Viivakoodinlukija

lukijan softasta ja asetuksista sitten riippuu se miten suoraan se toimiipi.

Uninen kirjoitti:

lukijan softasta ja asetuksista sitten riippuu se miten suoraan se toimiipi.

mistä ihmeestä sä oikein puhut? Kaikki lujat on tähän mennessä toimineet ilman mitään softia sekä Linuxissa että windowsissa.

Uninen kirjoitti:

lukijan softasta ja asetuksista sitten riippuu se miten suoraan se toimiipi.

Kaikki viivakoodilukijat taitavat tunnistaa Code 128 A viivakoodin, joka on laskuissa. Yleensäkin lukijat taitavat tunnistaa lähes kaikki viivakoodit.

I0moYuq1ZZ kirjoitti:

Kaikki viivakoodilukijat taitavat tunnistaa Code 128 A viivakoodin, joka on laskuissa. Yleensäkin lukijat taitavat tunnistaa lähes kaikki viivakoodit.

tunnistavatkin mutta vanhempien ccd-kennollisten tassujen lukuleveys ei riitä.

softasta??? kirjoitti:

mistä ihmeestä sä oikein puhut? Kaikki lujat on tähän mennessä toimineet ilman mitään softia sekä Linuxissa että windowsissa.

http://office.manualsonline.com/manuals/mfg/honeywell/3800g.html

Tutustu tuohon manuaaliin niin huomaat varmaan, ettei viivakoodiskanneri ole mikään "tyhmäkapula" vain.
:)

Kyllähän niissä perus asetukset on aina valmiina, mutta toiminnallisuuden kanssa voi kikkailla ties mitä.
Siitä minä puhun.

I0moYuq1ZZ kirjoitti:

Kaikki viivakoodilukijat taitavat tunnistaa Code 128 A viivakoodin, joka on laskuissa. Yleensäkin lukijat taitavat tunnistaa lähes kaikki viivakoodit.

ne koodit, mitkä niihin on tehdasasetuksilla softaan laitettu.

""pyyhkäistään" viivakoodin ylitse kuin kynällä ikään.. mitä moisesta sanoisitte / mitä muita suosittelisitte ennemmin? "


Suosittelen ihan vakavasti harkitsemaan sellaista, millä voi lukea koko koodin kerralla. Nämä "pyyhkäisy" systeemit ei käytännössä toimi kovin varmasti/tarkasti.

Kuvittelisi ettei tuohon ole vasikutusta kuitenkaan, nopealla haullakin löysin aihetta sivuten vaan tämän:
http://www.sampopankki.fi/FI-FI/SIVUT/SEPA/Pages/Kotimaantilisiirtolomake.aspx

"Myös viivakoodin paikkaa lomakkeella on siirretty hieman, mutta viivakoodin tietosisältö ei ole muuttunut. Muut maksamiseen liittyvät kentät ovat samanlaiset kuin aikaisemmassa lomakkeessa. "

Onhan nuo nimittäin nykyäänkin jo laskuissa näkyvissä nuo IBAN ja SWIFT joskin maksaa yhä voikin naputtelemala sen lyhyemmän tilinumeron.. Lisäksi testilaskunhan voi katsoa esim tuolta:

http://www.ilmainenlaskutusohjelma.fi/

Mutta itse asiaan liittyen, täytyypä tässä tutkailla noita koko koodin kerralla lukevia malleja sitten tässä, ja niistä nimenomaan pitkän koodinkin lukevat...

barcode... kirjoitti:

Kuvittelisi ettei tuohon ole vasikutusta kuitenkaan, nopealla haullakin löysin aihetta sivuten vaan tämän:
http://www.sampopankki.fi/FI-FI/SIVUT/SEPA/Pages/Kotimaantilisiirtolomake.aspx

"Myös viivakoodin paikkaa lomakkeella on siirretty hieman, mutta viivakoodin tietosisältö ei ole muuttunut. Muut maksamiseen liittyvät kentät ovat samanlaiset kuin aikaisemmassa lomakkeessa. "

Onhan nuo nimittäin nykyäänkin jo laskuissa näkyvissä nuo IBAN ja SWIFT joskin maksaa yhä voikin naputtelemala sen lyhyemmän tilinumeron.. Lisäksi testilaskunhan voi katsoa esim tuolta:

http://www.ilmainenlaskutusohjelma.fi/

Mutta itse asiaan liittyen, täytyypä tässä tutkailla noita koko koodin kerralla lukevia malleja sitten tässä, ja niistä nimenomaan pitkän koodinkin lukevat...

Lue lisää

Minä uskon että SEPA maksuja ei pysty maksamaan viivakoodilla. Ainakaan en ole vielä missään nähnyt sellaista viivakoodia. Jos jollakulla on parempaa tietoa, ottaisin mielelläni sitä vastaan.

Oikean pyyhkäisytekniikan joutuu opettelemaan ja opettelemaan, lisäksi toisten laskujen koodit ovat viddumaisempia, sahaamaan vaan joutuu ja joutuu.
Tuollaista olen myös katsellut, joten mukava olisi lukea tuon toimivuudesta käytännössä laskujen maksussa.
Käsittääkseni itse koodin luvun toimivuuteen ei käyttis vaikuta, mulla kun on ihan eri tsydeemit.
Painetaans eka vastaus tännekin.

*********** kirjoitti:

Oikean pyyhkäisytekniikan joutuu opettelemaan ja opettelemaan, lisäksi toisten laskujen koodit ovat viddumaisempia, sahaamaan vaan joutuu ja joutuu.
Tuollaista olen myös katsellut, joten mukava olisi lukea tuon toimivuudesta käytännössä laskujen maksussa.
Käsittääkseni itse koodin luvun toimivuuteen ei käyttis vaikuta, mulla kun on ihan eri tsydeemit.
Painetaans eka vastaus tännekin.

Lue lisää

Mulla on ollut vain teollisuuskäyttöön tarkoitettuja(kalliita) pistooleita kokeilussa/testissä ja osa niistäkin osoittaa vammaisuutensa typerillä koodausvirheillä softassa ym.
Kuitenkin tuollaisten lukutarkkuus/käytettävyys on ihsn eri tasoa kuin jonkun "kynän".. Niitä ei voi kai suositella kuin masokisteille.

Veikkaan että tuo pelittää ihan hyvin laskunmaksussa ja vaikka missä muussakin.

Elikkäs tämän lukijan toimivuus linuxissa ei ole täydellinen, mutta pää-asia toimii...

Kunhan konfiguroi ensin pankkikoodeille:

1. Manuaalista lukee s. 49 CODE128 ryhmästä kohdasta tämä MAXLENGHT(48) viivakoodin
2. s.43 nro 9 viivakoodi luetaan 2krt
3. Lopuksi vielä kerran tuo s. 49 MAXLENGHT (48).

Tämän jälkeen laite kykenee lukemaan 99 merkkiä pitkiä koodeja ja laskujen koodit onnistuvat kevyesti.

Mikä sitten ei linuxissa toimi?

No kun aluksi asetin pikaoppaasta (pieni paperinen viivakoodilista joka seuraa mukana, ei sis. kaikkea tarvittavaa jotka mainittu alussa) toimintatilaksi USB*2 ja ENABLE ALL CODES (se pienehkö lista) tuohon liittyen myöskin, niin...

Tämän paperilistan testikoodeja lukemalla CODE-39 lukeutui väärin, eli - merkki korvautui merkillä. Samoin puolestaan NW-7 (Codabar) merkki korvautui - merkillä, sekä S kirjain ¤ merkillä.

Mihin tämä vaikuttaa käytännössä?

Tuo - merkin korvautuminen merkillä (korvautuu näin kaiketi vain linuxissa siis) vaikutti ainakin aiemmin siten, että laskua maksaessa täytyi käsin korjata tilinumeroa yms. Niissä kun yleisesti käytössä väliviiva. Tästä löytyy googlellakin kun hakee Marson MT7945 linux.

MUTTA

Tänään tuo ei ole enää ongelma laskujen suhteen. Liekö syynä/ansiona SEPA, mutta nyt tosiaan viivakoodista kun lukee, tulee pelkkä piiitttkä numerosarja ilman väliviivoja saatika plusmerkkejä. Pankille tuo numerosarja kelpaa sellaisenaan, ja kas, laite hoitaa ensisijaisen tehtävänsä mitä mainioimmalla tavalla.

Toki muuta mahdollista käyttöä varten (mikäli sellaista ilmenee) tämän linux tuesta on siis sanottava, että on puutteellinen. Laskujen maksamiseen uskallan kuitenkin toistaiseksi suositella (kunnes tulee se ensimmäinen "ei SEPA" yhteensopiva viivakoodi vastaan. :D Mutta eiköhän nekin ole kohta historiaa jos niitä enää onkaan.

Että tällaista palautetta tämän suhteen pienen raportin kera niitä varten jotka harkitsevat samaa / ovat ostaneet ja miettivät miten laskujen koodin saa luettu jne.

aloittaja... kirjoitti:

Elikkäs tämän lukijan toimivuus linuxissa ei ole täydellinen, mutta pää-asia toimii...

Kunhan konfiguroi ensin pankkikoodeille:

1. Manuaalista lukee s. 49 CODE128 ryhmästä kohdasta tämä MAXLENGHT(48) viivakoodin
2. s.43 nro 9 viivakoodi luetaan 2krt
3. Lopuksi vielä kerran tuo s. 49 MAXLENGHT (48).

Tämän jälkeen laite kykenee lukemaan 99 merkkiä pitkiä koodeja ja laskujen koodit onnistuvat kevyesti.

Mikä sitten ei linuxissa toimi?

No kun aluksi asetin pikaoppaasta (pieni paperinen viivakoodilista joka seuraa mukana, ei sis. kaikkea tarvittavaa jotka mainittu alussa) toimintatilaksi USB*2 ja ENABLE ALL CODES (se pienehkö lista) tuohon liittyen myöskin, niin...

Tämän paperilistan testikoodeja lukemalla CODE-39 lukeutui väärin, eli - merkki korvautui merkillä. Samoin puolestaan NW-7 (Codabar) merkki korvautui - merkillä, sekä S kirjain ¤ merkillä.

Mihin tämä vaikuttaa käytännössä?

Tuo - merkin korvautuminen merkillä (korvautuu näin kaiketi vain linuxissa siis) vaikutti ainakin aiemmin siten, että laskua maksaessa täytyi käsin korjata tilinumeroa yms. Niissä kun yleisesti käytössä väliviiva. Tästä löytyy googlellakin kun hakee Marson MT7945 linux.

MUTTA

Tänään tuo ei ole enää ongelma laskujen suhteen. Liekö syynä/ansiona SEPA, mutta nyt tosiaan viivakoodista kun lukee, tulee pelkkä piiitttkä numerosarja ilman väliviivoja saatika plusmerkkejä. Pankille tuo numerosarja kelpaa sellaisenaan, ja kas, laite hoitaa ensisijaisen tehtävänsä mitä mainioimmalla tavalla.

Toki muuta mahdollista käyttöä varten (mikäli sellaista ilmenee) tämän linux tuesta on siis sanottava, että on puutteellinen. Laskujen maksamiseen uskallan kuitenkin toistaiseksi suositella (kunnes tulee se ensimmäinen "ei SEPA" yhteensopiva viivakoodi vastaan. :D Mutta eiköhän nekin ole kohta historiaa jos niitä enää onkaan.

Että tällaista palautetta tämän suhteen pienen raportin kera niitä varten jotka harkitsevat samaa / ovat ostaneet ja miettivät miten laskujen koodin saa luettu jne.

Lue lisää

Linux tuki tai mikään muukaan tuki ei ole tuolle puutteellinen yhtään enempää. sen lukijan softa ja sen asetukset/koodaus ratkaisee sen miten se toimii.
Kyseinen laite toimii ihan yhtä puutteellisesti käyttöjärjestelmästä riippumatta jos se on koodattu väärin.
Yleensä noissa on joku "USA koodaus" oletuksena ja kaikki todellakin näyttää ihan hassulta.. ;)

Mulla on nettipankkia varten viivakoodinlukija ja käyttiksenä Ubuntu Linux. Ostin viivakoodin lukijalaitteen Stockmannilta ja se maksoi muistaakseni noin 40 euroa. Mitään ajureita tai softaa ei tarvinnut asentaa vaan riitti että laittoi johdon kiinni USB-porttiin tietokoneessa.

Pakko mainita että Stockmannilla myyjä oikein osasi heti suoraan vastata että kyseinen laite toimii tottakai myös linuxin kanssa. Hienoa palvelua kerrankin.