungin uutisista ja yhteistyöstä kolmannen sektorin kanssa. Toimintatapa on yleinen kautta Suomen. Se lisää kansalaisvaikuttamismahdollisuuksia sekä yhteistyötä viranomaisten ja kylien kesken. Kyläkäräjillä etsitään rakentavia ratkaisuja ajankohtaisiin pulmiin.


Mikä muuten on kylä? Montako taloa tarvitaan kylään ja voiko laajalla alueella hajallaan olevat talot muodostaa kylän. Osa kylistä on semmosia hajakyliä niinkun Juokslahti tai Alhojärvi, ei niistä saa oikein otetta. Missä menee Juoksahden ja Sammallahden välinen raja tai Haaviston ja Koskenpään raja?
Jämsässä on sitten vielä "kulmia", on Okskulma, Heräkulma...

Onko Länkipohja tai Kaipola tai Koskenpää paremminkin kyliä kuin maaseututaajamia? Osa kirkoista on paremminkin kylillä kuin taajamissa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kylä
16446
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 16

Vanhimmat

Jämsässä on myöskin Rumakulma - ähä ettepäs tiedä missä.
Jämsän parhaita kyliä jossa ei tapella, tapeta eikä turhista herjailla.

Äänestä
  • Jämsässä ei oikeastaan ole kyliä, on vain taajamia ja niiden välistä haja-asutusaluetta. Kyliksi itseään kutsuvat, kuten Alhojärvi, vänkäävät itsepintaisesti kalliin ja supistuvan koulunsa säilyttämistä. Eivät ihmiset enää kyliin muuta vaan hajalleen pitkin maaseutua. Sieltä sitten ajetaan keskustoihin töihin kahdella autolla ja illalla kuskataan lapsia harrastuksiin.

    Äänestä

  • Hajahuomio kirjoitti:

    Jämsässä ei oikeastaan ole kyliä, on vain taajamia ja niiden välistä haja-asutusaluetta. Kyliksi itseään kutsuvat, kuten Alhojärvi, vänkäävät itsepintaisesti kalliin ja supistuvan koulunsa säilyttämistä. Eivät ihmiset enää kyliin muuta vaan hajalleen pitkin maaseutua. Sieltä sitten ajetaan keskustoihin töihin kahdella autolla ja illalla kuskataan lapsia harrastuksiin.

    "Sieltä sitten ajetaan keskustoihin töihin kahdella autolla ja illalla kuskataan lapsia harrastuksiin."

    Vehkalan tontille tuleva talo on kestävän kehityksen tien näyttäjä. Ei tule hankituksi liikaa lapsia ja autoja kun ei sovi. Palvelut on pyörämatkan etäisyydellä. Talo lämpiää ympäristöystävällisesti kaukolämmitysturpeella.

    Äänestä

  • ydinhuomio kirjoitti:

    "Sieltä sitten ajetaan keskustoihin töihin kahdella autolla ja illalla kuskataan lapsia harrastuksiin."

    Vehkalan tontille tuleva talo on kestävän kehityksen tien näyttäjä. Ei tule hankituksi liikaa lapsia ja autoja kun ei sovi. Palvelut on pyörämatkan etäisyydellä. Talo lämpiää ympäristöystävällisesti kaukolämmitysturpeella.

    Jämsän kokoisessa kaupungissa kaikki asukkaat mahtuisivat yhteen isoon kerrostaloon, jossa olisivat myös keskeiset palvelut kuten sairaalat, kaupat jne. Ekologian kannalta kannattaisi valita se Vehkalan kerrostalo eikä ajella pitkin maaseutua. Sähköllä tai puilla sielläkin tönöt lämpiävät.

    Äänestä

  • Ekohuomio kirjoitti:

    Jämsän kokoisessa kaupungissa kaikki asukkaat mahtuisivat yhteen isoon kerrostaloon, jossa olisivat myös keskeiset palvelut kuten sairaalat, kaupat jne. Ekologian kannalta kannattaisi valita se Vehkalan kerrostalo eikä ajella pitkin maaseutua. Sähköllä tai puilla sielläkin tönöt lämpiävät.

    Maailmalta löytyisi valmiit piirustukset 20 000 asukkaan kerrostaloon. Sijoitetaan se Jämsänjoen varteen, ihan niinkuin kaupungin strategian mukaan asutuksen jatkossa tuleekin keskittää sinne.

    http://www.dw-world.de/dw/article/0,,3810748,00.html

    Äänestä

  • Tietoo on, tosin jo yli 20 vuotta poissa Rumakulmalta, mutta tuleehan siellä silloin tällöin käytyä!

    Äänestä

Kaupungin voimavarat suunnataan tulevaisuudessa entistäkin selkeämmin Jämsän yhteen keskustaajamaan. Ei riitä enää uskoa edes Hallin kokoisten kylätaajamien tulevaisuuteen. Pakko ei ole Seppolassa kaikkien asua, mutta turha on mitään kaupungin palveluja enää muualle odottaa. Keskittämisen vuoksi ollaan valmiita kayttämään riihikuivaa rahaa. Hallin rivitalojen purkamisesta maksetaan ennemmin kuin sallitaan asutuksen hajauttaminen Seppolan ulkopuolelle.

Äänestä
  • "Hallin rivitalojen purkamisesta maksetaan ennemmin kuin sallitaan asutuksen hajauttaminen Seppolan ulkopuolelle"

    Olisihan tässä ollut aikaa vaikka kuinka paljon hajautua asumaan noihin Hallin taloihin mutta kun eivät ole juuri kenellekään kelvanneet. Mikähän ryntäys niihin nyt muka syntyisi?

    Ikääntyvä väestö on tähän saakka asunut syrjäkylillä, mutta nyt monet heistäkin haluaa keskustaajamaan palvelujen äärelle. Isot ikäluokat alkavat olla siinä iässä, että paine tähän suuntaan vaan kasvaa.

    Äänestä

  • Tauno Takapajula kirjoitti:

    "Hallin rivitalojen purkamisesta maksetaan ennemmin kuin sallitaan asutuksen hajauttaminen Seppolan ulkopuolelle"

    Olisihan tässä ollut aikaa vaikka kuinka paljon hajautua asumaan noihin Hallin taloihin mutta kun eivät ole juuri kenellekään kelvanneet. Mikähän ryntäys niihin nyt muka syntyisi?

    Ikääntyvä väestö on tähän saakka asunut syrjäkylillä, mutta nyt monet heistäkin haluaa keskustaajamaan palvelujen äärelle. Isot ikäluokat alkavat olla siinä iässä, että paine tähän suuntaan vaan kasvaa.

    Höpisen vain kaupungin aktiivisista toimista kaiken keskittämiseksi yhteen keskustaajamaan, Seppolaan.

    Halliin rakennetuille palveluille ei edes yritetä saada asukkaita, jos omat vuokra-asunnot annetaan rapistua ja vuokrar ylihinnoitellaan. Ennemmin investoidaan olemassaolevien talojen poispurkamiseen, kuin annetaan edes mahdollisuutta ostaa edullinen asunto läheltä valmiita peruspalveluja.

    Kaupunki näkyy olevan henkisesti valmis ajamaan alas nämä "entiset" isot taajamat Koskenpään, Kaipolan, Länkipohjan ja Hallin. Varsinaisille kyläkunnille, kuten Vekkulalle ja Arvajalle on vaikea tässä tilanteessa uskoa kaupungin tarjoavan muuta kuin kaunista puhetta ja ystävällisiä sanoja. Tietysti johonkin yhteen kyläkohteeseen voidaan alkaa hakata kaupungin euroja oikein urakalla, mutta millä perusteella se sitten voisi ohittaa esim Länkipohjan alasajon hillitsemisen.

    Isot ikäluokat voi ostaa käteisellä uuden kerrostaloasunnon Jämsänjoen rannasta, mutta epävarmoilla töillä elävä nuori lapsiperhe voi pitää halpaa omistusasuntoa Hallista ihan järkevänä vaihtoehtona.

    Äänestä

  • vai passiivista kirjoitti:

    Höpisen vain kaupungin aktiivisista toimista kaiken keskittämiseksi yhteen keskustaajamaan, Seppolaan.

    Halliin rakennetuille palveluille ei edes yritetä saada asukkaita, jos omat vuokra-asunnot annetaan rapistua ja vuokrar ylihinnoitellaan. Ennemmin investoidaan olemassaolevien talojen poispurkamiseen, kuin annetaan edes mahdollisuutta ostaa edullinen asunto läheltä valmiita peruspalveluja.

    Kaupunki näkyy olevan henkisesti valmis ajamaan alas nämä "entiset" isot taajamat Koskenpään, Kaipolan, Länkipohjan ja Hallin. Varsinaisille kyläkunnille, kuten Vekkulalle ja Arvajalle on vaikea tässä tilanteessa uskoa kaupungin tarjoavan muuta kuin kaunista puhetta ja ystävällisiä sanoja. Tietysti johonkin yhteen kyläkohteeseen voidaan alkaa hakata kaupungin euroja oikein urakalla, mutta millä perusteella se sitten voisi ohittaa esim Länkipohjan alasajon hillitsemisen.

    Isot ikäluokat voi ostaa käteisellä uuden kerrostaloasunnon Jämsänjoen rannasta, mutta epävarmoilla töillä elävä nuori lapsiperhe voi pitää halpaa omistusasuntoa Hallista ihan järkevänä vaihtoehtona.

    Täällä tuntuu nyt tunteen paloa riittävän ja tosiasiat unohdetaan kokonaan.
    Noista huonokuntoisista rivitaloista puhutaan kuin niissä voisivat onnelliset perheet asua halvalla maailmantappiin asti.
    Näinhän ei suinkaan ole.
    Talot ovat nyt siinä vaiheessa, että niihin pitäisi tehdä isot remontit. Lämmitysjärjestelmät pitäisi uusia ja tuon ikäisessä talossa alkaa olla aika tehdä myös putkiremontti. Jullkisivuremontti pitäisi myös ehdottomasti tehdä ja varmaan olisi vielä muutakin remontoitavaa. Tämä kaikki pitäisi niillä vuokrilla kattaa, eli vuokria pitäisi nostaa reilusti entisestäänkin, vaikka talo olisi asukkaita täynnä.
    Remonttien hinnat eivät katso sitä, onko talo Hallissa tai jossakin suositummalla asutusalueella.
    Maksaa se remontointi saman, vaikka asunnot myytäisiinkin, joten halvalla asumisen voitte unohtaa. Pelkkää satua se on.

    Äänestä

  • Rakennusmies... kirjoitti:

    Täällä tuntuu nyt tunteen paloa riittävän ja tosiasiat unohdetaan kokonaan.
    Noista huonokuntoisista rivitaloista puhutaan kuin niissä voisivat onnelliset perheet asua halvalla maailmantappiin asti.
    Näinhän ei suinkaan ole.
    Talot ovat nyt siinä vaiheessa, että niihin pitäisi tehdä isot remontit. Lämmitysjärjestelmät pitäisi uusia ja tuon ikäisessä talossa alkaa olla aika tehdä myös putkiremontti. Jullkisivuremontti pitäisi myös ehdottomasti tehdä ja varmaan olisi vielä muutakin remontoitavaa. Tämä kaikki pitäisi niillä vuokrilla kattaa, eli vuokria pitäisi nostaa reilusti entisestäänkin, vaikka talo olisi asukkaita täynnä.
    Remonttien hinnat eivät katso sitä, onko talo Hallissa tai jossakin suositummalla asutusalueella.
    Maksaa se remontointi saman, vaikka asunnot myytäisiinkin, joten halvalla asumisen voitte unohtaa. Pelkkää satua se on.

    Kun rivitalot ollaan valmiita purkamaan, niin halpa hinta on todellakin halpa. Silloin sietää jo omaan omistusasuntoon tehdä remppaakin. Vaikka ihan remonttimiehen tekemänä, enemmän se työllistää paikkakuntalaisia kuin isojen kerrostalojen rakennuttaminen ulkopaikkakuntalaisilla firmoilla.

    Mennään jo aiheen ohi, mutta on se vaan ihme miten lyhyt elinkaari kaupungin rakennuksilla ylipäätään on. Onko se ylläpito vaan niin luokatonta vai kannattaako kunnan tosiaan rakentaa valtion porkkanarahoilla aina uutta ja hävittää sen tieltä vähänkään vanhempi pois.

    Äänestä

  • rempataan täällä kirjoitti:

    Kun rivitalot ollaan valmiita purkamaan, niin halpa hinta on todellakin halpa. Silloin sietää jo omaan omistusasuntoon tehdä remppaakin. Vaikka ihan remonttimiehen tekemänä, enemmän se työllistää paikkakuntalaisia kuin isojen kerrostalojen rakennuttaminen ulkopaikkakuntalaisilla firmoilla.

    Mennään jo aiheen ohi, mutta on se vaan ihme miten lyhyt elinkaari kaupungin rakennuksilla ylipäätään on. Onko se ylläpito vaan niin luokatonta vai kannattaako kunnan tosiaan rakentaa valtion porkkanarahoilla aina uutta ja hävittää sen tieltä vähänkään vanhempi pois.

    Ei se elinkaari noilla taloilla ole yhtään sen kummempi kuin muillakaan. Tuon ikäisiin taloihin tehdään nyt joka puolella isoja remontteja. Siihenkin on hiljattain tehty, jossa itse asun. Kun pannaan julkisivut ja putket, ikkunat, katot ym. uusiksi, ei se halpaa lystiä ole. Melkein samalta tuntuu, kuin olisin uuden asunnon ostanut. Taloyhtiön lainoja maksellaan taas pitkään ja hartaasti.
    Siitähän tuossa juuri on kysymys, että onko mitään järkeä ryhtyä tyhjää taloa remppaamaan ja saataisiinko siitä koskaan niitä kuluja takaisin, kun nykyisilläkään vuokrilla ei niitä asukkaita tahdo olla.
    Tuossahan ei siis ole kysymys asukkaan omaan halpaan asuntoon itse tekemästä rempasta, vaan taloyhtiön pitäisi ne rempat tehdä.
    Siinä sitä onkin asuntojen myynnin jälkeen perustetulla uudella taloyhtiöllä heti alkuun pohtimista.

    Äänestä

  • Rakennusmies... kirjoitti:

    Ei se elinkaari noilla taloilla ole yhtään sen kummempi kuin muillakaan. Tuon ikäisiin taloihin tehdään nyt joka puolella isoja remontteja. Siihenkin on hiljattain tehty, jossa itse asun. Kun pannaan julkisivut ja putket, ikkunat, katot ym. uusiksi, ei se halpaa lystiä ole. Melkein samalta tuntuu, kuin olisin uuden asunnon ostanut. Taloyhtiön lainoja maksellaan taas pitkään ja hartaasti.
    Siitähän tuossa juuri on kysymys, että onko mitään järkeä ryhtyä tyhjää taloa remppaamaan ja saataisiinko siitä koskaan niitä kuluja takaisin, kun nykyisilläkään vuokrilla ei niitä asukkaita tahdo olla.
    Tuossahan ei siis ole kysymys asukkaan omaan halpaan asuntoon itse tekemästä rempasta, vaan taloyhtiön pitäisi ne rempat tehdä.
    Siinä sitä onkin asuntojen myynnin jälkeen perustetulla uudella taloyhtiöllä heti alkuun pohtimista.

    Rakennusmies on oikeassa jos rakentajana olisi Jämsän kaupunki.
    Vaan ei ole rivitalot vanhan Vitikkalan sahan myrkkyryönissä. Siellä se vasta maksaakin uutisrakentaminen. Vaan siitäpä tykkää rakennustyömies niin kauan kunnes alkaa sairastumaan supermyrkyistä.
    Jos rivitalo siirtyy yksityisen omistukseen niin eipä tarvita suuria remontteja ja siistimisremontit ei paljon maksa.

    Ja mitäs se kuuluu ulkopuoliselle rakennustyömiehelle mitä yksityisen omistajan rivitalon kunnostus kuuluu. Yritä vain hoitaa järkevämmin kaupungin asioita kun olet kerran tullut sille valituksia. Ei sinusta ole yksityisen puolenn työntekijäksi.

    Äänestä

  • Janneneukko kirjoitti:

    Rakennusmies on oikeassa jos rakentajana olisi Jämsän kaupunki.
    Vaan ei ole rivitalot vanhan Vitikkalan sahan myrkkyryönissä. Siellä se vasta maksaakin uutisrakentaminen. Vaan siitäpä tykkää rakennustyömies niin kauan kunnes alkaa sairastumaan supermyrkyistä.
    Jos rivitalo siirtyy yksityisen omistukseen niin eipä tarvita suuria remontteja ja siistimisremontit ei paljon maksa.

    Ja mitäs se kuuluu ulkopuoliselle rakennustyömiehelle mitä yksityisen omistajan rivitalon kunnostus kuuluu. Yritä vain hoitaa järkevämmin kaupungin asioita kun olet kerran tullut sille valituksia. Ei sinusta ole yksityisen puolenn työntekijäksi.

    "Ja mitäs se kuuluu ulkopuoliselle rakennustyömiehelle mitä yksityisen omistajan rivitalon kunnostus kuuluu. Yritä vain hoitaa järkevämmin kaupungin asioita kun olet kerran tullut sille valituksia. Ei sinusta ole yksityisen puolenn työntekijäksi."

    Pitäisi jotakin ymmärtää näistä asioista ennen kuin ryhtyy uhoamaan. Ei yksityinen asukas voi tehdä itsenäisesti talon lämmityslaiteremontteja, putkiremontteja talon pintaremontteja, kattoremontteja jne. jotka tuon ikäisessä talossa ovat väistämättä edessä. Niin ne ovat kaikissa muissakin saman ikäisissä taloissa. Kokemuksesta voin sanoa, että ne maksavat paljon. Halvalla ei siis noissa Hallin rivitaloissakaan kovin pitkään asuta.

    "Jos rivitalo siirtyy yksityisen omistukseen niin eipä tarvita suuria remontteja ja siistimisremontit ei paljon maksa. "

    "Yksityiseen omistukseen siirtyvät" talot tarvitsevat ihan samat remontit ja huollot kuin kaupungin omistuksessa olevat.

    Äänestä

  • Heti kun nähää

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Jämsässä kirjoitti:

Jämsän kaupungintalolla keskustellaan kylien ja kaupungin yhteistyöstä ja ajankohtaisista asioista.

http://www.keskisuomenkylat.fi/default.asp?id=311214CE-A55940A4A673-D55F7C76A527&Method=Nayta&Tapahtuma=40405897512

Järjestäjä Keski-Suomen Kylät ry ja Jämsän kaupunki

Kyläkäräjät on pitäjän oma tilaisuus, missä kyläihmiset kokoontuvat keskustelemaan omista onnistumisista ja ongelmista, kuulemaan kunnan/kaupungin uutisista ja yhteistyöstä kolmannen sektorin kanssa. Toimintatapa on yleinen kautta Suomen. Se lisää kansalaisvaikuttamismahdollisuuksia sekä yhteistyötä viranomaisten ja kylien kesken. Kyläkäräjillä etsitään rakentavia ratkaisuja ajankohtaisiin pulmiin.


Mikä muuten on kylä? Montako taloa tarvitaan kylään ja voiko laajalla alueella hajallaan olevat talot muodostaa kylän. Osa kylistä on semmosia hajakyliä niinkun Juokslahti tai Alhojärvi, ei niistä saa oikein otetta. Missä menee Juoksahden ja Sammallahden välinen raja tai Haaviston ja Koskenpään raja?
Jämsässä on sitten vielä "kulmia", on Okskulma, Heräkulma...

Onko Länkipohja tai Kaipola tai Koskenpää paremminkin kyliä kuin maaseututaajamia? Osa kirkoista on paremminkin kylillä kuin taajamissa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kylä

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu