Monet kerrat on tätä samaa asiaa kyselty.Kysyn nyt kuitenkin taas teiltä: Onko teidän mielestänne 42-vuotias liian vanha vauvantekoon?
Kysyn taas
Ruusa
8523
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
ehdottomasti ON.
Olen 45v.ja pohdin, voisiko vielä aloittaa kaiken alusta ja pyöräyttää vauvan. 42v ei mielestäni ole mitenkään vanha siihen touhuun. Itse olen kahden vaiheilla, jotenkin jo ajatus uuvuttaa. Toisaalta olen terve ja nuorekas. Ottakaa kantaa.
minä ottaisin äidikseni mieluummin 42-vuotiaan kuin 22-vuotiaan.
eli minusta 42 ei ole liian vanha. Olen itse tällä hetkellä 32 ja odotan esikoistani. Vielä kymmenen vuotta sitten en olisi ollut ollenkaan valmis äidiksi, mutta ovathan ihmiset tietysti erilaisia.
Miks tollasta edes täytyy kysyä?
Liian nuori tai vanha? Lihava tai laiha?
Aina riittää kummastelijoita ja aina niitä muksuja on saatu ja osattu kasvattaa.
Aina riittää ihmisiä jotka taivastelee toisten tapaa olla ja elää, mutta niin kauan kun ei lakia rikota ja eletään hyvin, niin antaa palaa! Kerran täälä eletään ja jos lapsen haluaa ja siitä kykenee hoitamaan, niin miksei? Koska naapurisi katsoo kieroon? Itse siitä kärsit lopuksi jos et tee niinkuin sinä ja kumppanisi haluatte!
"Itse siitä kärsit lopuksi jos et tee niinkuin sinä ja kumppanisi haluatte!"
Entäs ne tulevan lapsen kärsimykset, kun teininä hänellä on ikäloppu äiti (ja mahdollisesti isäkin yhtä vanha)? Miksi ihmiset näissä asioissa aina vain ajattelevät itseään eivätkä sitä lasta, josta haaveilevat?
Lapsi voi kärsiä monesta muustakin asiasta!
Eiköhän osa nuorista joka tapauksessa häpeä vanhempiaan? Oli syy mikä tahansa..
Itse häpesin vanhempiani jostain ominaisuudesta, mikä taas oli kaveristani hienoa ja päivastoin..
Omaa elämää täälä eletään, mikä voisi olla lapselle hienompaa kuin olla rakastettu?
Nuoruusiän häpeä muuttuu joskus häpeäksi siitä että meni joskus häpeämään heitä.
Minusta on suuri sääli, jos jättää jotain tekemättä sen takia mitä toiset ajattelevat..
en ole koskaan hävennyt vanhempiani. Päinvastoin olen äidistäni tavattoman ylpeä.
Kannattaa punnita sitä onko voimia sitten leikkiä lapsen kanssa ja kuunnella sitä huutamista, teini-ikää unohtamatta. Ajat muuttuvat. Onko sitä sitten 60 vuotiaana sitten mukana nuorten kehityksessä ja ajatusmaailmassa?
Jos vain koet itsesi sen verran nuoreksi että jaksat ja innostusta riittää niin miksi ei?
Ei muuta kuin alulle vain jos intoa riittää...