Olen ollut oikeudessa lapseni isää vastaan lapsen huoltajuudesta ja tapaamisoikeudessa. Ennen oikeudenkäyntiä minulle on muuta kautta selvinnyt, että lapsen isällä on ollut erilaisia mielenterveyteen liittyviä ongelmia ja neurologisia ongelmia. Neurologisista ongelmista on tehty diagnoosi jo hänen ollessaan lapsi. Hänelle on pari vuotta sitten suositeltu sosiaalitoimen taholta vammaishuollon toimenpiteitä. Uudemmista mielenterveystiedoista en ole saanut mitään tietoa, enkä myöskään siitä, miksi vammaishuolloin tukitoimia on suositeltu. Hän on tuolloin ollut nuorehko henkilö.
Sosiaalityöntekijät tekivät selvityksen, ja pyysin sen yhteydessä antamaan lisää tietoja historiasta. Aiemmat sosiaalityöntekijät ovat suositelleet vain valvottuja tapaamisia ja suhtautuneet selkeän kielteisesti valvomattomiin tapaamisiin. Asiaa selvittivät eri sosiaalityöntekijät. Pyysin heitä selvittämään henkilön uudempia terveystietoja ja historiaa sosiaalitoimessa selvityksessään. He kirjasivat pyyntöni ylös selvitykseen, mutta eivät tuoneet selvityksessä esille lainkaan henkilön aiempia ongelmia tai selvittäneet uudempia terveystietoa. Monivuotista historiaa sosiaalitoimessa ei käsitelty lainkaan. Henkilön kykyä huolehtia lapsesta ei arvioitu sanallakaan. Sosiaalityöntekijät eivät suositelleet selvityksessä valvomattomia tapaamisia, mutta toisaalta siinä ei esitetty mitään isän kykyyn huolehtia lapsesta liittyvää estettäkään niille.
Haluan tietää, mitä laki sanoo lapsen olosuhdeselvityksestä ja siitä, mitä siinä pitäisi selvittää vai sanooko ylipäänsä yhtään mitään? Olen itse halunnut viedä lapsen vain valvottuihin tapaamisiin ja hänet myös niihin toimittanut. Mielestäni sosiaalityöntekijät ovat syyllistyneet virkavelvollisuuden rikkomiseen jättäessään pohtimatta, onko isä kykenevä huolehtimaan lapsesta valvomattomissa olosuhteissa, kykeneekö hän vastaamaan lapsen tarpeisiin, ja myöskään isän asuinolosuhteita he eivät kommentoineet muutoin kuin, että minkä kokoinen asunto hänellä on.
Haluaisin tehdä sosiaalityöntekijöistä tutkintapyynnön virkavelvollisuuden rikkomisesta, mutta ensin tulisi tietää, onko siihen mitään laillista perustetta. Ja syy sosiaalityöntekijöiden toiminnalle on siis mielestäni se, että he halusivat miellyttää molempia osapuolia, eivätkä halunneet sanoa kummastakaan vanhemmasta mitään negatiivista. Lisäksi jotkut naispuoliset sosiaalityöntekijät pelkäävät lapseni isää, joka on tunnereaktioiltaan hyvin voimakas. Mutta kysyn siis, onko lainsäädännöllisesti jotain tehtävissä ja sanooko laki mitään olosuhdeselvityksestä.
Sosiaalityöntekijät tekivät selvityksen, ja pyysin sen yhteydessä antamaan lisää tietoja historiasta. Aiemmat sosiaalityöntekijät ovat suositelleet vain valvottuja tapaamisia ja suhtautuneet selkeän kielteisesti valvomattomiin tapaamisiin. Asiaa selvittivät eri sosiaalityöntekijät. Pyysin heitä selvittämään henkilön uudempia terveystietoja ja historiaa sosiaalitoimessa selvityksessään. He kirjasivat pyyntöni ylös selvitykseen, mutta eivät tuoneet selvityksessä esille lainkaan henkilön aiempia ongelmia tai selvittäneet uudempia terveystietoa. Monivuotista historiaa sosiaalitoimessa ei käsitelty lainkaan. Henkilön kykyä huolehtia lapsesta ei arvioitu sanallakaan. Sosiaalityöntekijät eivät suositelleet selvityksessä valvomattomia tapaamisia, mutta toisaalta siinä ei esitetty mitään isän kykyyn huolehtia lapsesta liittyvää estettäkään niille.
Haluan tietää, mitä laki sanoo lapsen olosuhdeselvityksestä ja siitä, mitä siinä pitäisi selvittää vai sanooko ylipäänsä yhtään mitään? Olen itse halunnut viedä lapsen vain valvottuihin tapaamisiin ja hänet myös niihin toimittanut. Mielestäni sosiaalityöntekijät ovat syyllistyneet virkavelvollisuuden rikkomiseen jättäessään pohtimatta, onko isä kykenevä huolehtimaan lapsesta valvomattomissa olosuhteissa, kykeneekö hän vastaamaan lapsen tarpeisiin, ja myöskään isän asuinolosuhteita he eivät kommentoineet muutoin kuin, että minkä kokoinen asunto hänellä on.
Haluaisin tehdä sosiaalityöntekijöistä tutkintapyynnön virkavelvollisuuden rikkomisesta, mutta ensin tulisi tietää, onko siihen mitään laillista perustetta. Ja syy sosiaalityöntekijöiden toiminnalle on siis mielestäni se, että he halusivat miellyttää molempia osapuolia, eivätkä halunneet sanoa kummastakaan vanhemmasta mitään negatiivista. Lisäksi jotkut naispuoliset sosiaalityöntekijät pelkäävät lapseni isää, joka on tunnereaktioiltaan hyvin voimakas. Mutta kysyn siis, onko lainsäädännöllisesti jotain tehtävissä ja sanooko laki mitään olosuhdeselvityksestä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Et siis osaa käyttää nettiä. Tietoa löytyy osaajalle vaikka kuinka paljon. On käytännön tapauksia, lakeja ja ennakkopäätöksiä, jne.
No anna sitten joku sivu, mistä löytyy a) tietoa siitä, mitä tietoja laki velvoittaa sosiaalityöntekijät antamaan lapsen olosuhdeselvityksen yhteydessä huoltajuus- ja tapaamiskiistojen yhteydessä b) onko mielenterveystietojen, neurologisten ongelmien ym. pois jättäminen olosuhdeselvityksestä sosiaalityöntekijän osalta virkavelvollisuuden rikkominen
En ole löytänyt informaatioita koskien kyseisiä asioita, ja tuskin olet sinäkään, kun et kerran tietoa tai linkkejä antanut. Lähinnä haluan nyt tietoa siitä, mitä lastensuojelulaki sanoo olosuhdeselvityksestä ihmisiltä, joilla tietoa on.
Ei kai kukaan tänne ala satoja sivuja linkittämään, mutta tuossa tuo laki.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417?search[type]=pika&search[pika]=lastensuojelulaki
Ainakin laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on kunnan sosiaaliviranomaisilta hankittavasta selvityksestä säännös olemassa. Selvitys on asiantuntijalausunto eikä sido tuomioistuinta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa ratkaisussaan. Selvityksen pyytää käräjäoikeus.
...johon tuossa jo viitattiinkin:
http://www.finlex.fi
Sieltä löytyy lait.
Mikään linkissäsi ei edes sivunnut kysymystä, johon pyysin vastauksen.
"16 §
Selvityksen hankkiminen sosiaalilautakunnalta
Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevassa asiassa on tuomioistuimen hankittava selvitys sen kunnan sosiaalilautakunnalta, missä lapsella, lapsen vanhemmilla, huoltajalla ja huoltajaksi esitetyllä on asuinpaikka. Jos tällaisella henkilöllä ei ole asuinpaikkaa Suomessa, selvitys on hankittava sen kunnan sosiaalilautakunnalta, jossa henkilö oleskelee. Selvitystä ei kuitenkaan ole hankittava, jos on ilmeistä, että se ei ole tarpeen asian ratkaisemisen kannalta. (4.3.1994/186)
Jos selvitystä tehtäessä käy ilmi, että asia on ratkaistavissa vanhempien tekemällä sopimuksella siten kuin 7 §:ssä on säädetty, sosiaalilautakunnan on annettava vanhemmille tarvittavaa apua sopimuksen tekemisessä.
Selvityksessä ja asiaa koskevassa oikeudenkäynnissä saa ilmaista myös salassa pidettäviä tietoja siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 18 §:n 1 momentissa, 19 §:ssä sekä 27 §:n 2–4 momentissa säädetään. (22.9.2000/818)"
Tässä sanotaan, että saa ilmaista myös salassa pidettäviä tietoja. Tässä ei millään lailla velvoiteta sosiaalityöntekijää kertomaan selvityksessä lasta mahdollisesti uhkaavista vaaratekijöistä. Tämäkään ei vastaa siihen kysymykseen, rikkooko sosiaalityöntekijä virkavelvollisuutensa jättäessään selvityksestä pois lapsen hyvinvointiin vaikuttavia asioita.
Katso nyt vaikka tuolta sitä sisältöä.
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/erityiskysymykset/erotilanne/selvitystuomioistuimelle/
Olen lukenut kyseisen sivun jo aiemmin, eikä se anna mitään vastausta siihen, millaisia asioita sosiaalityöntekijöillä on velvollisuus ilmoittaa selvityksessä.
Onhan siinä kerrottu velvollisuuksista, ja siltä osin kuin ei ole sanottu, niin ei yksinkertaisesti ole. Eli selvityksen laatija ei saa olla esteellinen, selvitys on tehtävä parityönä ja käräjäoikeus päättää selvityksestä.
"Käräjäoikeudelta saatava selvityspyyntö ohjaa työskentelyn sisältöä ja selvityksessä keskitytään niihin seikkoihin, joista selvitystä pyydetään. Selvitys voi koskea lapsen huoltoa, asumisesta tai tapaamisesta tai näitä kaikkia."
"Lastensuojeluasetus edellyttää, että selvityksen luotettavuuden ja puolueettomuuden vuoksi se on pääasiallisesti tehtävä parityönä."
"Sosiaalityöntekijän tulisi ennen selvitystyöhön ryhtymistä varmistaa esteellisyytensä eli sosiaalityöntekijä voi olla esteellinen tekemään selvityksen, jos hän on toiminut aikaisemmin esimerkiksi perheasioiden sovittelijana."
"Selvitystä ei tehdä viranomaisaloitteesta eikä myöskään vanhempien tai heidän asianajajiensa aloitteesta. Selvitys voidaan antaa tiedoksi asianosaisille ennen oikeudenkäyntiä."
"Olosuhdeselvitys ei velvoita tuomioistuinta eli tuomioistuimen ratkaisu saattaa olla erilainen kuin olosuhdeselvityksen tulos."
Minun ex mieheni keksi minulle mielisairauden ja olin kuulema ollut yli puoli vuotta Hesperiassakin. Koskaan minulle ei selvinnyt milloin minun olisi pitänyt olla Hesperiassa, mutta sain Hesperiasta paperin, etten ole koskaan edes käynyt heidän politklinikallaan. Sain myös omalääkärin selvittämään, että minulla ei ollut mitään mielenterveysongelmiin viittaavaa eikä juuri muitakaan sairauksia.
Perheoikeudellinen selvitys vain kirjasi minun kärsivän vakavista mielenterveyden häiriöistä. He eivät tutki mitään ja perustavat lausuntonsa vain ja ainoastaan heille kerrottuun tietoon. He itse päättelevät kumman puolison antama tieto kirjataan totuudeksi. '
Perheoikeudellinen selvitys oli silloin pyydetty: Voivatko lapset tavata äitiään valvomatta muodossa. Siinä eikä myöhemmissäkään selvityksissä kukaan tuomari ei halunnut tietää voivatko lapset asua luonani. Viimeiset toisen paikka kunnan sossut yrittivät saada tuomaria vaatimaan selvitystä myös siitä voivatko lapset asua luonani. Eipä tuomari sitä tietoa halunnut.
Siitäpä ex mies sai jo ensimmäisessä oikeudenkäynnissä lasten yksinhuoltajuuden. Tästä innostuneena ex- mies päätti, että saan tavata lapsiani vain valvotusti. Ensin se oli hänen oma päätöksensä, sitten lastensuojelun sosiaalityöntekijän päätös ja viimein muutama käräjäoikeuden päätös, joka perustui sosiaalityöntekijöiden lausuntoon.
Sain työterveyden kautta laajat persoonallisuus tutkimukset ja monet käynnit psykologeilla ja psykailtreilla, koska työskentelin tuolloinkin ala-ikäisten opettajana. Mitään mielenterveydellisiin ongelmiin viittaavaa ei löytynyt. Sain tavata lapsiani valvotusti maksullisissa tapamaispaikoissa.
Helsingin lastensuojelu keksi, ettei heille kelpaa yksityisen puolen psykiatrien todistukset. Minun ja lasteni väliset valvotutkin tapaamiset lopetettiin lastensuojelun sosiaalityöntekijän päätöksellä, kunnes saan julkiselta puolelta psykiatrin todistuksen, että olen kykenevä tapaamaan lapsiani edes valvotusti. Aika huvittavaa kun siirryin silloin entiseen ammattiini lastentarhan opettajaksi ja sain olla yksin usean vieraan lapsen kanssa. Todistusta varten kävin psykologeilla ja psykiatreilla lähes vuoden ajan ja ainoa mikä minulla todettiin oli stressi reaktio jonka voimakkuus vaihteli lasteni tilanteen mukaan.
Vielä viimeistä edellisellä kerralla Helsingin sossut olivat oikeudessa sitä mieltä, että jos minulla ei ole mielenterveysongelmia minulla on ainakin käytöshäiriö, jonka takia en voi tavata lapsiani valvomatta. Viime kerralla he eivät enää vaatineetkaan minulle valvottuja tapaamisia. Silloin en ollut tavannut enkä edes nähnyt lapsiani yli vuoteen missään enkä useisiin kuukausiin saanut edes puhua puhelimessa lasteni kanssa.
Nyt tilanne on se, että tapaan nyt lapsiani valvomatta lastenkodissa. Huostaanoton syy on kuulema huoltajuus riita, mutta on se kummallinen riita kun en ole puhunut ex- miehelle vuoden 2006 jälkeen sanaakaan muuta kuin viranomaisten läsnäollessa. Tiedän, että saisin ns. riidan loppumaan, jos olisin valmis maksamaan esim. ex miehen ehdottamat 200€ /2h lasteni tapaamisista valvojien läsnäollessa ex- miehelleni käteen.
Ikävintä ex- mihen ja viranomaisten kannalta on se, että lapseni haluavat edelleen asua kanssani, vaikka lapset olivat välillä yli 2½ vuotta käymättä kotonaan. Nyt varmaan keksitään, että lapset ovat hulluja, kun haluavat asua mieluummin lasten kodissa kuin "isänsä heille järjestämissä turvallisissa oloissa", joissa lapset eivät edes saaneet tavata ketään muita lapsia illalla tai viikonloppuna.
Nyt meillä tehdään taas olosuhde selvitystä ja nyt ensimmäistä kertaa minunkin kotona käytiin. Lapset eivät kuitenkaan saaneet olla kotonani olosuhde selvityksen aikana.
Ex-mies oli kertonut lapsille, että lapset tullaan sijoittaman jonnekin kauas Pohjois-Suomeen ankaraan perhekotiin, jos lapset vielä sanovat, etteivät halua muuttaa lastenkodista isälle. Niin kai siinä tulee käymään, kun lasten mielipidettä ei saada enää käännettyä.
Minä kasvatan joka päivä teidän nuorianne ja te vanhemmat, jotka ette tiedä minun lasteni kohtalosta, kehutte minua opettajana ja kasvattajana. Onko yhteikunnassa jotain mätää?
Varattomana saanet apua oikeusaputoimistolta - ja jos muuten varaa, niin asianajaja kertonee tarpeellisen. Jos ei hallitse Finnlexin ym tekstejä tai kahlaa läpi koko lakikirjoja- aika hankalaa tietää eri vaihtoehtoja.
Kirjoitat räyhäkkäästi haluavasi tehdä sosiaalityöntekijöistä tutkintapyynnön, ilmeisesti poliisille. No, se on vellihousujen tapa laittaa asiansa vireille. Prosessintemuksessasi on näköjään suuria aukkoja. Juridisesti tutkintapyyntö on ilmianto, missä esim. poliisille kirjallisesti ilmiannetaan jokin omasta mielestä vastoin lakia sattunut tapahtuma/virkatoimi. Siinä poliisille jää silloin tulkinnan mahdollisuus, antaako pyyntö aihetta, vai ei. No, tästäkin voi tietysti kannella, jos vastaus/päätös ei tyydytä
Rikosilmoitus sensijaan laittaa yleensä heti ison remmin päälle. Harvoin poliisi enää silloin ryhtyy tulkitsemaan rikosilmoitusta, sekin on tietysti mahdollista, vaan kuulustelee niin asianomistajat, epäillyt kun todistajatkin.
Sen jälkeen syntynyt pöytäkirja yleensä päätyy syyttäjän punnittavaksi syyteharkintaa varten, jonka tuloksesta syyttäjä ilmoittaa rikosilmoituksen tekijälle syyteharkinnan päätteeksi.